Asuntoyhteisöjen lainakannan kasvu hitainta yli vuosikymmeneen
Asuntoyhteisöjen lainakanta oli 37,2 mrd. euroa marraskuun 2020 lopussa. Lainakannan vuosikasvu oli 6,9 %. Vaikka kasvu on yhä melko voimakasta, on sen vauhti hidastunut keskeytyksettä huhtikuusta lähtien. Viimeksi lainakanta on kasvanut yhtä hitaasti toukokuussa 2009.
Asuntoyhteisöt nostivat marraskuussa 2020 uusia lainoja 370 milj. euron edestä, mikä on 25 % vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Tammi-marraskuussa 2020 asuntoyhteisöt ovat nostaneet lähes 16 % vähemmän lainoja kuin viime vuonna samalla ajanjaksolla. Lainamäärien supistumiseen ovat voineet osaltaan vaikuttaa vähentynyt uudisrakentaminen ja koronapandemian takia lykkääntyneet remontit. Nostomäärien trendi on ollut laskeva vuoden 2018 jälkeen. Uusien lainojen keskikorko on hieman noussut vuoden aikana ja oli 1,23 % marraskuussa.
Asuntoyhteisöihin luetaan myös asuntojen vuokraukseen erikoistuneita yrityksiä, mutta suurin osa asuntoyhteisöjen lainoista on taloyhtiöillä. Taloyhtiöiden lainoista 61 % on myönnetty kuuteen suurimpaan kaupunkiin. Lainakannan kehityksessä ja koroissa on suuria eroja paikkakunnittain. Taloyhtiölainoista on julkaistu joulukuussa kattava analyysiartikkeli.
Lainat
Kotitaloudet nostivat marraskuussa 2020 uusia asuntolainoja 1,9 mrd. euron edestä, mikä on 0,2 mrd. enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Euromääräisten asuntolainojen kanta oli marraskuun 2020 lopussa 103,3 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu 3,0 %. Kotitalouslainoista oli marraskuun lopussa kulutusluottoja 16,7 mrd. euroa ja muita lainoja 18,3 mrd. euroa.
Uusia yrityslainoja (pl. tili- ja korttiluotot) nostettiin marraskuussa 1,4 mrd. euron edestä. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko laski lokakuusta ja oli 2,07 %. Yrityksille myönnettyjen euromääräisten lainojen kanta oli marraskuun lopussa 97,0 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli marraskuun 2020 lopussa 102,8 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 0,05 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 90,5 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 3,9 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat marraskuussa 271 milj. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli marraskuussa 0,10 %.
Lisätietoja antavat
Olli Tuomikoski, puh. 09 183 2146, sähköposti: olli.tuomikoski(at)bof.fi,
Anu Karhu, puh. 09 183 2228, sähköposti: anu.karhu(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 1.2.2021 klo 10.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla.
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Vision: Finns will have the world’s best financial literacy by 203028.1.2021 10:30:00 EET | Press release
The goal of the financial literacy strategy proposal issued by the Bank of Finland is that Finns will have the world’s best financial literacy by 2030. The aim is that as many people as possible would understand the importance of financial literacy in their lives and are capable of making good financial decisions. Olli Rehn, Governor of the Bank of Finland, today issued a national strategy proposal for promoting Finland’s financial literacy to Anna-Maja Henriksson, Minister of Justice. According to the strategy proposal, reaching the target state calls for a change in operating methods. From the point of view of individuals, their ability to understand and anticipate their financial situation better is of key importance. Easily accessible low-threshold guidance and information services must be available which everybody can use. The proposal emphasises that citizens’ better financial literacy produces well-being not only for themselves but also for the entire national economy. The strat
Vision: Finländarnas ekonomiska kunnande är bäst i världen 203028.1.2021 10:30:00 EET | Tiedote
Finlands Bank har lagt fram ett förslag till en strategi för ekonomiskt kunnande. Målet är att finländarnas ekonomiska kunnande ska vara bäst i världen år 2030. Avsikten är att så många som möjligt ska förstå betydelsen av ekonomisk kompetens i sitt eget liv och kunna fatta goda beslut med tanke på sin ekonomi. Finlands Banks chefdirektör Olli Rehn överlämnade i dag till justitieminister Anna-Maja Henriksson förslaget till nationell strategi för att främja ekonomiskt kunnande i Finland. Enligt strategiförslaget krävs det ändringar i verksamhetssätten för att nå målet. För den enskilda individen är förmågan att bättre kunna förstå och förutse den egna ekonomin avgörande. Det ska vara lätt för var och en att få hjälp och att hitta lågtröskeltjänster för rådgivning och information. I förslaget betonas att ett gott ekonomiskt kunnande bland medborgarna skapar välmående inte bara för dem själva utan för hela samhällsekonomin. Det strategiförslag som Finlands Bank har utarbetat är det första
Visio: Suomalaisten talousosaaminen maailman parasta vuonna 203028.1.2021 10:30:00 EET | Tiedote
Suomen Pankin tekemä ehdotus talousosaamisen strategiaksi tähtää siihen, että suomalaiset ovat maailman parhaita talousosaajia vuonna 2030. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni ymmärtää talousosaamisen tärkeyden omassa elämässään ja pystyy tekemään taloudenpitonsa kannalta hyviä päätöksiä. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn luovutti tänään ehdotuksen Suomen talousosaamisen edistämisen kansalliseksi strategiaksi oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille. Strategiaehdotuksen mukaan tavoitetilaan pääsy vaatii toimintatapojen muutoksia. Yksilön kannalta avainasemassa on kyky ymmärtää ja ennakoida omaa taloudellista tilannetta nykyistä paremmin. Tarjolla tulee olla helposti löydettäviä matalan kynnyksen neuvonta- ja tietopalveluita, joista jokainen saa apua. Ehdotuksessa korostetaan, että kansalaisten parempi talousosaaminen tuottaa hyvinvointia paitsi ihmiselle itselleen, myös koko kansantalouteen. Suomen Pankin laatima strategiaehdotus on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Suomen Pankki ja
Muistutuskutsu: Ehdotus Suomen talousosaamisen edistämisen strategiaksi luovutetaan ministeri Henrikssonille 28.1.26.1.2021 09:40:53 EET | Kutsu
Suomen Pankki käynnisti viime helmikuussa työn kansalaisten talousosaamisen edistämiseksi. Strategiaehdotuksen tavoitteena on, että mahdollisimman moni ihminen ymmärtää talousosaamisen merkityksen ja toimii omassa taloudessaan kestävällä tavalla. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn luovuttaa ehdotuksen kansalliseksi strategiaksi oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille torstaina 28.1.2021 kello 10.30 - 11.30. Strategiaehdotus on yksi keino vastata suomalaisten lisääntyneisiin talousongelmiin. Tilaisuudessa oikeusministeri Anna-Maja Henriksson kertoo hallituksen toimista ylivelkaantumisen vähentämiseksi ja suomalaisten taloudenhallinnan parantamiseksi. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn esittelee strategiaehdotuksen, joka on luotu yhteistyössä alan keskeisten tutkijoiden ja toimijoiden kanssa. Talousosaamisen strategiassa on hyödynnetty OECD:n talouskasvatuksen kansainvälinen verkoston ohjeistuksia ja muiden maiden esimerkkejä. Tilaisuutta voi seurata verkkolähetyksen välityksellä osoitt
A total of 1,496 counterfeit euro banknotes found in Finland in 202022.1.2021 11:00:00 EET | Press release
In 2020, a total of 1,496 counterfeit euro banknotes were detected among banknotes in circulation in Finland. The number of counterfeits was higher than in 2019 but is still low compared with other euro area countries. ‘The number of counterfeit euro banknotes found in circulation has increased from the previous year, but remains moderate,’ says Olli Vehmas, Banknote Specialist at the Bank of Finland. Of the different banknotes in circulation in 2020, the EUR 20 was the most frequently discovered counterfeit note (629 counterfeits) in Finland, followed by the EUR 10 (410 counterfeits) and the EUR 50 (358 counterfeits). ‘It is easy and quick to detect counterfeits by learning the banknote security features and always checking them when handling banknotes,’ says Vehmas. Period 2016 2017 2018 2019 2020 Number of counterfeits 2,171 766 833 980 1,496 The new series of euro banknotes, of which the last denominations, the EUR 100 and EUR 200 banknotes, were issued in 2019, help prevent counte
I Finland påträffades 1496 förfalskade eurosedlar under 202022.1.2021 11:00:00 EET | Tiedote
Bland de utelöpande sedlarna i Finland påträffades 1496 förfalskade eurosedlar under 2020. Mängden har ökat från förra året, men är fortfarande liten jämfört med det övriga euroområdet. ”Antalet förfalskade eurosedlar som påträffats i cirkulation har ökat jämfört med i fjol, men antalet är fortfarande lågt”, säger sedelexpert Olli Vehmas vid Finlands Bank. Bland de förfalskningar som påträffades under 2020 i Finland var valören 20 euro vanligast, totalt 629 st. Näst vanligast var valören 10 euro (410 st.) och 50 euro (358 st.). ”Det är lätt och snabbt att upptäcka förfalskningar genom att lära sig säkerhetsdetaljerna på sedeln och alltid kontrollera dem när man hanterar sedlar", berättar Vehmas. Period 2016 2017 2018 2019 2020 Antal förfalskningar 2171 766 833 980 1496 För att bekämpa förfalskningar ges en ny eurosedelserie ut. De sista valörerna av den nya eurosedelserien, 100- och 200-eurosedlarna, sattes i omlopp 2019. De övriga sedlarna har bytts ut redan tidigare. Tack vare säkerh
Vuonna 2020 Suomessa löytyi 1 496 euroseteliväärennöstä22.1.2021 11:00:00 EET | Tiedote
Suomessa setelikierrosta löydettiin vuoden 2020 aikana 1 496 euroseteliväärennöstä. Määrä on kasvanut viime vuodesta, mutta on edelleen muuhun euroalueeseen verrattuna vähäinen. ”Kierrosta löytyneiden euroseteliväärennösten määrä on kasvanut edellisvuoteen nähden, mutta lukumäärä on edelleen maltillinen”, sanoo seteliasiantuntija Olli Vehmas Suomen Pankista. Vuonna 2020 Suomessa kierrossa olleiden setelien joukosta löydettiin eniten 20 euron väärennöksiä, niitä oli yhteensä 629. Seuraavaksi eniten oli 10 euron väärennöksiä eli 410, ja 50 euron väärennöksiä oli 358. "Väärennösten havaitseminen on helppoa ja nopeaa opettelemalla setelin turvatekijät ja tarkistamalla ne aina seteleitä käsiteltäessä", Vehmas kertoo. Ajanjakso 2016 2017 2018 2019 2020 Väärennösten lukumäärä 2171 766 833 980 1496 Väärennöksiä ehkäistään uudella eurosetelisarjalla, jonka viimeisimmät, arvoltaan 100 ja 200 euron setelit laskettiin liikkeeseen 2019. Muut seteliarvot on uusittu jo aiemmin. Setelien turvatekijöis
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme