Bulimian nettiterapiaan kaikkialta Suomesta
Bulimia on yleinen nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveyden häiriö, johon liittyy paitsi häiriintynyt syömiskäyttäytyminen, myös psyykkisen, fyysisen tai sosiaalisen toimintakyvyn häiriintyminen.
”Bulimian oireet ovat luonteeltaan sellaiset, että niihin liittyy paljon häpeää, piilottelua ja salailemista. Tämä saattaa toisinaan jopa estää hakeutumisen hoitoon. Nettiterapia madaltaa kynnystä hakea apua näihin häpeällisiltä tuntuviin oireisiin”, sanoo nettiterapiaa käsikirjoittanut HUSin syömishäiriöyksikön psykologi Katarina Meskanen.
Varhainen hoidon aloittaminen ja aktiivinen työskentely oireista irtautumiseksi ovat nykytutkimuksen valossa keskeisiä tekijöitä onnistuneessa bulimian hoidossa. Nettiterapiassa tehokkaan hoidon pääsee aloittamaan noin viikon sisällä lähetteen kirjoittamisesta.
”Tämä parantaa huomattavasti hoidon saatavuutta, sillä nettiterapiaan voi hakeutua maantieteellisestä sijainnista riippumatta. Lisäksi sen pääsee aloittamaan lähes heti, mikä on merkittävä ero verrattuna perinteiseen hoitoon, jonka aloittamista joutuu usein odottamaan valitettavan kauan. Nettiterapian etuna on myös se, että se ei ole aikaan eikä paikkaan sidottua, joten työ- tai opiskelupäivän keskeyttäviä tapaamisia matka-aikoineen ei tarvita”, sanoo Meskanen.
Bulimian nettiterapia on asiakkaalle noin kolmen kuukauden mittainen. Siinä harjoitellaan hallitsemaan bulimiaan liittyviä oireita, kuten laihduttamista, ahmimista ja oksentamista sekä opetellaan luomaan uudenlainen suhde syömiseen. Samalla harjoitellaan tunnistamaan ja muokkaamaan oireita ylläpitäviä ajattelu- ja toimintamalleja, kuten jyrkkiä syömiseen liittyviä sääntöjä, liiallista keskittymistä ulkomuotoon ja vaikeuksia käsitellä kielteisiä tunteita. Nettiterapiaan kuuluu myös kuuden kuukauden mittainen seurantavaihe, jonka aikana työskentelyä voi jatkaa oman jatkosuunnitelman mukaisesti ja yhteys terapeuttiin säilyy.
Nettiterapiassa asiakas työskentelee itsenäisesti käymällä viikoittain noin tunnin mittaisen istunnon terapiaohjelmassa. Jokaisella istunnolla on oma teemansa, esimerkiksi oireidenhallinta, vääristyneet ajatukset, vaikeat tunteet tai arjen hyvinvointi. Jokaisessa istunnossa on monia konkreettisia harjoituksia, jotka auttavat oivaltamaan omasta tilanteesta. Istunnoilla suunnitellaan myös arjen harjoitteita sovellettavaksi arkielämään. Nettiterapeutti seuraa asiakkaan edistymistä taustalla, antaa palautetta harjoituksista ja auttaa etenemään esteiden yli terapian edetessä. Arjen työskentelyssä apuna on mobiilisovellus, joka toimii muun muassa syömisrytmipäiväkirjana. Viikoittaisen työskentelyn voi jokainen sovittaa omiin aikatauluihin.
Taustaa
Bulimia alkaa usein laihduttamisesta. Aluksi laihduttaminen saattaa tuottaa positiivisia onnistumisen tunteita, mutta ennen pitkää laihduttaminen katkeaa hallitsemattomaan ahmimiseen. Syyllisyys käsistä karanneesta syömisestä johtaa usein yrityksiin kompensoida ja nollata ahmittujen ruokien lihottava vaikutus esimerkiksi tahallisella oksentamisella tai paastoamisella. Vähitellen tästä noidankehästä tulee yhä enemmän otettaan tiukentava sairaus, joka alkaa määritellä elämän sisältöä ja rajoittaa sairastuneen arkea. Syömishäiriön oireet, sen myötä syntyneet jyrkät säännöt ja siihen liittyvät erilaiset rituaalit alkavat rajoittaa sairastuneen arkista toimintakykyä. Häiriintynyt syömiskäyttäytyminen voi alkaa uhata merkittävästi myös fyysistä terveyttä.
- Bulimialle eli ahmimishäiriölle on tyypillistä toistuvat, hallitsemattomat ja toisilta salatut ahmimiskohtaukset. Ahmittujen ruokien lihottavaa vaikutusta yritetään estää oksentamisen, laksatiivien, diureettien, paaston tai liiallisen liikunnan avulla.
- Syömishäiriöön sairastutaan tyypillisesti 12–24 vuoden iässä.
- www.nettiterapiat.fi sisältää lisää tietoa nettiterapioista.
- Kuka tahansa lääkäri Suomessa voi kirjoittaa lähetteen nettiterapiaan. Kansalaisilla on terveydenhuoltolain mukainen valinnanvapaus valita erikoissairaanhoidon hoitopaikka ja sitä kautta nettiterapia.
- Nettiterapia on asiakkaille maksutonta kuten lähes kaikki julkiset mielenterveyspalvelut.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoa ja haastattelupyynnöt:
Katarina Meskanen, psykologi, Syömishäiriöyksikkö, HUS Psykiatria
katarina.meskanen@hus.fi, 050 427 9272
Jaana Suokas, ylilääkäri, Syömishäiriöyksikkö, HUS Psykiatria
jaana.suokas@hus.fi, 050 428 6561
Linkit
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa yli puoli miljoonaa potilasta. HUSissa työskentelee 25 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme