Avoimet oppimisympäristöt eivät lisää lasten liikkumista
Vuoden 2016 käyttöön otetun perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden myötä perinteisiä luokkatiloja on korvattu avoimilla oppimisympäristöillä, jotka yhdistettynä oppijalähtöisiin menetelmiin voivat lisätä oppilaiden fyysistä aktiivisuutta oppituntien aikana. Oppituntien aikainen fyysinen aktiivisuus saattaa parantaa oppilaiden tehtäväsuuntautuneisuutta, luokkahuonekäyttäytymistä sekä oppimista.
- Oppilaat olivat avoimissa oppimisympäristöissä yllättäen jopa fyysisesti vähemmän aktiivisia kuin perinteisissä luokkatiloissa. Toisaalta avoimilla oppimisympäristöillä vaikuttaisi olevan mahdollisuus vähentää erityisesti pitkiä paikallaanolojaksoja, mikä voi vähentää liiallisen istumisen terveyshaittoja, kertoo väitöskirjatutkija Jani Hartikainen Jyväskylän yliopistosta.
Tutkimuksen keskeinen sanoma on, etteivät avoimet oppimisympäristöt välttämättä yksinään lisää oppituntienaikaista fyysistä aktiivisuutta. Jatkotutkimuksissa tulisi pyrkiä selvittämään ja kehittämään keinoja, joilla avoimien oppimisympäristöjen potentiaali saadaan hyödynnettyä myös fyysisen aktiivisuuden näkökulma huomioiden.
- Tässä tutkimuksessa emme havainnoineet opettajien toimintaa, mutta aikaisemmat tutkimukset antavat kuitenkin viitteitä sille, että opettajat kohtaavat haasteita sopeutumisessa avoimien oppimisympäristöjen käyttöön. Erityisesti avoimien oppimisympäristöjen suuret oppilasmäärät voivat pakottaa opettajat rajoittamaan oppilaiden toimintaa ja liikkumista, Hartikainen kertoo
Tutkimus julkaistiin osana opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa ja professori Taija Juutisen johtamaa CHIPASE-tutkimusta. Tutkimus perustuu vuosina 2015–2016 kerättyyn aineistoon, jossa tarkasteltiin poikkileikkausasetelmassa yhteensä 130 kolmas- ja viidesluokkalaisen kiihtyvyysmittarilla mitattua fyysistä aktiivisuutta oppituntien aikana ennen ja jälkeen tilojen remontoinnin, jossa perinteiset luokkatilat muutettiin avoimiksi oppimisympäristöiksi.
Alkuperäisjulkaisu:
Hartikainen J, Haapala EA, Poikkeus A-M, Lapinkero E, Pesola AJ, Rantalainen T, Sääkslahti A, Gao Y and Finni T. (2021) Comparison of Classroom-Based Sedentary Time and Physical Activity in Conventional Classrooms and Open Learning Spaces Among Elementary School Students. Front. Sports Act. Living 3:626282. doi: https://doi.org/10.3389/fspor.2021.626282
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väitöskirjatutkija Jani Hartikainen, liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, +358406260393, jani.p.hartikainen@jyu.fi, Twitter: @JpHartikainen
Martta Walkerviestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8054717martta.a.walker@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Taiteen ja kulttuurin valtionavustusten leikkaukset uhkaavat toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan tuoreessa tutkimuksessa25.6.2025 12:05:37 EEST | Tiedote
Taiteen ja kulttuurin (harkinnanvaraisten) valtionavustusten leikkaukset koettelevat lähes kaikkia tukea saavia organisaatioita, erityisesti yhdistyksiä. Vaikka leikkaukset heikentävät perustoimintaa, ne rajoittavat ennen kaikkea toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan Jyväskylän yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Selvityksen tilasi opetus- ja kulttuuriministeriö.
Jyväskylän yliopiston uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma tarjoaa jatkotutkintoväylän bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille25.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa alkaa täysin uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma, joka tarjoaa jatkokoulutusmahdollisuuden erityisesti bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille. Vastaavaa tiedeyliopistotasoista koulutusta ei Suomessa ole muualla tarjolla.
Sosiaali- ja terveysministeriöltä 1,1 miljoonaa euroa rahoitusta Jyväskylän yliopiston sosiaalityön tutkimushankkeille24.6.2025 09:24:49 EEST | Tiedote
Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt valtionavustusta 18 sosiaalityön yliopistotasoiselle tutkimushankkeelle. Tutkimushankkeiden tavoitteena on vahvistaa sosiaalityön ja sosiaalihuollon vaikuttavuutta, laatua ja asiakasturvallisuutta sekä asiakkaiden osallisuutta ja toimijuutta sosiaalihuollossa.
Jyväskylän Kesän puheohjelmassa pohditaan sivistyksen merkitystä ajassa24.6.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Tänä vuonna Jyväskylän Kesän sivistys-teemaisessa puheohjelmassa tarkastellaan muun muassa sananvapauden ja vastuun suhdetta, koulutuksen ja demokratian tulevaisuutta sekä arkkitehtuurin roolia yhteiskunnassa. Festivaaliviikolla 2.–7.7.2025 voi osallistua myös tiedettä ja taidetta yhdistävälle luontoretkelle, jaloitella ajatuksiaan filosofien opastamana, tutustua niityn perustamiseen niittytalkoisiin osallistumalla.
Sivistyksen vuoksi -kirjan tavoitteena on sivistyneen elämän kunnianpalautus: Tervetuloa kirjan julkistamistilaisuuteen Jyväskylän Kesän avajaispäivänä ke 2.7.23.6.2025 09:09:04 EEST | Tiedote
Sivistys ei kuulu vain harvoille ja valituille, vaan meille kaikille. Sivistyksen vuoksi -kirjan kantava ajatus on, että sivistyksen tavoittelu niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla rakentaa merkityksellistä, hyvää elämää. Kirjan 32 kirjoittajaa käsittelevät sivistystä eri näkökulmista kirkastaen sivistyksen olemusta, kielen ja kulttuurin sivistävää voimaa, ruumiin sivistystä, polarisaation ja sivistyksen suhdetta sekä sivistyksen merkitystä yksilöllisenä ja yhteiskunnallisena tavoitteena. Kirjoittajajoukkoon kuuluvat muun muassa Tarja Halonen, M. A. Numminen, Jarkko Martikainen, Kirsi Piha, Juha Hurme, Julia Thurén ja Piia Viitanen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme