Avustushakuja auki ELY-keskuksissa
ELY-keskukset suosittelevat käyttämään avustusten hakemiseen sähköistä Aluehallinnon asiointipalvelua. Hakemuksen voi tallentaa luonnoksena ja palata myöhemmin jatkamaan sitä. Asiointipalvelussa käytetään vahvaa tunnistautumista.
Organisaatiohakijoiden kannattaa ottaa käyttöön suomi.fi-valtuudet, joilla voidaan määritellä, kuka tai ketkä voivat asioida organisaation puolesta avustusasiassa. Valtuuksia voidaan muuttaa tilanteessa, jossa asiaa hoitava henkilö organisaatiossa vaihtuu. Näin avustusprosessi jatkuu sujuvasti henkilövaihdoksista huolimatta.
Henkilöhakijat voivat käyttää Aluehallinnon asiointipalvelussa ”Kutsu toinen asioija” -toimintoa, jolla voi antaa toisellekin henkilölle oikeudet esimerkiksi vastata täydennyspyyntöihin tai toimittaa maksatushakemuksia.
Arvokasta rakennusperintöä halutaan säilyttää
Rakennusperinnön hoitoavustuksilla edistetään arvokkaan rakennusperinnön säilymistä rakennuksen suojeluarvojen mukaisella tavalla. Avustettaviksi sopivia korjauskohteita ovat esimerkiksi vesikaton, rungon ja ulkoseinien, perustusten, ikkunoiden ja ovien kunnostaminen. Avustuksia voi hakea myös rakennuksen pihapiirin tai muun välittömän ympäristön ennallistamiseen sekä korjaustoimenpiteiden suunnitteluun.
Avustusta voivat hakea rakennusten yksityiset omistajat, rakennusperinnön hoitoa edistävät yhteisöt, kunnat ja kuntayhtymät.
Saaristoalueille avustusta luonnonsuojeluun ja rakennusperintöön
Saariston ympäristönhoidon avustuksilla edistetään saaristoluonnon suojelua, saariston maisemakuvan säilyttämistä ja parantamista sekä saaristolaisen rakennusperinnön hoitoa.
Avustusta voivat hakea saaristoalueiden luonnonsuojelu- ja ympäristönhoidon edistämisyhdistykset ja -säätiöt, saaristokunnat sekä saaristokunnissa ja muiden kuntien saaristo-osissa sijaitsevien rakennusten yksityiset omistajat. Kuntien saaristo-osat on lueteltu Valtioneuvoston asetuksessa 1089/2016.
Avustusmahdollisuus koskee Pohjois-Savossa Kuopion ja Tervon kuntien saaristoalueita. Avustusta voi saada kohteelle, joka sijaitsee saaressa, johon ei ole kiinteää tieyhteyttä. Lisäksi molemmissa kunnissa on myös muita laajoja saaristoalueita, joihin liittyen avustusta voi hakea: Kuopiossa Soisalo, Talvisalo, Varvisaari, Murtolahti ja Pasalankylä-Hipanniemi; Tervossa Linnonsaari, Käpysaari, Lieteniemi, Hyvölä ja Vekaroniemi.
Vesistöissä ja valuma-alueilla tehtävälle työlle tukea
Avustukset vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toteuttamiseen on tarkoitettu vesienhoidon toteutusta, vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä palveleviin hankkeisiin. Ensisijaisia ovat vesienhoitosuunnitelmien mukaiset vesien tilaa parantavat hankkeet vesistöissä ja valuma-alueilla. Avustusta voidaan myöntää hankkeeseen, jonka kohdevesistö on hyvää huonommassa tilassa tai tilan säilymiseen kohdistuu riski.
Hyvän tilan tavoite voi edellyttää järvi-, joki-, rannikko- tai pienvesikohteissa ulkoisen kuormituksen vähentämistä sekä vesistöjen kunnostustoimia. Hankkeeseen voi kuulua sekä vesistössä että valuma-alueella tehtäviä vesiensuojeluratkaisuja, pois lukien maa- ja metsätalouden vesienhallintatoimenpiteet, joihin voi hakea avustusta maa- ja metsätalouden vesienhallinta -hausta. Hankkeilla tavoitellaan pitkäkestoisia vaikutuksia vesien tilaan, minkä varmistamiseksi halutaan avustaa laajempia hankekokonaisuuksia ja useiden toimijoiden yhteistyötä. Hankkeilta toivotaan alueellisten asiantuntijaverkostojen hyödyntämistä, ja niitä voidaan tukea osana konkreettisten toimenpiteiden toteuttamista.
Avustuksen saamiseksi hakijan tulee yleensä olla rekisteröitynyt yhdistys, vesialueen osakaskunta, kalatalousalue, vesilain mukainen yhteisö, kunta tai yritys.
Edistetään maa- ja metsätalouden kestävää vesienhallintaa
Maa- ja metsätalouden kestävän vesienhallinnan edistämisen avustuksen tavoitteena on parantaa vesien tilaa edistämällä vesienhallintaa, jossa huomioidaan ja yhteensovitetaan maa- ja metsätalouden sekä vesiensuojelun tarpeet.
Avustusta voidaan myöntää hankkeisiin, jotka edistävät valuma-aluelähtöistä vesienhallinnan suunnittelua, toteutusta ja yhteistyötä sekä sopeutumista muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin. Lisäksi hankkeilla parannetaan peltojen ja metsien vesitaloutta, vähennetään vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta ja lisätään luonnon monimuotoisuutta.
Avustettavat hankkeet voivat olla laajoja, valuma-alue- tai osavaluma-aluetasoisia usean toteuttajan yhteistyöhankkeita tai paikallisia pienempiä hankkeita. Hankkeissa voidaan tehdä valuma-aluetasoista suunnittelua, mutta hankkeissa toivotaan toteutettavan myös konkreettisia luonnonmukaisia vesienhallintatoimenpiteitä. Vesienhallinnan keinoja ovat esimerkiksi kaksitasouomat, luonnonmukaiset padotukset, uomien ennallistaminen ja muut vettä valuma-alueella viivyttävät ratkaisut. Hankkeiden soveltuvuutta arvioitaessa huomioidaan mm. toimenpiteiden tarpeen tunnistaminen vesien- ja merenhoidon suunnitelmissa ja toimenpideohjelmissa sekä hankkeen hyötyjen todennettavuus.
Avustusta voidaan myöntää oikeushenkilöille, kuten rekisteröidyille yhdistyksille, vesioikeudellisille yhteisöille, osakaskunnille, kunnille tai kuntayhtymille, oppilaitoksille tai yrityksille.
Etelä-Pohjanmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset hoitavat valtakunnallista maa- ja metsätalouden vesienhallinnan erikoistumistehtävää. Valtionapuviranomaisena toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.
Vesitalouden varautumista ja riskienhallintaa ja vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä vahvistetaan
Avustukset vesistötoimenpiteiden toteuttamiseen on tarkoitettu vesitalouden ja vesiluonnonvarojen kestävän käytön ja vesienhallinnan hankkeille. Avustusta voidaan myöntää vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa sekä vesitalouden varautumista ja riskienhallintaa parantavien tulvasuojelu- ja muiden hankkeiden sekä vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä edistävien kehittämis- ja investointihankkeiden tukemiseen.
Vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavina toimenpiteinä tukea voidaan myöntää vesistötoimenpiteille tulvariskienhallintasuunnitelmien mukaiseen tulvariskien hallintaan ja muiden vesitaloudellisten riskien ja haittojen vähentämiseen sekä vesistöjen monipuolisen käytön ja hoidon edistämiseen. Tukea voidaan myöntää myös yhteisiin ojitushankkeisiin osallistumista varten hakijalle, joka ei voi saada maatalouden rakennetukea.
Vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä edistävinä hankkeina tukea myönnetään vesitaloussektorin kokeilu-, investointi- ja vientitoimintaa sekä innovatiivisia julkisia hankintoja ja niihin liittyviä toimintamalleja edistäville hankkeille.
Avustuksen hakijana voi olla esimerkiksi rekisteröitynyt yhdistys, vesilain mukainen yhteisö tai kunta.
Avustusta kalataloudellisiin kunnostuksiin
Vesistö- ja kalataloustoimenpiteiden avustusta voidaan myöntää hankkeisiin, joiden tavoitteena on edistää kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä tai parantaa mahdollisuuksia kestävään kalastukseen. Hankkeilla pyritään erityisesti vahvistamaan uhanalaisten tai vaarantuneiden kalakantojen elinvoimaisuutta.
Avustettavia hankkeita voivat olla esimerkiksi kalakantojen luontaisten lisääntymisalueiden kunnostaminen, kalateiden rakentaminen ja vaelluskalojen luontaisen elinkierron turvaaminen. Etusijalle asetetaan kohteet, jotka on mainittu kansallisessa kalatiestrategiassa, alueellisissa kalataloudellisissa kunnostusohjelmissa tai vesienhoidon toimenpideohjelmissa. Kalataloudellisten kunnostusten avustushaku Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan alueilla on keskitetty Pohjois-Savon ELY-keskukseen.
Avustusta voivat saada oikeustoimikelpoiset yhteisöt ja yritykset sekä yksityiset henkilöt.
Pohjavesien suojaksi suojelusuunnitelmia
Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmilla edistetään pohjavesien hyvän tilan saavuttamista ja pohjavesien suojelutoimia. Suojelusuunnitelman keskeinen tavoite on tunnistaa pohjavedelle ihmistoiminnasta aiheutuvat riskit sekä ennaltaehkäistä pohjaveden laadun heikkeneminen ja turvata alueen pohjaveden kemiallinen ja määrällinen tila. Suojelusuunnitelman laatimisen ja päivittämisen tulisi kohdistua erityisesti vesienhoidossa tunnistetuille riskipohjavesialueille.
Avustusta myönnetään kunnille pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatimiseen ja suunnitelmien päivittämiseen.
Edellä mainittuja avustuksia haetaan pääsääntöisesti siitä ELY-keskuksesta, jonka alueella toimenpiteet aiotaan tehdä. Poikkeuksen muodostavat Satakunta, jonka alueen ympäristötehtäviä hoitaa Varsinais-Suomen ELY-keskus, ja Pohjanmaa, jonka alueen ympäristötehtäviä hoitaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Lisäksi kalatalousavustusten haku on keskitetty valtakunnallisesti kolmeen ELY-keskukseen. Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan avustusta haetaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.
Avustuksia myös kaasulämmityksestä luopumiseen, vesiensuojeluun kaupunkialueilla, ympäristökasvatukseen ja tunturialueille
Tänään avautuvat myös seuraavat valtakunnallisesti keskitetyt avustushaut, joista vastaavat ELY-keskukset tiedottavat erikseen:
- Avustus pientalon kaasulämmityksestä luopumiseksi (ely-keskus.fi), Pirkanmaan ELY-keskus, jatkuva haku 18.10. alkaen.
- Vesiensuojelu kaupunkien alueidenkäytössä (vesiensuojelun tehostamisohjelman teema ”kaupunkivesien hallinta ja haitallisten aineiden vähentäminen”), Etelä-Savon ELY-keskus. Haku päättyy 30.11. klo 16:15.
- Ympäristökasvatuksen ja -valistuksen hankeavustukset (ely-keskus.fi), Keski-Suomen ELY-keskus
- Avustus tunturialueiden jätehuollon edistämiseen (ely-keskus.fi), Lapin ELY-keskus
Lisätietoja:
- Avustukset: www.ely-keskus.fi/ymparisto
- Lainsäädäntötausta: Kuulutus (ely-keskus.fi)
- Suomi.fi-valtuudet: www.suomi.fi/valtuudet
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Rakennusperinnön hoito: kulttuuriympäristöasiantuntija Tapio Laaksonen, 0295 016 047, Pohjois-Savon ELY-keskus
Saariston ympäristönhoito: kulttuuriympäristöasiantuntija Tapio Laaksonen, 0295 016 047, Pohjois-Savon ELY-keskus
Vesienhoidon toimenpiteiden toteuttaminen: vesitalousasiantuntija Sanna Katajamäki (lomalla 24.10. asti), p. 0295 026 804, johtava vesienhoidon asiantuntija Veli-Matti Vallinkoski (lomalla 24.10. asti), p. 0295 026 854, Pohjois-Savon ELY-keskus. Loma-aikana (18.10.-23.10.) mahdollisiin kysymyksiin vastaa johtava vesitalousasiantuntija Tuulikki Miettinen, p.0295 026 828.
Maa- ja metsätalouden vesienhallinta: ympäristöasiantuntija Essi Hillgren, p. 0295 022 022, ja ympäristöasiantuntija Henri Vaarala, p. 0295 037 089, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Vesitalous ja vesiluonnonvarojen kestävä käyttö: johtava vesitalousasiantuntija Tuulikki Miettinen, p.0295 026 828, yksikön päällikkö Jukka Hassinen (lomalla 24.10. asti), p.0295 026 783, Pohjois-Savon ELY-keskus
Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat: hydrogeologi Jussi Aalto, p. 0295 026 776, Pohjois-Savon ELY-keskus
Kalataloudelliset kunnostukset Pohjois-Savon ELY-keskus (Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan maakunnat): Kalastusbiologi Teemu Hentinen, 0295 024 037, teemu.hentinen@ely-keskus.fi ja ylitarkastaja Olli Sivonen, 0295 024 540, olli.sivonen@ely-keskus.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 2000, Kallanranta 11
70101 Kuopio
0295 026 500http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-pohjois-savo
Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Savon ELY-keskus
Kuopion ja Tervon Junnunmäen tuuli- ja aurinkovoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus nähtävillä8.5.2025 09:19:00 EEST | Tiedote
Junnunmäen hankealue sijaitsee Kuopion kaupungin ja Tervon kunnan rajalla, Junnunmäen alueella. YVA-selostusta koskevat lausunnot ja mielipiteet tulee toimittaa kirjallisena Pohjois-Savon ELY-keskukselle 7.7.2025 mennessä. Hankkeen esittely- ja yleisötilaisuus järjestetään 12.6.2023 Kuopion Syvänniemellä, tapahtuma- ja kulttuurikeskus Hermannissa.
Vornankorven tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus nähtävillä30.4.2025 10:26:47 EEST | Tiedote
Vornankorven hankealue sijaitsee Pielaveden kunnan ja Kuopion kaupungin alueilla, hankealue rajoittuu eteläosassa Tervon kuntarajaan. Selostusta koskevat mielipiteet ja lausunnot tulee toimittaa kirjallisena Pohjois-Savon ELY-keskukselle 30.6.2025 mennessä. Hankkeen esittelytilaisuudet järjestetään 26.5.2025 Pielavedellä Suojalan seurantalolla ja 27.5.2025 Kuopiossa Maaninkajärven koulukeskuksessa. Tilaisuuksia voi seurata myös etäyhteydellä.
Pohjois-Savon alueelliset kehitysnäkymät keväällä 2025: Ylä-Savo on Suomen ainoita seutukuntia, joissa työttömien määrä on laskenut29.4.2025 09:12:52 EEST | Tiedote
Alueellisten kehitysnäkymien mukaan Pohjois-Savon elinkeinoelämän näkymät antavat aihetta varovaiseen optimismiin, mutta epävarmuustekijöitä on paljon. Työllisyyden myönteinen käänne seuraa viiveellä talouden käännettä.
Nyt on hakijan vuosi - Pohjois-Savon maaseudulle yli 14 miljoonaa maaseudun kehittämiseen28.4.2025 12:41:41 EEST | Tiedote
Maaseudun kehittämiseen on Pohjois-Savossa käytettävissä vielä tänä vuonna 14,3 miljoonaa euroa EU:n maaseuturahoitusta. Summa on ennätyksellisen iso, mikäli mielessäsi on idea, kannattaa rahoitusta hakea nyt!
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 24.4.202524.4.2025 14:53:04 EEST | Tiedote
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,35. Taso on 30 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja kevään aikana Kallaveden pinta on nousut saman 30 cm. Ajankohtaan nähden siis ollaan korkealla, mutta kevään tulvahuippu on myös saavutettu. Ilman runsaita sateita vedenpinta ei enää juurikaan nouse. Lisäjuoksutuksia ei ole ollut käynnissä ja toistaiseksi juoksutustarvetta ei ole näköpiirissä. Iisalmen reitillä säännöstellyissä Kiuruvedessä, Porovedessä ja Onkivedessä virtaamat ovat olleet pieniä. Kiuruvedessä havaittiin ennätysaikainen ja ennätysmatala, +33 cm kesän keskikorkeudesta, tulvahuippu. Runnin pato on kuitenkin ollut kahtena jaksona täysin auki. Poroveden ja Onkiveden pinnat ovat pysyneet koko kevään ilman tulvimista. Molempien korkeimmat arvot ovat toistaiseksi 1 cm kesän säännöstelyrajan yläpuolella. Padot eivät ole olleet täysin auki. Herkästi reagoiva säännöstelemätön Sonkajärvi oli ennätyksellisen aikaisessa huipussa heti huhtikuun alussa ja nyt pääsiäisen
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme