Ateneumin taidemuseo / Konstmuseet Ateneum / Ateneum Art Museum

Ateneumissa keväällä 2022 näyttelyt Moderni nainen sekä Vuoropuhelua – Elina Brotherus & Hannele Rantala

Jaa
Ateneumin taidemuseon kolmannen kerroksen jakavat 10.2.–27.3.2022 kaksi näyttelyä. Moderni nainen tarkastelee suomalaisten naistaiteilijoiden roolia ja asemaa 1900-luvun modernismin vuosikymmeninä. Vuoropuhelua esittelee valokuvataiteilijoiden Elina Brotherus (s. 1972) ja Hannele Rantala (s. 1952) teoksia, jotka pohjautuvat taiteilijoiden yhteisiin tehtäviin ja viesteihin. Molempien näyttelyiden taiteilijat ovat esikuvia tämän päivän nuorille: teemat nivoutuvat keskusteluun tasa-arvosta ja mahdollisuudesta tehdä taiteilijanuraa naisena. Näyttelyiden päätyttyä Ateneumissa alkaa ilmanvaihtoremontti, jonka vuoksi museo suljetaan yleisöltä noin yhdeksän kuukauden ajaksi.
Elina Brotherus & Hannele Rantala: Taiteenystäviä galleriassa (2020). Yksityiskokoelma.
Elina Brotherus & Hannele Rantala: Taiteenystäviä galleriassa (2020). Yksityiskokoelma.

Muut remonttiin asti esillä olevat näyttelyt

Remontin alkamiseen asti esillä ovat myös kokoelmanäyttely Suomen taiteen tarina sekä Fokus-salin näyttely Eino Ruutsalon kokeellinen 1960-luku. Remontin jälkeen Ateneumissa avautuu täysin uudistettu kokoelmanäyttely alkuvuodesta 2023. 

Remontissa Ateneumin ilmanvaihto uudistetaan vastaamaan sekä taideteosten että kasvaneiden kävijämäärien vaatimuksia. Remontin alkamisajankohta tarkentuu vuonna 2022, jonka vuoksi esillä olevien näyttelyiden kesto saattaa pidentyä.

Pidennetyt aukioloajat 1.–27.3.2022

Näyttelyt ovat avoinna 1.–27.3.2022 joka päivä tiistaista sunnuntaihin klo 10–20. Maanantaisin Ateneum on suljettu.

Moderni nainen 10.2.–27.3.2022

Moderni nainen tarkastelee naistaiteilijoiden roolia ja asemaa 1900-luvun modernismin vuosikymmeninä. Näyttely pureutuu naisen rooliin aikakauden yhteiskunnallisten, poliittisten ja kulttuuristen muutosten keskellä. Näyttelyn on kuratoinut Ateneumin erikoistutkija Anu Utriainen.

Näyttelyn taiteilijoita ovat Helene Schjerfbeck, Sigrid Schauman, Ellen Thesleff, Elga Sesemann, Hilda Flodin, Sigrid af Forselles, Gunvor Grönvik, Eila Hiltunen, Lea Ignatius, Helmi Kuusi, Laila Pullinen ja Essi Renvall. Noin 150 teoksen näyttelyssä on esillä maalauksia, veistoksia, piirustuksia ja grafiikkaa Ateneumin kokoelmista.

Näyttely tarkastelee naistaiteilijuutta kahdesta eri näkökulmasta – naista kuvan tekijänä sekä naista kuvauksen ja katseen kohteena. Teemat nivoutuvat keskusteluun sukupuolten välisestä tasa-arvosta, joka on edelleen ajankohtainen ja maailmanlaajuisesti tärkeä kysymys.

Suppeampi versio näyttelystä on kiertänyt maailmaa vuodesta 2017 alkaen muun muassa New Yorkissa, Tokiossa ja Kööpenhaminassa. Se on nostattanut kaikkialla vilkasta keskustelua naisen yhteiskunnallisesta asemasta ja edellytyksistä luoda itsenäinen ammattiura.

Mukaan valittujen teosten ja taiteilijoiden elämäkertojen kautta piirtyy kuva suomalaisen naisen mahdollisuuksista kouluttautua ja työskennellä taiteilijana. Näyttelyn taiteilijat olivat kansainvälisiä ja toimivat ammatissa elämänsä loppuun asti. Näyttelyn yksi keskeinen kysymys on, miten luokkatausta ja elämäntilanteet ovat vaikuttaneet taiteilijan uran rakentumiseen, ja miten tämä heijastuu teosten aiheiden ja tekniikoiden valintaan eri aikoina.

Näyttely Ateneumin sivuilla

Vuoropuhelua – Elina Brotherus & Hannele Rantala 10.2.–27.3.2022

Näyttely pohjautuu valokuvataiteilijoiden Elina Brotherus (s. 1972) ja Hannele Rantala (s. 1952) pitkään ystävyyteen ja sen aikana käytyihin keskusteluihin taiteesta. Teosten lähtökohtana ovat olleet taiteilijoiden toisilleen antamat yhteiset tehtävät ja viestit, joita molemmat ovat tulkinneet omalla tavallaan. Tehtäviä on annettu Fluxuksen ja runouden hengessä. Kokonaisuus jatkaa taiteilijoiden välistä dialogia, jota esiteltiin vuonna 2009 Valokuvagalleria Hippolyten näyttelyssä.

Näyttelyssä nähdään noin 90 teosta. Mukana on valokuvien lisäksi myös av-teoksia sekä installaatioita. Näyttelyn ovat kuratoineet yhteistyössä taiteilijoiden kanssa museonjohtaja Marja Sakari ja intendentti Sointu Fritze.

Brotheruksen ja Rantalan teosten myötä esiin nousee joukko unohduksiin jääneitä naisvalokuvaajia. Brotherus ja Rantala ovat valinneet Valokuvataiteen museon ja Svenska litteratursällskapet i Finlandin (SLS) arkistoista kuvia, jotka ovat innoittaneet heitä vuoropuheluun edesmenneiden kollegojen kanssa. Näitä valokuvaajia ovat 1900-luvun alussa työskennelleet Emmi Fock, Kuvasiskot (Eila Marjala ja Margit Ekman), Nancy Pietinen, Hilja Raviniemi, Petra Tiirikkala ja erityisesti pohjoisen runouden moderni nainen Edith Södergran.  

Näyttely on luonteva pari Moderni nainen -näyttelylle. Teokset sisältävät runsaasti viittauksia taidehistoriaan ja kirjallisuuteen, mutta ne kytkeytyvät voimakkaasti myös taiteilijoiden henkilökohtaisiin ja yhteisiin kokemuksiin. Taiteilijoiden teoksissa nainen toimii sekä kuvan tekijänä että katseen kohteena.

Näyttely Ateneumin sivuilla
 

Twitter@AteneumMuseum | Facebook: AteneumArtMuseum | Instagram: ateneummuseum

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tiedottaja Anna Kari, puh. 040 717 8185, anna.kari at ateneum.fi


Viestintäpäällikkö Johanna Eiramo, puh. 0400 995 699, johanna.eiramo at ateneum.fi


Kuvat: press.ateneum.fi | Huom! Kuvapankki on uudistunut. Luothan pankkiin henkilökohtaisen tunnuksen.

Kuvat

Elina Brotherus & Hannele Rantala: Taiteenystäviä galleriassa (2020). Yksityiskokoelma.
Elina Brotherus & Hannele Rantala: Taiteenystäviä galleriassa (2020). Yksityiskokoelma.
Lataa
Elina Brotherus: Piscine, de dos (Villa Empain) (2018). Yksityiskokoelma.

Tehtävä:
Rakas ystävä,
etsi veden ääri
ja kuuntele sen ääntä.
– Hannele
Elina Brotherus: Piscine, de dos (Villa Empain) (2018). Yksityiskokoelma. Tehtävä: Rakas ystävä, etsi veden ääri ja kuuntele sen ääntä. – Hannele
Lataa
Hannele Rantala: The Source (2018). Yksityiskokoelma.

Tehtävä:
Rakas ystävä,
etsi veden ääri
ja kuuntele sen ääntä.
– Hannele
Hannele Rantala: The Source (2018). Yksityiskokoelma. Tehtävä: Rakas ystävä, etsi veden ääri ja kuuntele sen ääntä. – Hannele
Lataa
Elina Brotherus: Head with Closed Eyes / Head with Open Eyes (2019). Yksityiskokoelma.

Tehtävä: Valitse Valokuvataiteen museon kokoelmista unohdettujen naiskuvaajien töitä ja tee niihin rinnakkaisteos.
– Elina & Hannele
Elina Brotherus: Head with Closed Eyes / Head with Open Eyes (2019). Yksityiskokoelma. Tehtävä: Valitse Valokuvataiteen museon kokoelmista unohdettujen naiskuvaajien töitä ja tee niihin rinnakkaisteos. – Elina & Hannele
Lataa
Emmi Fock: Andromeda (1930-luku). Valokuvataiteen museo.

Tehtävä: Valitse Valokuvataiteen museon kokoelmista unohdettujen naiskuvaajien töitä ja tee niihin rinnakkaisteos.
– Elina & Hannele
Emmi Fock: Andromeda (1930-luku). Valokuvataiteen museo. Tehtävä: Valitse Valokuvataiteen museon kokoelmista unohdettujen naiskuvaajien töitä ja tee niihin rinnakkaisteos. – Elina & Hannele
Lataa
Hannele Rantala: Vapaa tahto (2018). Yksityiskokoelma.

Tehtävä: Valitse Valokuvataiteen museon kokoelmista unohdettujen naiskuvaajien töitä ja tee niihin rinnakkaisteos.
– Elina & Hannele
Hannele Rantala: Vapaa tahto (2018). Yksityiskokoelma. Tehtävä: Valitse Valokuvataiteen museon kokoelmista unohdettujen naiskuvaajien töitä ja tee niihin rinnakkaisteos. – Elina & Hannele
Lataa
Ellen Thesleff: Suomen kevät (1942). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen.
Ellen Thesleff: Suomen kevät (1942). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen.
Lataa
Helmi Kuusi: Tulitikkutyttö (1937). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen.
Helmi Kuusi: Tulitikkutyttö (1937). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen.
Lataa
Helene Schjerfbeck: Saariston tyttö (1929). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kokoelma Kaunisto. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen.
Helene Schjerfbeck: Saariston tyttö (1929). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kokoelma Kaunisto. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen.
Lataa
Lea Ignatius: Helle (1974). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kokoelma Tuomo Seppo. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen.
Lea Ignatius: Helle (1974). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kokoelma Tuomo Seppo. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen.
Lataa
Sigrid Schauman: Maisema Italiasta (1930-luku). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kokoelma Antell. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen.
Sigrid Schauman: Maisema Italiasta (1930-luku). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kokoelma Antell. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen.
Lataa
Elga Sesemann, Kahvilassa (1945). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen.
Elga Sesemann, Kahvilassa (1945). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Ateneumin taidemuseo / Konstmuseet Ateneum / Ateneum Art Museum
Ateneumin taidemuseo / Konstmuseet Ateneum / Ateneum Art Museum
Kaivokatu 2
00100 HELSINKI

0294 500 200http://www.ateneum.fi

Ateneum on Suomen taiteen koti ja osa Kansallisgalleriaa yhdessä nykytaiteen museo Kiasman sekä Sinebrychoffin taidemuseon kanssa. Kokoelmaamme kuuluu yli 20 000 kansallisaarretta, jotka ovat meidän kaikkien yhdessä omistamia taideteoksia. Meiltä löytyy taidetta 1800-luvulta moderniin. www.kansallisgalleria.fi

 

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ateneumin taidemuseo / Konstmuseet Ateneum / Ateneum Art Museum

Välkommen till presskonferensen för Eero Järnefelt-utställningen på onsdag den 3 april 2024 kl. 10.15.20.3.2024 12:34:53 EET | Tiedote

Presskonferensen för utställningen hålls onsdagen 3.4.2024 kl. 10.15 både på Ateneum och på nätet – noggrannare information nedan. På Konstmuseet Ateneum ses 5.4–25.8.2024 en utställning som omfattar Eero Järnefelts (1863–1937) hela karriär. Järnefelt växte upp i en kosmopolitisk kulturfamilj och var en mästerlig natur- och porträttmålare som i sin konst ständigt sökte känsla och sanning. Den nu aktuella utställningshelheten presenterar hans omfattande produktion och hans betydelse för Finlands konst och för finskheten. De mångsidiga naturskildringarna kan få betraktaren att undra om den natur konstnären skildrade på 1800- och 1900-talen ännu existerar.

Tervetuloa Eero Järnefelt -näyttelyn tiedotustilaisuuteen keskiviikkona 3.4.202420.3.2024 12:34:53 EET | Tiedote

Näyttelyn tiedotustilaisuus on ke 3.4.2024 sekä Ateneumissa että verkossa klo 10.15 – lisätiedot alempana. Ateneumin taidemuseossa nähdään 5.4.–25.8.2024 mestarillisen luonto- ja henkilökuvaajan, tunnetta ja totuutta etsineen Eero Järnefeltin (1863–1937) koko uraa käsittävä näyttely. Kokonaisuus esittelee kosmopoliitin kulttuuriperheen kasvatin mittavaa tuotantoa sekä taiteilijan merkitystä Suomen taiteelle sekä suomalaisuudelle. Monipuoliset luontokuvaukset saavat pohtimaan, onko taiteilijan 1800- ja 1900-luvuilla kuvaamaa luontoa enää olemassa.

Welcome to the Eero Järnefelt exhibition press conference on Wednesday, April 3, 2024, at 10:1520.3.2024 12:34:53 EET | Press release

The press conference for the exhibition will be held on Wednesday 3 April 2024 at 10:15, on site at the Ateneum and online. For more information, see below. From 5 April to 25 August 2024, the Ateneum Art Museum will present an exhibition that covers the entire career of Eero Järnefelt (1863–1937). A master depicter of nature and people, Järnefelt always sought emotion and truth. The exhibition will present the extensive oeuvre of Järnefelt, who grew up in a cultured, cosmopolitan family, and it will explore the artist’s significance for Finnish art and Finnishness. The varied nature depictions raise the question of whether the natural environments captured by the artist in the 19th and 20th centuries still exist.

Naturens stora och små teman fascinerar på Eero Järnefelts utställning26.2.2024 14:10:48 EET | Tiedote

På Konstmuseet Ateneum ses 5.4–25.8.2024 en utställning som omfattar Eero Järnefelts (1863–1937) hela karriär. Järnefelt växte upp i en kosmopolitisk kulturfamilj och var en mästerlig natur- och porträttmålare som i sin konst ständigt sökte känsla och sanning. Den nu aktuella utställningshelheten presenterar hans omfattande produktion och hans betydelse för Finlands konst och för finskheten. De mångsidiga naturskildringarna kan få betraktaren att undra om den natur konstnären skildrade på 1800- och 1900-talen ännu existerar. Presskonferensen för utställningen hålls onsdagen 3.4.2024 både på Ateneum och på nätet – noggrannare information nedan.

Eero Järnefeltin näyttelyssä kiehtovat luonnon suuret ja pienet teemat26.2.2024 14:10:48 EET | Tiedote

Ateneumin taidemuseossa nähdään 5.4.–25.8.2024 mestarillisen luonto- ja henkilökuvaajan, tunnetta ja totuutta etsineen Eero Järnefeltin (1863–1937) koko uraa käsittävä näyttely. Kokonaisuus esittelee kosmopoliitin kulttuuriperheen kasvatin mittavaa tuotantoa sekä taiteilijan merkitystä Suomen taiteelle sekä suomalaisuudelle. Monipuoliset luontokuvaukset saavat pohtimaan, onko taiteilijan 1800- ja 1900-luvuilla kuvaamaa luontoa enää olemassa. Näyttelyn tiedotustilaisuus on ke 3.4.2024 sekä Ateneumissa että verkossa – lisätiedot alempana.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye