Borreliabakteereiden keino väistää ihmisen immuunipuolustusta paljastui

Helsingin yliopistossa dosentti Taru Meren johdolla tehty tutkimus paljasti mekanismin, jolla borreliabakteerit pystyvät väistämään ihmisen immuunipuolustusta. Löydetty mekanismi näyttää olevan erityisen keskeinen Pohjois-Amerikan vuoristoalueilla ja paikoitellen Afrikassa esiintyvässä toisintokuume-borrelioosissa.

– Löydöksemme avaavat täysin uusia mahdollisuuksia esimerkiksi rokotteen tai lääkehoidon avulla estää borreliabakteereita väistämästä ihmisen immuunipuolustusta, kertoo Konstantin Kogan Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutista.

Borreliabakteeri kohdistaa toimensa immuunipuolustuksen komplementtijärjestelmään. Komplementti on sisäsyntyinen kaikilla ihmisillä veren seerumissa toimiva proteiineista koostuva mekanismi, jonka tärkein tehtävä on tuhota taudinaiheuttajia, muun muassa puhkomalla niihin reikiä ja auttamalla muita immuunipuolustuksen osia. Komplementtijärjestelmää säätelevät useat proteiinit solujen pinnalla ja seerumissa.

– Borreliabakteereiden merkittävimpiä taudinaiheuttamismekanismeja on niiden kyky väistää komplementtijärjestelmää sitomalla pintaansa ihmisen omaa komplementin säätelijää, H-tekijäksi nimettyä proteiinia. Tekijä H:n päärooli on suojella ihmisen soluja ja rakenteita. Borrelioille on kehittynyt useita proteiineja, joihin H-tekijä sitoutuu, kertoo Meri Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.

Tutkimuksessa analysoitiin etenkin yhtä borreliaproteiinia, jonka nimi on FhbA. H-tekijän sitoutuminen FhbA:han borrelian pinnalla suojelee bakteereita ihmisen immuunipuolustukselta.

Tutkijat analysoivat yli sadan eri Borrelia-lajin genomit ja havaitsivat, että kaikilla toisintokuumetta aiheuttavilla Borrelia-lajeilla, sekä ainakin yhdellä borrelioosia aiheuttavalla bakteerilla-lajilla on hyvin samankaltainen FhbA-proteiini.

Tutkimus tehtiin dosentti Taru Meren johdolla Helsingin yliopistossa Biotekniikan instituutissa ja molekulaaristen ja integratiivisten biotieteiden tutkimusohjelmassa (bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta), yhteistyössä Helsingin yliopistossa työskentelevien professori Adrian Goldmanin (HiLIFE, Biotekiniikan instituutti) ja dosentti Karita Haapasalon tutkimusryhmien (lääketieteellinen tiedekunta) kanssa. Meri on Suomen Akatemian kliininen tutkija sekä Vita Laboratorioiden Geenimonistuslaboratorion osastopäällikkö.