Budjettiesitys ei paranna metsäteollisuuden kilpailukykyä

Marinin hallituksen budjettiesityksen energialinjaukset lisäävät hallituskauden aikana metsäteollisuuden kustannuksia. Ensiarvioiden mukaan sähköveron alentamisen, energiaveron palautuksen poiston, lämmityspolttoaineiden veronkorotuksen ja jo aiemmin päätetyn dieselveron korotuksen jälkeen alalle koituu siirtymäaikojen jälkeen vuotuisia lisäkustannuksia yli 40 miljoonaa euroa. Metsäteollisuuteen kohdistuva kustannusvaikutus tulee riippumaan nyt päätettyjen muutosten toteutustavasta.

Energiaveron palautusjärjestelmän poistamisen siirtymäaika on tervetullut kädenojennus teollisuudelle, mutta samalla olisi toivottu päästökauppakompensaation vahvistamista ja sen kestävää jatkonäkymää. Hallituksen esitys päästökauppakompensaation korvaamisesta uudella teollisuuden sähköistämistuella yltää vain vuoteen 2025, mutta sen taso ja ehdot jäävät vielä auki. Nyt olisi tarvittu pidemmän aikavälin näkymä teollisuuden kustannuskilpailukyvyn ja sähköistämisen turvaamiseksi - vähintään koko päästökauppakauden loppuun eli vuoteen 2030 ulottuva ratkaisu.

- Hallitusta voi kiittää teollisuuden sähköveron alentamisesta monen kilpailijamaan tavoin EU-minimiin vuonna 2021. Nyt on tärkeää valmistella päästökauppakompensaation korvaava mekanismi sellaiseksi, että se vahvistaa Suomen kustannuskilpailukykyä verrokkimaihin nähden, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen sanoo.

Budjettiesityksen energiaturpeen veronkorotus uhkaa ohjata jalostukseen kelpaavaa puuta suoraan poltettavaksi. Tämä ei tue kansantaloutta eikä työllisyyttä. Esitys ei myöskään ole hallitusohjelman mukainen. Hallituksen tavoitteena on ollut suojata ainespuuta energiakäytöltä. Seuraavaksi tarvitaan suunnitelma, jolla tähän tavoitteeseen päästään.

- On valitettavaa, että hallitus piti kiinni elokuussa toteutetuista liikennepolttoaineiden verojen korotuksista, jotka rasittavat metsäteollisuuden kuljetusketjua noin 20 miljoonalla eurolla vuodessa. Väylämaksujen puolituksen jatkaminen sen sijaan on tervetullutta, mutta tässäkin asiassa olisi tullut mennä pidemmälle ja poistaa maksut kokonaan, Jaatinen toteaa.

Työllisyystoimissa hallitus ei pystynyt tekemään merkityksellisiä työvoiman tarjontaa ja kysyntää parantavia rakenteellisia uudistuksia. Sen sijaan hallitus päätyi siirtämään taas kerran uudistukset työmarkkinajärjestöjen työryhmävalmisteluun. Paikallinen sopiminen ei poliittisella päätöksenteolla tai keskusjärjestöjen kesken neuvottelemalla etene. 

- Suomalainen työmarkkinajärjestelmä ja poliittinen järjestelmä eivät taivu uudistuksiin. Emme ole viime vuosina saaneet aikaan merkittäviä uudistuksia työpaikkojen turvaamiseksi, saati niiden lisäämiseksi. Kun hallitus nostaa kätensä pystyyn ja järjestöyhteistyön näytöt ovat heikot, siirtyy vastuu työelämän uudistamisesta ja oman kilpailukyvyn turvaamisesta käytännössä jokaiselle työelämän toimijalle itselleen, Jaatinen toteaa.

Suomen tulisi olla kilpailukykyinen ja houkutteleva toimintaympäristö, jotta yritykset haluavat investoida ja ylläpitää täällä toimintojaan. Julkisen talouden raju velkaantuminen luo epävakaan näkymän seuraavalle vuosikymmenelle.

- Juuri nyt olisi tarvittu vahvempaa viestiä pitkäjänteisestä teollisuuspolitiikasta ja työmarkkinauudistuksista, signaalia siitä, että tässä maassa kannattaa harjoittaa teollista toimintaa ja tänne kannattaa investoida, Jaatinen toteaa.

Lisätietoja: toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry, p. (09) 132 6600

Suomi on maailman suurimpia sellun, paperin ja kartongin tuottajia sekä Euroopan kärkeä sahatavaran tuottajana. Metsäteollisuuden laaja kotimainen arvoketju työllistää noin 140 000 suomalaista ja vastaa noin viidenneksestä maamme tavaraviennistä. Suomalainen metsäteollisuus tunnetaan myös metsävaroja kasvattavasta osaamisestaan sekä uutta luovista innovaatioistaan. Metsäteollisuus ry toimii 72 metsäteollisuusyrityksen elinkeino- ja työmarkkinapoliittisena edunvalvojana.

Internet: www.metsateollisuus.fi
Twitter: http://twitter.com/metsateollisuus

________________________________________________________________________

Internet: www.forestindustries.fi

Finland is one of the world's largest producer of pulp, paper and paperboard in addition to being one of Europe's largest producers of sawn timber. The forest industry directly and indirectly employs approximately 140,000 Finns. The industry's multiplier effects extend broadly into surrounding society. Finland has a unique opportunity to pioneer the bioeconomy thanks to the abundant forest resources, sustainable forestry practices and the first-rate expertise and competence of the forest cluster as a whole.