Avoimuusrekisteri takaisi vastuullisen lobbauksen

Viisas päättäjä ei elä umpiossa, vaan hän käy säännöllistä vuoropuhelua laajalti kansalaisyhteiskunnan eri tahojen kanssa. Kansalaisia palvelevaa laadukasta lainsäädäntöä syntyy moniarvoisen prosessin tuloksena.

Päättäjät tarvitsevat tietoa valmisteltavien asioiden vaikutuksista ja eri näkökulmista. Tätä pystyvät tarjoamaan muun muassa tiedemaailman asiantuntijoiden lisäksi eri kansalaisjärjestöt ja toimialojen edunvalvontajärjestöt.

Antti Rinteen hallitus antaa lupauksen, että ”emme kuvittele tietävämme etukäteen mikä toimii ja mikä ei”. Loppuviikosta ministerivalan vannovat ministerit lupaavat hallitusohjelman mukaan etsiä tietoa ja kokeilla, jotta he osasivat toimia tavoilla, joista suomalaiset hyötyvät.

Avoimuusrekisterin tavoitteena on päätöksenteon läpinäkyvyyden parantaminen ja sitä kautta epäasiallisen vaikuttamisen torjunta sekä kansalaisten luottamuksen vahvistaminen. Kansalaiset saisivat avoimuusrekisteristä tietoa tahoista, jotka pyrkivät vaikuttamaan päätöksentekoon. Päättäjät puolestaan saisivat tarkempaa tietoa heihin vaikuttavien toimijoiden roolista ja rahoittajista.

Rekisterin lainsäädäntövalmistelulle on tehty hyvää pohjatyötä. Viime syksynä Itä-Suomen yliopiston tutkijat Emilia Korkea-aho ja Paul Tiensuu laativat kansainväliseen vertailuun pohjautuvan raportin, jossa tarkasteltiin lobbarirekisteriä lobbaussääntelyn muotona.

Alkuvuodesta eduskunnan silloisen puhemiehen Paula Risikon johtama parlamentaarinen työryhmä esitti rekisterin perustamista ja lainsäädäntötyön valmistelua. Hallitusohjelman mukaan avoimuusrekisteri säädetään parlamentaarisen valmistelun pohjalta kansalaisyhteiskuntaa kuullen. Rekisterin toimivuuden kannalta on tärkeää, että lobbausta harjoittavat organisaatiot otetaan mukaan lainsäädännön valmisteluun. Valmistelun on oltava avointa ja huolellista.

Hallitusohjelmassa luvataan, että kaikessa päätöksenteossa lisätään läpinäkyvyyttä. Tähän liittyy tärkeänä tavoitteena myös arkipäiväistää ja avata eri sidos- ja edunvalvontaryhmien vaikuttamistyötä. Sen takia Suomi tarvitsee ehdottomasti avoimuusrekisterin. Se antaa vahvan tuen vastuulliselle lobbaukselle.

Kirjoittaja Tuomo Yli-Huttula on Finanssiala ry:n viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja sekä Edunvalvontafoorumin puheenjohtaja.