BLOGI: Potilasturvallisuuden erityisosaaminen lääkärikunnassa kasvaa

Potilasturvallisuus on lääketieteen historiassa varsin nuori tieteenala. Kansainvälisesti potilasturvallisuuden määrätietoinen ja laaja-alainen kehittäminen on lähtenyt käyntiin vuosituhannen vaihteen aikoihin. Myös potilasturvallisuustutkimus on tämän siivittämänä lisääntynyt hurjaa vauhtia tällä vuosituhannella.
Suomessa kehitys on kulkenut perinteiseen tapaan hieman jälkijunassa. Olemme kuitenkin hienosti kirineet viime vuosina, kun potilasturvallisuustyöhön on kansallisella tasolla saatu resursseja ja Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus on ottanut roolin työn koordinoijana. Ymmärrys potilasturvallisuuden puutteiden aiheuttamista miljardiluokan kustannuksista on lisääntynyt, ja tämä osaltaan luo painetta turvallisemman terveydenhuollon rakentamiseen.
Potilasturvallisuus on oma erityisosaamisen alue. Osaajia ja kehittäjiä tarvitaan kaikkiin terveydenhuollon ammattiryhmiin. Kansallisen Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian 2022–2026 toimeenpanosuunnitelmassa on linjattu, että Suomeen järjestetään asiakas- ja potilasturvallisuuden jatko-opintokokonaisuuksia tai erityispätevyyksiä.
Erityispätevyysohjelma tukee ammatillista kehittymistä
Suomessa potilasturvallisuustyö on aiemmin ollut pitkälti hoitajataustaisten ammattilaisten vetämää. He ovat tehneet erinomaista työtä, mutta lääkäreiden aktiivisempi osallistuminen turvallisuuden kehittämiseen ja johtamiseen on nähty tarpeelliseksi.
Näistä ajatuksista muutama potilasturvallisuuden parissa työskennellyt lääkäri sai jo vuosia sitten ajatuksen potilasturvallisuuden erityispätevyyden perustamisesta lääkäreille. Lääkäriliiton erityispätevyysjärjestelmä on perustettu tukemaan lääkärien täydennyskoulutusta ja ammatillista kehittymistä. Järjestelmä on erillinen yliopistojen erikoislääkäritutkinnoista, ja tarjoaa lääkäreille yhden täydentävän tavan osoittaa omaa osaamistaan. Ohjelmien koordinoinnista ja erityispätevyyksien arvioinnista vastaavat erikoisalayhdistykset tai muut taustaorganisaatiot.
Uuden erityispätevyyden perustaminen ei kuitenkaan ole ollut aivan yksinkertainen projekti. Prosessi vei vuosia. Muutaman lääkärin joukolla lähdimme vuonna 2019 pohtimaan ensin perusteluja erityispätevyydelle sekä hahmottelemaan sen tavoitteita ja pätevöitymisen tapoja. Esittelimme ajatuksiamme Lääkäriliitossa. Melko pian erityispätevyys laajennettiin kattamaan potilasturvallisuuden lisäksi terveydenhuollon laadun muutkin elementit. Muutamien muokkauskierrosten ja lukuisten keskustelujen jälkeen lopullinen ehdotuksemme eteni Lääkäriliiton hallitukseen.
Iloksemme Terveydenhuollon laadun ja potilasturvallisuuden erityispätevyys hyväksyttiin Lääkäriliiton viralliseksi erityispätevyysohjelmaksi 29.4.2021. Pian myös Hammaslääkäriliitto halusi osallistua erityispätevyysohjelmaan ja pätevöityminen tuli siten mahdolliseksi sekä Lääkäriliiton että Hammaslääkäriliiton jäsenille.
Terveydenhuollon laadun ja potilasturvallisuuden erityispätevyys käytännössä
Erityispätevyyden taustaorganisaatioina ovat alusta saakka toimineet Suomen potilas- ja asiakasturvallisuusyhdistyksen lääkärijaos sekä Terveydenhuollon hallinto- ja johtajalääkäreiden alaosasto. Näiden nimittämä erityispätevyystoimikunta käytännössä vastaa erityispätevyyden kriteereistä, ohjelman päivittämisestä ja hakemusten arvioinneista. Toimikunnan esityksestä Lääkäriliitto myöntää erityispätevyydet päteviksi arvioiduille hakijoille.
Erityispätevyyden suorittaminen edellyttää kahden vuoden työskentelyä erityispätevyyteen vaadittavaa osaamista kerryttävissä tehtävissä. Palvelut voi suorittaa osa-aikaisesti, jolloin pätevöityminen luonnollisesti kestää pidempään. Lisäksi edellytetään kehittämisprojektia ja 80 tuntia laadun ja potilasturvallisuuden teoreettista koulutusta. Kolmen vuoden siirtymäaikana erityispätevyys voidaan poikkeusmenettelyllä suoraan myöntää hakijoille, joilla on riittävä perehtyneisyys aiheeseen ja pitkäaikainen kokemus aktiivisesta laatu- ja potilasturvallisuustyöstä.
Erityispätevyydelle on määritetty selkeät osaamistavoitteet. Pätevöityneet lääkärit toimivat hyvin monenlaisissa tehtävissä, mutta heitä yhdistää laaja-alainen ymmärrys laadun ja potilasturvallisuuden kehittämisestä. He tuntevat alan säädökset ja keskeiset toimijat, ja osaavat kehittää toimintaa saatavilla olevan tiedon ja palautteen perusteella. Pätevöityminen antaa hyvät eväät potilasturvallisuuteen ja laatuun liittyviin johtotehtäviin. Näin koko työyhteisö voi hyötyä erityispätevyydestä.
Miten homma on lähtenyt liikkeelle?
Uusi erityispätevyysohjelma on otettu innostuneesti vastaan. Erityspätevyyksiä on tähän mennessä myönnetty jo yli 40. Toimikunnan sihteerin ominaisuudessa voin todeta, että erityispätevyyden pyörittäminen on ollut kiinnostavaa, mutta jokseenkin työllistävää. Haastavinta on ollut hakemusten arviointi. Arviointikriteerien määrittäminen ja hakijoiden tasa-arvoinen kohtelu on ollut fokuksessamme. Toimikuntamme aktiivisen puheenjohtajan Auvo Rauhalan ohjauksessa olemme saaneet asiat mukavasti pyörimään ja odotamme toiminnan jatkuvan aktiivisena myös tulevina vuosina.
Kokemustemme mukaan erityispätevyyden saaminen on yksi hyvä motivaattori oman osaamisen kerryttämiseen. Erityispätevyyden saatuaan ammattilaisen on helpompi osoittaa erikoisosaamisensa ja siten mahdollisuudet sen hyödyntämiseen työpaikalla paranevat. Erityispätevyyden jo saaneet toimivat ohjaajina erityispätevyyden suorittamisen aloittaville, ja näin ohjelma lisää alan osaajien verkostoitumista ja yhteistyötä. Tästä kaikesta hyötyvät niin potilaat, ammattilaiset kuin organisaatiotkin.
Suosittelen lämpimästi asiakas- ja potilasturvallisuuden erikoistumisohjelmia ja pätevöitymismahdollisuuksia kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmille!
Tutustu Terveydenhuollon laadun ja potilasturvallisuuden erityispätevyyteen
Kirjoittaja
Maiju Welling, potilasturvallisuuslääkäri, Potilasvakuutuskeskus
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Viestintä
Arkisin yleensä klo 9–15
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Potilasvakuutuskeskus (PVK) käsittelee kaikki terveyden- ja sairaanhoitoa koskevat potilasvahinkoilmoitukset Suomessa. PVK ratkaisee potilasvahinkoja koskevan lainsäädännön perusteella, onko kyseessä korvattava potilasvahinko, ja maksaa korvaukseen oikeutetulle lain mukaiset korvaukset. PVK toimii potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten turvana ja tuottaa potilasvahingoista tietoa terveydenhuollon ja vakuutusyhtiöiden toiminnan sekä potilasturvallisuustyön tueksi. Keskuksen jäseniä ovat kaikki potilasvakuutuksia myöntävät vakuutusyhtiöt Suomessa. www.pvk.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Potilasvakuutuskeskus
Suuri osa hammasprotetiikan potilasvahingoista olisi estettävissä paremmalla suunnittelulla4.4.2023 07:30:00 EEST | Tiedote
Valtaosa hammasproteettisen hoidon potilasvahingoista koskee kiinteää protetiikkaa, eli suuhun pysyvästi kiinnitettyjä rakenteita. Jopa 60 prosentissa vahingoista hoito oli niin puutteellisesti suunniteltu, ettei rakennetta olisi pitänyt toteuttaa ollenkaan. Potilasvahinkojen ehkäisemiseksi erikoishammaslääkäreiden osaamista olisi hyvä hyödyntää enemmän proteettisen hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa. Tätä kuitenkin todennäköisesti vaikeuttaa maamme erikoishammaslääkärivaje, todetaan Potilasvakuutuskeskuksen (PVK) tuoreessa teemaraportissa.
Leikkauksiin liittyvien potilasvahinkojen taajuus alentunut30.3.2023 07:30:00 EEST | Tiedote
Leikkauksiin liittyvien potilasvahinkojen suhteuttaminen leikkaustoiminnan kokonaismääriin kertoo leikkaustoiminnan laadusta ja potilasturvallisuudesta. Suomalaisessa rekisteritutkimuksessa havaittiin laskeva trendi leikkauksiin liittyvissä potilasvahingoissa viiden vuoden ajanjaksolla. Potilasvahinkoja korvattiin keskimäärin kaksi jokaista tuhatta leikkausta kohden vuosina 2011–2015, mutta taajuus laski tutkimusjaksolla 2,5:stä 1,9:ään tuhatta leikkausta kohden. Leikkausten potilasturvallisuutta arvioitiin tutkimuksessa, joka on julkaistu kansainvälisessä vertaisarvioidussa tiedejulkaisussa helmikuussa 2023.
Potilasvahingoista yli 40 miljoonan euron kustannukset, seuraukset yhteiskunnalle moninkertaiset23.3.2023 07:46:00 EET | Tiedote
Vuonna 2022 Potilasvakuutuskeskukselle tehtiin yli 9 000 vahinkoilmoitusta. Vuoden aikana käsitellyistä ilmoituksista lähes neljännes johti korvauksiin. Eniten korvattavia potilasvahinkoja tapahtui leikkaus- ja anestesiatoimenpiteissä. Korvattujen diagnoosi- ja hoitoviiveiden määrä on viime vuosina ollut kasvussa.
Suurin osa lääkäreistä ei tiedä, miten potilasvahinkoilmoitukset käsitellään omassa työyhteisössä8.3.2023 07:40:00 EET | Tiedote
Alle puolet lääkäreistä tietää, miten potilasvahinkoilmoitukset omalla työpaikalla käsitellään. Potilasvahinkoilmoitus tehdään silloin, kun potilas epäilee, että hänen hoidossaan on tapahtunut esimerkiksi hoitovirhe. Ilmoitus tehdään Potilasvakuutuskeskukselle, joka käsittelee puolueettomasti kaikki vahinkoilmoitukset. Ratkaisusta lähetetään tieto siihen terveydenhuollon yksikköön, jota ilmoitus koski.
Potilasvakuutuskeskus huolehtii potilaan oikeuksista25.1.2023 07:39:00 EET | Tiedote
Potilasvakuutuskeskus toimii puolueettomana asiantuntijana tilanteessa, jossa hoito ei ole sujunut potilaan odotusten tai toiveiden mukaisesti. Keskus selvittää, ketkä ovat oikeutettuja korvauksiin, ja huolehtii korvausten maksamisesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme