Asuntoyhteisöjen lainakannan kasvu hitainta yli vuosikymmeneen
Asuntoyhteisöjen lainakanta oli 37,2 mrd. euroa marraskuun 2020 lopussa. Lainakannan vuosikasvu oli 6,9 %. Vaikka kasvu on yhä melko voimakasta, on sen vauhti hidastunut keskeytyksettä huhtikuusta lähtien. Viimeksi lainakanta on kasvanut yhtä hitaasti toukokuussa 2009.
Asuntoyhteisöt nostivat marraskuussa 2020 uusia lainoja 370 milj. euron edestä, mikä on 25 % vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Tammi-marraskuussa 2020 asuntoyhteisöt ovat nostaneet lähes 16 % vähemmän lainoja kuin viime vuonna samalla ajanjaksolla. Lainamäärien supistumiseen ovat voineet osaltaan vaikuttaa vähentynyt uudisrakentaminen ja koronapandemian takia lykkääntyneet remontit. Nostomäärien trendi on ollut laskeva vuoden 2018 jälkeen. Uusien lainojen keskikorko on hieman noussut vuoden aikana ja oli 1,23 % marraskuussa.
Asuntoyhteisöihin luetaan myös asuntojen vuokraukseen erikoistuneita yrityksiä, mutta suurin osa asuntoyhteisöjen lainoista on taloyhtiöillä. Taloyhtiöiden lainoista 61 % on myönnetty kuuteen suurimpaan kaupunkiin. Lainakannan kehityksessä ja koroissa on suuria eroja paikkakunnittain. Taloyhtiölainoista on julkaistu joulukuussa kattava analyysiartikkeli.
Lainat
Kotitaloudet nostivat marraskuussa 2020 uusia asuntolainoja 1,9 mrd. euron edestä, mikä on 0,2 mrd. enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Euromääräisten asuntolainojen kanta oli marraskuun 2020 lopussa 103,3 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu 3,0 %. Kotitalouslainoista oli marraskuun lopussa kulutusluottoja 16,7 mrd. euroa ja muita lainoja 18,3 mrd. euroa.
Uusia yrityslainoja (pl. tili- ja korttiluotot) nostettiin marraskuussa 1,4 mrd. euron edestä. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko laski lokakuusta ja oli 2,07 %. Yrityksille myönnettyjen euromääräisten lainojen kanta oli marraskuun lopussa 97,0 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli marraskuun 2020 lopussa 102,8 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 0,05 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 90,5 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 3,9 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat marraskuussa 271 milj. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli marraskuussa 0,10 %.
Lisätietoja antavat
Olli Tuomikoski, puh. 09 183 2146, sähköposti: olli.tuomikoski(at)bof.fi,
Anu Karhu, puh. 09 183 2228, sähköposti: anu.karhu(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 1.2.2021 klo 10.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla.
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Eurooppalaisten pankkien kriisinkestävyys hyvä, mutta rahoitusvakauden riskit koholla geopoliittisen epävarmuuden keskellä – Euroopan järjestelmäriskikomitean tuore arvio28.3.2024 11:21:48 EET | Uutinen
Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK) hallintoneuvosto totesi 21.3.2024 pitämässään kokouksessa, että eurooppalaisen pankkijärjestelmän kriisinsietokyky on hyvällä tolalla, mutta EU:n rahoitusvakauteen kohdistuvat riskit ovat edelleen koholla ja geopoliittinen epävarmuus on suurta. ”Kärjistyneen geopoliittisen vastakkainasettelun vaikutukset on otettava huomioon myös rahoitusjärjestelmässä. Olemme siirtyneet ilmeisen pysyvästi aiempaa epävakaampaan aikaan, jonka synnyttämät riskit voivat toimia sytykkeenä rahoitusjärjestelmän vakavillekin häiriöille. Siksi on tärkeä ylläpitää ja edelleen vahvistaa rahoitusjärjestelmän kriisinkestävyyttä Euroopassa, jotta pankkien kyky luotottaa yrityksiä ja kotitalouksia pysyy vakaana”, toteaa Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn, joka toimii varapuheenjohtajana Euroopan järjestelmäriskikomitean hallintoneuvostossa. Hallintoneuvosto totesi makrovakauspolitiikan virityksestä, että maat ovat toteuttamassa oikeita toimia pankkisektorin tappionsietokyvyn
BOFIT Forecast for Russia 2024–2026: Russian economic growth set to decelerate25.3.2024 13:00:00 EET | Press release
The Bank of Finland Institute for Emerging Economies (BOFIT) expects Russian economic growth to begin slowing this year. While 2024 growth should be around 2 %, annual growth of around 1 % is expected for 2025 and 2026. Short-sighted economic policies and the course of the war create significant uncertainty to the forecast.
BOFITs prognos om den ekonomiska utvecklingen i Ryssland 2024–2026: Rysslands ekonomi saktar in25.3.2024 13:00:00 EET | Tiedote
Finlands Banks forskningsinstitut för tillväxtmarknader BOFIT förutspår en avmattning i den ekonomiska tillväxten i Ryssland. I år väntas tillväxten ligga kring 2 % men sjunka till 1 % under de följande åren. Den kortsiktiga ekonomiska politiken och anfallskrigets förlopp kan påverka utvecklingen i betydande grad.
BOFIT-ennuste Venäjän talouden kehityksestä vuosiksi 2024–2026: Venäjän talouskasvu hidastuu25.3.2024 13:00:00 EET | Tiedote
Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos BOFIT ennustaa Venäjän talouskasvun hidastuvan. Tänä vuonna kasvun ennustetaan olevan parin prosentin luokkaa mutta jäävän seuraavina vuosina prosenttiin. Talouspolitiikan lyhytnäköisyys ja hyökkäyssodan kulku voivat muuttaa talouden kehitystä huomattavasti.
Bank of Finland’s 2023 operating profit weakened considerably by rise in interest rates22.3.2024 11:01:00 EET | Press release
The Parliamentary Supervisory Council has today, upon proposal by the Bank of Finland Board, confirmed the Bank of Finland’s financial statements. The Bank of Finland’s audited profit for the financial year 2023 totals EUR 0.00 after a reduction of EUR 1,112 million was made in the general provision in order to cover a negative operating profit. The Bank of Finland’s financial result and the structure of its balance sheet are a reflection of the monetary policy measures taken to maintain price stability in accordance with the Bank’s mandate. “The rise in interest rates has considerably weakened the Bank of Finland’s operating profit. The Bank has been well prepared for interest rate increases and had strengthened its risk provisions when interest rates were low. The provisions are now being correspondingly reduced. The profit outlook for the next few years is also weak,” says Deputy Governor of the Bank of Finland Marja Nykänen. The European Central Bank (ECB) started raising interest
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme