Avaruussää voi koetella arktisia alueita – uusi menetelmä helpottaa sään ennustamista
Menetelmä analysoi magneettikenttien muutoksia. Avaruussää vaikuttaa arktisilla alueilla esimerkiksi sähköverkkoihin, kaivostoimintaan ja laivakuljetuksiin.
Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden menetelmän, jolla voidaan analysoida maapallon magneettikentän vaihteluja. Space Weather -julkaisussa esitellyn menetelmän avulla tutkittiin magneettikentän muutoksia eri vuosina, kellonaikoina ja leveysasteilla.
Mittausasemien välillä oli huomattavia eroja magneettikentän käyttäytymisessä: pohjoisimmat asemat olivat geomagneettisesti aktiivisempia keskipäivällä, kun taas eteläisimmillä asemilla aktiivisuus oli voimakkainta keskiyöllä. Suurimmat erot eri kellonaikojen välillä havaittiin pohjoisimmalla mittausvyöhykkeellä, napa-alueilla.
”Kehittämämme Fractional Derivative Rate (FDR) -menetelmä laskee jokaiselle päivälle prosenttiosuuden, joka kertoo, kuinka usein magneettikentän aktiivisuus on saavuttanut 0.2 nT/s (nanoteslaa sekunnissa) rajan kyseisenä päivänä. Tämä arvo vastaa tyypillisen revontulialimyrskyn alkuvaihetta, joka on yksi yleisimmistä avaruussääilmiöistä. Menetelmän avulla on helpompi analysoida pitkien ajanjaksojen korkearesoluutioista mittausdataa”, kertoo tohtorikoulutettava Pyry Peitso.
Avaruussäätä voi ennustaa magneettikentän avulla
Geomagneettisen aktiivisuuden leveysaste-erojen tarkka tutkiminen sekä ymmärtäminen on tärkeää, koska tieto auttaa ennustamaan avaruussäätä yhä paremmin ja tarkemmin. Usein erilaiset avaruussääilmiöt näkyvät magneettikentässä nopeasti ja selkeästi.
”Arktisen alueen taloudellinen merkitys kasvaa. Siksi avaruussään ennustaminen tulee entistä tärkeämmäksi, sillä avaruussää vaikuttaa arktisella alueella useisiin erilaisiin infrastruktuureihin ja liiketoimintaan, kuten sähköverkkoihin, öljy- ja kaasuputkiin, kaivostoimintaan, lentoliikenteeseen sekä laivakuljetukseen.”
Avaruussää ilmenee esimerkiksi magneettikentän nopeina vaihteluina, jotka saattavat aiheuttaa ei-toivottuja sähkövirtoja infrastruktuuriin. Nämä sähkövirrat aiheuttavat monenlaisia ongelmia, esimerkiksi materiaalien kulumista.
Artikkelissa analysoitiin mittausdata, joka on otettu Grönlannissa vuosina 2011–2013. Tutkijoiden käytössä oli kaksitoista mittausasemaa, jotka tuottavat korkealaatuisia yhden sekunnin pituisia mittauksia. Asemaverkosto kattaa pohjois–etelä-akselilla maantieteellisesti 2000 kilometrin laajuisen alueen.
Peitso, P., Tanskanen, E. I., Pulkkinen, T. I., & Mursula, K. (2018). High-frequency geomagnetic fluctuations at auroral oval and polar cap. Space Weather, 16, 1057–1072. https://doi.org/10.1029/2018SW001841
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pyry Peitso
0504205870
pyry.peitso@aalto.fi
Aalto-yliopisto
Sähkötekniikan korkeakoulu
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopisto. Kohti parempaa maailmaa. Aalto-yliopisto on rohkeiden ajattelijoiden yhteisö, jossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Tunnistamme ja ratkaisemme yhteiskunnan suuria haasteita ja rakennamme innovatiivista tulevaisuutta. Yliopistossa on kuusi korkeakoulua, 12 000 opiskelijaa ja 400 professoria. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
FITech-verkostoyliopisto sai rahoitusta ICT-alan täydennyskoulutukseen17.1.2019 14:28 | Tiedote
Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi 10 miljoonan euron avustuksen Tekniikan alan verkostoyliopistolle FITechille. Verkoston tavoitteena on jopa 5000 ICT-osaajan täydennyskoulutus.
Mediakutsu: Animal Charms – eläimen ja ihmisen rajalla -näyttelyn avajaiset 16. tammikuuta15.1.2019 15:12 | Tiedote
Kolmen taiteilijan videoteokset käsittelevät evoluutioon, sukupuuttoon, ja eläinlajien ja ihmiskunnan säilymiseen liittyviä teemoja sekä uutta todellisuutta, jossa eläimen ja ihmisen väliset rajat hämärtyvät.
Mediakutsu: Bakteerien kasvattamia laastareita ja luonnon superpinnoitteita – Slushissa valloittanut materiaalinäyttely saapuu Otaniemeen15.1.2019 12:58 | Tiedote
Tervetuloa tutustumaan materiaalitutkimuksen uusimpiin tuuliin Aalto-yliopistoon. Samalla pääsee ihailemaan myös Jenni Haukiolle Linnan juhliin valmistettua Ioncell-pukua.
Mediakutsu: MIT:n professori Tommi Jaakkola kertoo, miten koneoppiminen mullistaa mallintamisen – ja mitä siitä voi seurata10.1.2019 12:47 | Tiedote
Koneoppiminen tuo uusia mahdollisuuksia muun muassa lääkkeiden kehittämiseen. Tervetuloa kuuntelemaan Jaakkolan vierailuluentoa Otaniemeen 16. tammikuuta!
Mikko Kosonen valittiin Aalto-yliopiston hallituksen puheenjohtajaksi10.1.2019 12:23 | Tiedote
Aalto-yliopiston hallituksen puheenjohtajaksi valittiin 4.1.2019 pidetyssä hallituksen järjestäytymiskokouksessa Sitran yliasiamies, KTT Mikko Kosonen ja varapuheenjohtajaksi Ruotsin kansallismuseon johtaja, FT Susanna Pettersson. Mikko Kosonen on toiminut Aalto-yliopiston hallituksen varapuheenjohtajana ja jäsenenä vuodesta 2016 alkaen. ”Aalto-yliopisto on jo tähän mennessä lunastanut monet sille asetetut suuret odotukset. Siitä on kymmenen vuoden aikana kehittynyt kansainvälisesti menestynyt monitieteinen ja innovatiivinen yliopisto. Tämä antaa meille hienon lähtökohdan seuraavalle kehitysvaiheelle, jota leimaa maailman megatrendien esiin nostamat suuret haasteet ja jatkuvasti kiihtyvä globaali osaamiskilpailu. Suomella ja Aalto-yliopistolla on kaikki edellytykset toimia kestävän ja uusiutumiskykyisen osaamisyhteiskunnan edelläkävijänä", sanoo Mikko Kosonen.
Tuomas Auvinen nimitetty Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun dekaaniksi7.1.2019 13:23 | Tiedote
Auvisen viisivuotinen kausi alkaa maaliskuussa 2019.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme