BepiColombo tekee lauantain vastaisena yönä ensimmäisen Merkuriuksen ohilentonsa – simulaatiokuva näyttää aurinkotuulen ja magneettikentän Aurinkokunnan pienimmän planeetan ympärillä
Aalto-yliopiston tutkijat ovat olleet mukana rakentamassa luotaimen hiukkasmittalaitteita. Niiden avulla saadaan uutta tietoa Merkuriuksesta ja sen avaruussäästä.
Euroopan avaruusjärjestön ESAn ja Japanin avaruusjärjestön JAXAn BepiColombo-luotain ampaisi kohti Merkuriusta lokakuussa 2018. Matkaa kiertoradalle on vielä nelisen vuotta, mutta ennen sitä luotaimella on edessä monia tärkeitä välietappeja.
Yksi niistä koittaa perjantain ja lauantain välisenä yönä, 2. lokakuuta arviolta kello 02.34 Suomen aikaa.
”BepiColombo tekee silloin ensimmäisen Merkuriuksen ohilentonsa”, kertoo Aalto-yliopiston avaruusfysiikan professori Esa Kallio. Hän on jo 20 vuoden ajan työskennellyt luotaimen SERENA-instrumenttiryhmässä, jonka rakentama laitteisto mittaa planeetasta karkaavia hiukkasia.
”Nyt pääsemme ensimmäistä kertaa kokeilemaan mittalaitteita Merkuriuksessa”, hän iloitsee.
BepiColombo ohittaa Merkuriuksen lähimmillään vain 200 kilometrin päästä. Ohilentojen tehtävä on jarruttaa luotaimen vauhtia niin, että sen polttoaine riittää lopulliseen, planeetan kiertoradalle vievään jarrutukseen vuonna 2025.
Luotaimen nimi onkin kunnianosoitus 1920 syntyneelle italialaiselle matemaatikolle Giuseppe ”Bepi” Colombolle, joka osoitti laskelmillaan, miten planeettojen painovoimaa voisi käyttää luotaimen ratojen suunnittelussa.
Kaksi luotainta yhdessä paketissa
BepiColombo on poikkeuksellinen luotain, sillä se koostuu kahdesta luotaimesta ja niitä yhdistävästä kuljettimesta. Kun luotaimet irrotetaan toisistaan vuoden 2025 lopulla, eurooppalaisten luotain siirtyy Merkuriusta lähempänä olevalle radalle ja japanilaisten luotain kauemmalle.
”Euroopan avaruusjärjestö ESAn luotaimen mittaukset painottuvat tutkimaan itse planeettaa ja sen pinnan lähellä tapahtuvia ilmiöitä. Japanilaisten luotain tutkii planeetan lähiympäristöä. Näin meillä on mahdollista saada kokonaisvaltainen kuva Merkuriuksesta ja sen avaruusympäristöstä”, Esa Kallio sanoo.
SERENA-laitteisto mittaa neutraaleja ja sähköisesti varautuneita hiukkasia. Niitä tulee sekä Auringosta että Merkuriuksen pinnalta, Auringon hiukkastulituksen seurauksena.
”Toisin kuin useissa Mars-luotaimissa, Merkuriukseen ei mene laskeutujaa, vaan me keräämme pinnan roiskeita ja selvitämme niiden avulla, mistä materiaaleista Merkuriuksen pinta koostuu”, Kallio selittää.
Merkurius on maankaltainen kiviplaneetta, jonka törmäyskraatterien täyttämä pinta muistuttaa Kuun pintaa. Kallion mukaan yksi Merkuriuksen erikoisimpia piirteitä on sen sisäinen magneettikenttä, joka havaittiin Mariner 10 -luotaimen ohilennoilla 1974 ja 1975.
”Emme vielä tiedä, miten noin pienellä planeetalla ylipäänsä on sisäinen magneettikenttä tai sitä, miten tuon magneettikentän planeetan ympärille muodostama ’taskukokoinen magneettikehä” käyttäytyy. Näiden kysymysten lisäksi BepiColombo-missio yrittää selvittää, missä Merkurius on muodostunut ja miten se on kehittynyt ja onko Merkuriuksen kraattereissa vettä.”
SERENA-tiimi uskoo, että ensimmäiset tiedot mittalaitteiden toiminnasta saadaan jo lauantaina aamuyöllä. Kallio on kollegoineen valmistautunut jo vuosia mittausten tulkintaan tekemällä avaruussääsimulaatioita. Niihin voi tutustua ilmaisessa Space Walk -virtuaaliplanetaariossa. Planetaarion avaruusseikkailua täydentää tohtorikoulutettava Andrea Manciantin luoma avaruusäänimaailma, joka tuo esille Aurinkokunnan kohteiden erikoispiirteitä.
Planetaarion voit ladata osoitteesta https://space.aalto.fi/software/, ja sen käyttö onnistuu virtuaalilaseilla ilman erillistä tietokonetta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Esa Kallio
puh. 050 420 5857
esa.kallio@aalto.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu 12 000 opiskelijaa ja yli 4000 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Mediakutsu: Miten yritykset voivat lisätä audiovisuaalisen alan tasa-arvoa? Tervetuloa seuraamaan keskustelua 26. tammikuuta21.1.2022 08:00:00 EET | Tiedote
Pyöreän pöydän ääreen kokoontuu alan asiantuntijoita ja rahoittajia sekä päättäjiä ja yritysvastuun ammattilaisia. Tilaisuuteen voi osallistua Zoomissa.
EMBARGO 20.1.2022 klo 07:00 Mullistava valonlähde voi tuoda lisätehoa ja -turvaa kvantti-informaation siirtämiseen20.1.2022 07:00:00 EET | Tiedote
Kvanttilomittumiseen perustuva LED-valonlähde räätälöidään kerros kerrokselta yhden atomin paksuisista tasoista.
EMBARGO 20.1.2022 klo 07:00 Tutkijat kehittivät maailman tarkimman säteilyilmaisimen – nyt se räätälöidään osaksi kvanttitietokoneita20.1.2022 07:00:00 EET | Tiedote
Aalto-yliopiston ja VTT:n kehittämää säteilyilmaisinta halutaan hyödyntää myös superpakastimissa ja terahertsikameroissa.
Embargo 20.1. klo 07.00 Tietokoneet haaskaavat valtavasti energiaa – nyt tutkijat kehittävät laskentaa, joka tuottaa huomattavasti vähemmän hukkalämpöä20.1.2022 07:00:00 EET | Tiedote
Aalto-yliopiston tutkijat saivat merkittävän rahoituksen rakentaakseen prototyypin laitteesta, joka kuljettaa tietoa sähkövarausten sijaan valolla ohjatuilla spinaalloilla.
Aalto-yliopisto julkistaa kilpailut rakenteilla olevan korttelin taideteoksista12.1.2022 09:59:38 EET | Tiedote
Toinen kilpailu on kaikille avoin ja toinen järjestetään kutsukilpailuna.
Merkittävä EU-rahoitus Aaltoon – uusi projekti valjastaa psykologian teoriat pelikehityksen hyödyksi10.1.2022 13:08:19 EET | Tiedote
Abstraktiksi koettu teoria on menetetty mahdollisuus, sanoo miljoonarahoituksen saanut Elisa Mekler. Hänen tavoitteensa on tulkata teoriat niin, että ne palvelevat paremmin sekä pelien kehittämistä että tutkimusta.
Embargo 23.12. klo 18.00 Fyysikot oppivat hallitsemaan nanolasereita etäältä magneettikentän avulla – tutkimus voi osoittaa tien kohti ennennäkemättömän vakaata signaalinkäsittelyä23.12.2021 18:00:00 EET | Tiedote
Ilmiön salaisuus on poikkeuksellisessa materiaalissa ja sopivasti järjestetyissä nanopartikkeleissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme