BepiColombo tekee lauantain vastaisena yönä ensimmäisen Merkuriuksen ohilentonsa – simulaatiokuva näyttää aurinkotuulen ja magneettikentän Aurinkokunnan pienimmän planeetan ympärillä
Euroopan avaruusjärjestön ESAn ja Japanin avaruusjärjestön JAXAn BepiColombo-luotain ampaisi kohti Merkuriusta lokakuussa 2018. Matkaa kiertoradalle on vielä nelisen vuotta, mutta ennen sitä luotaimella on edessä monia tärkeitä välietappeja.
Yksi niistä koittaa perjantain ja lauantain välisenä yönä, 2. lokakuuta arviolta kello 02.34 Suomen aikaa.
”BepiColombo tekee silloin ensimmäisen Merkuriuksen ohilentonsa”, kertoo Aalto-yliopiston avaruusfysiikan professori Esa Kallio. Hän on jo 20 vuoden ajan työskennellyt luotaimen SERENA-instrumenttiryhmässä, jonka rakentama laitteisto mittaa planeetasta karkaavia hiukkasia.
”Nyt pääsemme ensimmäistä kertaa kokeilemaan mittalaitteita Merkuriuksessa”, hän iloitsee.
BepiColombo ohittaa Merkuriuksen lähimmillään vain 200 kilometrin päästä. Ohilentojen tehtävä on jarruttaa luotaimen vauhtia niin, että sen polttoaine riittää lopulliseen, planeetan kiertoradalle vievään jarrutukseen vuonna 2025.
Luotaimen nimi onkin kunnianosoitus 1920 syntyneelle italialaiselle matemaatikolle Giuseppe ”Bepi” Colombolle, joka osoitti laskelmillaan, miten planeettojen painovoimaa voisi käyttää luotaimen ratojen suunnittelussa.
Kaksi luotainta yhdessä paketissa
BepiColombo on poikkeuksellinen luotain, sillä se koostuu kahdesta luotaimesta ja niitä yhdistävästä kuljettimesta. Kun luotaimet irrotetaan toisistaan vuoden 2025 lopulla, eurooppalaisten luotain siirtyy Merkuriusta lähempänä olevalle radalle ja japanilaisten luotain kauemmalle.
”Euroopan avaruusjärjestö ESAn luotaimen mittaukset painottuvat tutkimaan itse planeettaa ja sen pinnan lähellä tapahtuvia ilmiöitä. Japanilaisten luotain tutkii planeetan lähiympäristöä. Näin meillä on mahdollista saada kokonaisvaltainen kuva Merkuriuksesta ja sen avaruusympäristöstä”, Esa Kallio sanoo.
SERENA-laitteisto mittaa neutraaleja ja sähköisesti varautuneita hiukkasia. Niitä tulee sekä Auringosta että Merkuriuksen pinnalta, Auringon hiukkastulituksen seurauksena.
”Toisin kuin useissa Mars-luotaimissa, Merkuriukseen ei mene laskeutujaa, vaan me keräämme pinnan roiskeita ja selvitämme niiden avulla, mistä materiaaleista Merkuriuksen pinta koostuu”, Kallio selittää.
Merkurius on maankaltainen kiviplaneetta, jonka törmäyskraatterien täyttämä pinta muistuttaa Kuun pintaa. Kallion mukaan yksi Merkuriuksen erikoisimpia piirteitä on sen sisäinen magneettikenttä, joka havaittiin Mariner 10 -luotaimen ohilennoilla 1974 ja 1975.
”Emme vielä tiedä, miten noin pienellä planeetalla ylipäänsä on sisäinen magneettikenttä tai sitä, miten tuon magneettikentän planeetan ympärille muodostama ’taskukokoinen magneettikehä” käyttäytyy. Näiden kysymysten lisäksi BepiColombo-missio yrittää selvittää, missä Merkurius on muodostunut ja miten se on kehittynyt ja onko Merkuriuksen kraattereissa vettä.”
SERENA-tiimi uskoo, että ensimmäiset tiedot mittalaitteiden toiminnasta saadaan jo lauantaina aamuyöllä. Kallio on kollegoineen valmistautunut jo vuosia mittausten tulkintaan tekemällä avaruussääsimulaatioita. Niihin voi tutustua ilmaisessa Space Walk -virtuaaliplanetaariossa. Planetaarion avaruusseikkailua täydentää tohtorikoulutettava Andrea Manciantin luoma avaruusäänimaailma, joka tuo esille Aurinkokunnan kohteiden erikoispiirteitä.
Planetaarion voit ladata osoitteesta https://space.aalto.fi/software/, ja sen käyttö onnistuu virtuaalilaseilla ilman erillistä tietokonetta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Esa Kallio
puh. 050 420 5857
esa.kallio@aalto.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Tutkimus: Uusien rakennusten päästöistä 70 prosenttia tulee rakentamisesta – eikä sitä huomioida tarpeeksi30.6.2025 07:53:14 EEST | Tiedote
Energiatehokkuus ja uusiutuvan energian käyttö ovat vähentäneet uudisrakennusten elinkaaripäästöjä, mutta rakentamisen päästöt eivät ole laskeneet. Viheralueiden vaaliminen ja puurakentamisen suosiminen tekisi rakentamisesta kestävämpää, korostavat tutkijat.
Tutkimus: Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille myönteiset yritykset ovat selvästi innovatiivisempia18.6.2025 09:30:00 EEST | Tiedote
Yhdysvaltalaisia suuryrityksiä koskenut tutkimus kertoo, että patenttien määrä ja laatu kasvavat merkittävästi, jos yritys saa korkeat pisteet LGBTQ+-yhteisöä eli seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä tukevissa arvioinneissa.
Koneoppiminen tuo vallankumouksen tutkimukseen ja tuotekehitykseen – uuden tekoälyinstituutin johtajalle merkittävä EU-rahoitus17.6.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Uusi projekti ratkoo koneoppimisen keskeistä pullonkaulaa ja muodostaa myös yhden uuden ELLIS-instituutin tutkimuksen kulmakivistä.
A revolution for R&D with the missing link of machine learning — project envisions human-AI expert teams to solve grand challenges17.6.2025 13:00:00 EEST | Press release
Robust, deployable and collaborative machine learning (ML) methods are needed for artificial intelligence (AI) to become truly useful. This ERC-funded research aims to solve a major ML bottleneck and will form a cornerstone of the newly established ELLIS Institute Finland.
Väitöstutkimus: Suomen väestönsuojajärjestelmä on kansainvälisesti poikkeuksellisen kattava – kuumenevat kesät voivat kuitenkin haastaa sen toimivuutta12.6.2025 11:30:00 EEST | Tiedote
Vuosikymmenten aikana rakennetun suomalaisen väestönsuojajärjestelmän hinta vastaa vain noin kolmen vuoden puolustusbudjettia – ja se suojaa lähes koko väestön.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme