Jyväskylän yliopisto

Avoimet oppimisympäristöt eivät lisää lasten liikkumista

Jaa
Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan avoimet oppimisympäristöt eivät ole suoraan yhteydessä kolmas- ja viidesluokkalaisten lasten fyysiseen aktiivisuuteen. Tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että oppilaat tauottivat paikallaan oloaan useammin avoimissa oppimisympäristöissä kuin perinteisissä luokkatiloissa. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetun CHIPASE-tutkimuksen tulokset julkaistiin tieteellisessä Frontiers in Sports and Active Living -lehdessä.
Tuoreen tutkimuksen mukaan avoimet oppimisypäristöt eivät välttämättä lisää liikuntaa, mutta katkaisevat paikallaan oloa perinteistä luokkahuonetta enemmän. Kuva: Jyväskylän yliopisto
Tuoreen tutkimuksen mukaan avoimet oppimisypäristöt eivät välttämättä lisää liikuntaa, mutta katkaisevat paikallaan oloa perinteistä luokkahuonetta enemmän. Kuva: Jyväskylän yliopisto

Vuoden 2016 käyttöön otetun perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden myötä perinteisiä luokkatiloja on korvattu avoimilla oppimisympäristöillä, jotka yhdistettynä oppijalähtöisiin menetelmiin voivat lisätä oppilaiden fyysistä aktiivisuutta oppituntien aikana. Oppituntien aikainen fyysinen aktiivisuus saattaa parantaa oppilaiden tehtäväsuuntautuneisuutta, luokkahuonekäyttäytymistä sekä oppimista.

- Oppilaat olivat avoimissa oppimisympäristöissä yllättäen jopa fyysisesti vähemmän aktiivisia kuin perinteisissä luokkatiloissa. Toisaalta avoimilla oppimisympäristöillä vaikuttaisi olevan mahdollisuus vähentää erityisesti pitkiä paikallaanolojaksoja, mikä voi vähentää liiallisen istumisen terveyshaittoja, kertoo väitöskirjatutkija Jani Hartikainen Jyväskylän yliopistosta.

Tutkimuksen keskeinen sanoma on, etteivät avoimet oppimisympäristöt välttämättä yksinään lisää oppituntienaikaista fyysistä aktiivisuutta. Jatkotutkimuksissa tulisi pyrkiä selvittämään ja kehittämään keinoja, joilla avoimien oppimisympäristöjen potentiaali saadaan hyödynnettyä myös fyysisen aktiivisuuden näkökulma huomioiden.

- Tässä tutkimuksessa emme havainnoineet opettajien toimintaa, mutta aikaisemmat tutkimukset antavat kuitenkin viitteitä sille, että opettajat kohtaavat haasteita sopeutumisessa avoimien oppimisympäristöjen käyttöön. Erityisesti avoimien oppimisympäristöjen suuret oppilasmäärät voivat pakottaa opettajat rajoittamaan oppilaiden toimintaa ja liikkumista, Hartikainen kertoo

Tutkimus julkaistiin osana opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa ja professori Taija Juutisen johtamaa CHIPASE-tutkimusta. Tutkimus perustuu vuosina 2015–2016 kerättyyn aineistoon, jossa tarkasteltiin poikkileikkausasetelmassa yhteensä 130 kolmas- ja viidesluokkalaisen kiihtyvyysmittarilla mitattua fyysistä aktiivisuutta oppituntien aikana ennen ja jälkeen tilojen remontoinnin, jossa perinteiset luokkatilat muutettiin avoimiksi oppimisympäristöiksi.

Alkuperäisjulkaisu:

Hartikainen J, Haapala EA, Poikkeus A-M, Lapinkero E, Pesola AJ, Rantalainen T, Sääkslahti A, Gao Y and Finni T. (2021) Comparison of Classroom-Based Sedentary Time and Physical Activity in Conventional Classrooms and Open Learning Spaces Among Elementary School Students. Front. Sports Act. Living 3:626282. doi: https://doi.org/10.3389/fspor.2021.626282

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Väitöskirjatutkija Jani Hartikainen, liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, +358406260393, jani.p.hartikainen@jyu.fi, Twitter: @JpHartikainen

Kuvat

Tuoreen tutkimuksen mukaan avoimet oppimisypäristöt eivät välttämättä lisää liikuntaa, mutta katkaisevat paikallaan oloa perinteistä luokkahuonetta enemmän. Kuva: Jyväskylän yliopisto
Tuoreen tutkimuksen mukaan avoimet oppimisypäristöt eivät välttämättä lisää liikuntaa, mutta katkaisevat paikallaan oloa perinteistä luokkahuonetta enemmän. Kuva: Jyväskylän yliopisto
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Taiteen ja kulttuurin valtionavustusten leikkaukset uhkaavat toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan tuoreessa tutkimuksessa25.6.2025 12:05:37 EEST | Tiedote

Taiteen ja kulttuurin (harkinnanvaraisten) valtionavustusten leikkaukset koettelevat lähes kaikkia tukea saavia organisaatioita, erityisesti yhdistyksiä. Vaikka leikkaukset heikentävät perustoimintaa, ne rajoittavat ennen kaikkea toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan Jyväskylän yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Selvityksen tilasi opetus- ja kulttuuriministeriö.

Jyväskylän Kesän puheohjelmassa pohditaan sivistyksen merkitystä ajassa24.6.2025 07:45:00 EEST | Tiedote

Tänä vuonna Jyväskylän Kesän sivistys-teemaisessa puheohjelmassa tarkastellaan muun muassa sananvapauden ja vastuun suhdetta, koulutuksen ja demokratian tulevaisuutta sekä arkkitehtuurin roolia yhteiskunnassa. Festivaaliviikolla 2.–7.7.2025 voi osallistua myös tiedettä ja taidetta yhdistävälle luontoretkelle, jaloitella ajatuksiaan filosofien opastamana, tutustua niityn perustamiseen niittytalkoisiin osallistumalla.

Sivistyksen vuoksi -kirjan tavoitteena on sivistyneen elämän kunnianpalautus: Tervetuloa kirjan julkistamistilaisuuteen Jyväskylän Kesän avajaispäivänä ke 2.7.23.6.2025 09:09:04 EEST | Tiedote

Sivistys ei kuulu vain harvoille ja valituille, vaan meille kaikille. Sivistyksen vuoksi -kirjan kantava ajatus on, että sivistyksen tavoittelu niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla rakentaa merkityksellistä, hyvää elämää. Kirjan 32 kirjoittajaa käsittelevät sivistystä eri näkökulmista kirkastaen sivistyksen olemusta, kielen ja kulttuurin sivistävää voimaa, ruumiin sivistystä, polarisaation ja sivistyksen suhdetta sekä sivistyksen merkitystä yksilöllisenä ja yhteiskunnallisena tavoitteena. Kirjoittajajoukkoon kuuluvat muun muassa Tarja Halonen, M. A. Numminen, Jarkko Martikainen, Kirsi Piha, Juha Hurme, Julia Thurén ja Piia Viitanen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye