Ateneumin taidemuseo / Konstmuseet Ateneum / Ateneum Art Museum

Ateneum avautuu huhtikuussa aikamme kysymyksille

Jaa
Taidemuseon uusi kokoelmanäyttely Ajan kysymys avautuu 14.4.2023. Rakastettujen klassikoiden lisäksi näyttelyssä nähdään harvemmin esillä olleita teoksia sekä modernia ja nykytaidetta. Ensimmäisenä näyttelyn näkevät toisen asteen opiskelijat.
Reidar Särestöniemi: Punapartainen jänkä (1970), Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Sakari Viika
Reidar Särestöniemi: Punapartainen jänkä (1970), Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Sakari Viika

Ateneumin taidemuseon uusi kokoelmanäyttely Ajan kysymys avautuu yhtä aikaa museon kanssa 14.4.2023. Museo sulkeutui maaliskuussa 2022 ilmastointiremontin takia. Ajan kysymys korvaa edellisen kokoelmanäyttelyn Suomen taiteen tarina, joka avautui vuonna 2016.

“Edellinen kokoelmanäyttelymme oli upea ja monipuolinen näyttely. Nopeasti muuttuvassa maailmassa halusimme kuitenkin muuttaa kulmaa, josta tarkastelemme kokoelmaamme”, museonjohtaja Marja Sakari sanoo.

Uusi kokoelmanäyttely pyrkii haastamaan tavan, jolla Kansallisgallerian kokoelmaa on perinteisesti tarkasteltu. Perinteisen, kronologisen lähestymistavan sijaan Ajan kysymyksessä on neljä eri aikakaudet läpäisevää teemaa: Luonnon aika, Kansan kuvat, Moderni elämä sekä Taiteen vallassa, jotka kumpuavat tämän hetken päivänpolttavista kysymyksistä.

Taustalla kaikuvat kysymykset kuten: miten kokoelma on vuosien saatossa muodostunut? Miten se voi olla kaikkien kokoelma?

Kokoelmanäyttelyn suunnittelua ovat ohjanneet läpinäkyvyys ja kuratoinnin altistaminen keskustelulle. Esimerkiksi talvella 2021–2022 taidemuseo järjesti yhdessä Sitran Sivistys+-hankkeen kanssa yleisölle avoimen keskustelusarjan ”Ajan ja vallan näkökulmia”. Sen tavoitteena oli pohtia, miten Kansallisgallerian taidekokoelmaa voi tarkastella ilmastokriisin, identiteetin ja tasa-arvon näkökulmista.

”Taiteen äärellä emme ole suurten kysymystemme ja tunteidemme kanssa yksin”, Sakari toteaa. ”Ymmärtääksemme oman osamme tässä ajassa meidän on luotava katse läpi aikojen: menneeseen, nykyhetkeen ja tulevaan. Tähän Ateneumin aina 1700-luvulle asti ulottuva taidekokoelma tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden. Toivon näyttelyn keräävän ihmiset yhteen, yhteisen keskustelun ääreen.”

Uuden kokoelmanäyttelyn näkevät ensimmäisinä toisen asteen opiskelijat, jotka on kutsuttu Ateneumiin jo 13. huhtikuuta. Kutsu on lähdössä useisiin pääkaupunkiseudun oppilaitoksiin. Mukaan mahtuu 3 000 ensiksi ilmoittautunutta. Näyttelyn lisäksi opiskelijat voivat tutustua Ateneumissa työskenteleviin eri alojen ammattilaisiin ja kurkistaa tällä tavoin museon kulisseihin.

”Kokoelmanäyttelyn teemat ovat tärkeitä tulevaisuutemme kannalta. Muun muassa tästä syystä nuoret ovat kunniavieraitamme ja oli selvää, että haluamme avata ovemme heille ensimmäisenä”, Sakari toteaa.

Yksi näyttely, neljä teemaa

Ajan kysymys ja sen neljä teemaa Luonnon aika, Kansan kuvat, Moderni elämä sekä Taiteen vallassa avaavat Kansallisgallerian taidekokoelman uudelleentulkinnoille. Lähtökohdan tulkinnoille tarjoavat esillepanon uudenlaiset rinnastukset.

Luonnon aika kysyy, miten luonto muuttuu?
”Olemmeko luonnon herroja, joilla on valta käyttää muita lajeja oman elämänsä resurssina? Vai osa herkkää lajien kudelmaa, jonka varassa myös oma elämämme lepää?” teeman kuraattorit väitöskirjatutkija Mariia Niskavaara ja amanuenssi Anne-Maria Pennonen kuvailevat. ”Aikana, jolloin elinpiiriämme uhkaa ilmastokatastrofi ja massasukupuutto, joudumme kääntymään kansallisten taideaarteidemme puoleen uusien kysymysten kanssa. Kuinka katsoa taidetta aikana, jolloin luonto on uhattuna ihmisen toimesta?”

Kansan kuvat kysyy, miltä suomalaisuus näyttää?
”Monet Ateneumin taidemuseon tunnetuimmista teoksista liittyvät 1800-luvun isänmaakäsityksen leviämiseen.Teema käsittelee kansallisidentiteetin rakentamista kuvataiteessa, ja kysyy, ketkä jäävät ulkopuolelle”, kuvaa kokoelmanäyttelyn projektinvetäjä ja teeman kuraattori, intendentti Timo Huusko.

Moderni elämä kysyy, miltä nykyaika tuntuu?
”Taiteilijat ovat kuvanneet kaupungistumisen ja teknologisen kehityksen herättämiä ristiriitaisia tunteita läpi 1900-luvun. Teoksissa vaihtelevat kehitysusko ja ahdistus, utopiat ja dystopiat, kaupungin rytmi ja ilot sekä toisaalta ulkopuolisuus ja vieraantuminen”, kuraattori, erikoistutkija Anu Utriainen kertoo.

Taiteen vallassa kysyy, kuka käyttää valtaa?
”Teema nostaa esiin intohimoiset taiteen rakastajat, vaalijat ja vallankäyttäjät eli keräilijät, lahjoittajat ja museon johtajat, jotka ovat vaikuttaneet Ateneumin taidekokoelman muotoutumiseen. Taidekenttä näyttäytyy verkostona, jossa raha, valta, ihmissuhteet sekä sattuma vaikuttavat siihen, mitä kuvia katselemme kansalliskokoelmassa”, sanoo kuraattori, amanuenssi Hanne Selkokari.

Rakastettujen ja monille tuttujen klassikoiden lisäksi kokoelmanäyttelyssä on mukana teoksia, jotka on nähty harvoin tai ei koskaan Ateneumin saleissa. Näitä ovat esimerkiksi Erkki Heikkilän Nippu-uittoa (1970), Unto Pusan Metsä (1957), Reidar Särestöniemen Punapartainen jänkä (1970), Pirkko Lepistön Kesähypyt (1972) sekä Essi Renvallin Pojan pää (1963). Mukana on myös nykytaidetta Kansallisgallerian kokoelmasta, kuten Toni R. Toivosen Giving Birth and Dying Still (2016).

Opastus omalle ryhmälle – vaikka kaveriporukalle

Vierailua näyttelyyn voi syventää tilaamalla oman opastetun kierroksen. Opastuksella on myös aikaa keskustelulle. Lisätiedot: ateneum.fi/ryhmille

Ateneumiin voi ostaa ennakkolipun Lippu.fi:stä

Suosittelemme lipun ostoa ennakkoon, jos asiakas haluaa varmistaa pääsyn Ateneumiin juuri tiettynä ajankohtana. Lippuja myydään myös ovella. Ennakkoliput tulevat myyntiin tiistaina 14. maaliskuuta. Lipun hintaan lisätään Lippu.fi:n palvelu- ja tilausmaksu.



Aukioloajat
Ti–pe klo 10–20.30 | La, su klo 10–17 | Ma suljettu

Sisäänpääsymaksut
Normaali pääsymaksu 20 € | Alennettu pääsymaksu 12 € | 18–24-vuotiaat 12 € | Alle 18-vuotiaat maksutta

Twitter@AteneumMuseum | Facebook: AteneumArtMuseum | Instagram: ateneummuseum

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat: press.ateneum.fi

Kuvat

Reidar Särestöniemi: Punapartainen jänkä (1970), Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Sakari Viika
Reidar Särestöniemi: Punapartainen jänkä (1970), Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Sakari Viika
Lataa
Pirkko Lepistö: Kesähypyt (1972), Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Sakari Viika
Pirkko Lepistö: Kesähypyt (1972), Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Sakari Viika
Lataa
Essi Renvall: Pojan pää (Jukka Hyytiäinen), (1963), Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
Essi Renvall: Pojan pää (Jukka Hyytiäinen), (1963), Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
Lataa
Toni R. Toivonen: Giving Birth and Dying Still (2016), Kansallisgalleria / Nykytaiteen museo Kiasma. Kuva: Kansallisgalleria / Petri Virtanen
Toni R. Toivonen: Giving Birth and Dying Still (2016), Kansallisgalleria / Nykytaiteen museo Kiasma. Kuva: Kansallisgalleria / Petri Virtanen
Lataa
Unto Pusa: Metsä (1957), Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kok. Suomen Säästöpankki Oy. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
Unto Pusa: Metsä (1957), Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kok. Suomen Säästöpankki Oy. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Ateneumin taidemuseo / Konstmuseet Ateneum / Ateneum Art Museum
Ateneumin taidemuseo / Konstmuseet Ateneum / Ateneum Art Museum
Kaivokatu 2
00100 HELSINKI

0294 500 200http://www.ateneum.fi

Ateneumin taidemuseo on Suomen taiteen koti ja osa Kansallisgalleriaa yhdessä nykytaiteen museo Kiasman sekä Sinebrychoffin taidemuseon kanssa. Kokoelmaamme kuuluu lähes 30 000 kansallisaarretta, jotka ovat meidän kaikkien yhdessä omistamia taideteoksia. Meiltä löytyy taidetta 1700-luvulta moderniin. www.kansallisgalleria.fi

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ateneumin taidemuseo / Konstmuseet Ateneum / Ateneum Art Museum

På Ateneum i höst: sol, ljus och livsglädje1.6.2023 09:00:00 EEST | Tiedote

Utställningen Färg & ljus – arvet efter impressionismen visas på Konstmuseet Ateneum 20.10.2023–25.2.2024. På utställningen ställs den internationella konstens främsta namn såsom Claude Monet, Auguste Renoir, Camille Pissarro och Alfred Sisley ut sida vid sida med den finländska färgkonstens blomstringsperiod åren 1906–1916. Förändringen ledde till nya motivval i finländska konst; hårt arbete och vildmarksnatur fick ge vika för medelklasslivets bekvämligheter, parker, solbad och nakenhet.

The Ateneum forecast for the autumn: sun, light and joie de vivre1.6.2023 09:00:00 EEST | Press release

The exhibition Colour & Light – The Legacy of Impressionism will be shown at the Ateneum Art Museum from 20 October 2023 to 25 February 2024. The exhibition shows top names in international art, such as Claude Monet, Auguste Renoir, Camille Pissarro and Alfred Sisley, side by side with artists from the heyday of Finnish Colourism, from 1906 to 1916. In Finland, the shift towards a brighter palette led to new subject matter, as work and wild nature gave way to the comforts of middle-class life, parks, sunbathing, and nudity.

Luvassa Ateneumiin syksyllä: aurinkoa, valoa ja elämäniloa1.6.2023 09:00:00 EEST | Tiedote

Väriä & valoa – impressionismin perintö -näyttely nähdään Ateneumin taidemuseossa 20.10.2023–25.2.2024. Näyttely rinnastaa kansainvälisen taiteen huippunimet kuten Claude Monet, Auguste Renoir, Camille Pissarro ja Alfred Sisley suomalaisen väritaiteen kukoistuskauteen vuosina 1906–1916. Suomessa vaihe johti myös uusiin aihepiireihin, kun työnteko ja erämaaluonto saivat tehdä tilaa keskiluokkaisen elämän mukavuuksille, puistoille, auringonotolle ja alastomuudelle.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme