Helsingin yliopisto

CRP-määritys auttaa koiran keuhkokuumeen tunnistamisessa ja hoidon seurannassa

Jaa

Bakteeriperäinen keuhkokuume on koirien yksi yleisimmistä vakavista bakteeri-infektioista. Erityisesti viime vuosina moniresistenttien bakteerien lisääntyminen, niin koirilla kuin ihmisilläkin, on lisännyt tarvetta tarkentaa lemmikkien bakteeriperäisten infektioiden toteamista ja hoitoa niin, että tarpeettomalta antibioottien käytöltä vältyttäisiin. ELL Sanna Viitanen selvittää väitöskirjatyössään koirien keuhkokuumeen toteamisessa ja seurannassa käytettäviä biomarkkereita, sekä tarttuvien hengitystievirusten merkitystä koirien keuhkokuumeen synnyssä. Viitasen tutkimuksen mukaan CRP-määritys on tehokas keino koiran keuhkokuumeen toteamisessa ja hoidon seurannassa.

Eläinlääkäri Sanna Viitanen tutkii koirapotilasta Yliopistollisessa eläinsairaalassa. Kuva: AV Savolainen.
Eläinlääkäri Sanna Viitanen tutkii koirapotilasta Yliopistollisessa eläinsairaalassa. Kuva: AV Savolainen.

Keuhkokuume on hyvin tunnettu sairaus koirilla ja ensimmäiset kuvaukset sairaudesta koirilla löytyvätkin jo 1910–luvulta. Tästä huolimatta koirien diagnostiikka- ja hoitosuosituksien pohjaksi ei ole aiemmin tehty kliinisiä tutkimuksia.

Viitasen tutkimuksessa selvitettiin C-reaktiivisen proteiinin CRP:n käyttökelpoisuutta bakteeriperäisen keuhkokuumeen toteamisessa. Viitasen tutkimuksessa todetaan, että seerumin CRP-pitoisuus on merkittävästi korkeampi koirilla, joilla on bakteeriperäinen keuhkokuume verrattuna koiriin, joilla oli muita ei-bakteeriperäisiä hengitystiesairauksia, kuten eosinofiilinen keuhkotulehdus, krooninen bronkiitti l. keuhkoputkentulehdus, idiopaattinen keuhkofibroosi tai sydämen vajaatoiminnasta johtuva keuhkoödeemi.

Viitasen tutkimuksessa selvisi, että CRP-määritys edesauttoi merkittävästi ei-bakteeriperäisten hengitystiesairauksien ja sydänperäisen keuhkoödeemin erottamista bakteeriperäisestä keuhkokuumeesta. Viitasen tutkimuksen tulokset osoittavat, että CRP –määritystä voidaan käyttää keuhkokuumeen toteamisessa, ja samalla vähentää tarpeetonta antibioottien käyttöä muissa samantyyppisiä hengitystieoireita aiheuttavissa ei-bakteeriperäisissä sairauksissa.

Lisäksi Viitasen tutkimuksessa seurattiin taudin akuutissa vaiheessa proteiinien pitoisuuksia seerumissa keuhkokuumeen sairaalahoidossa sekä paranemisvaiheen aikana kotona. Viitanen totesi seurantatutkimuksessa, että seerumin CRP- ja SAA-pitoisuudet heijastelivat hyvin paranemisprosessia ja laskivat nopeasti hoidon aloittamisen jälkeen. Viitasen mukaan seerumin CRP- ja SAA-pitoisuuksien seurantaa voidaan käyttää apuna kun arvioidaan keuhkokuumepotilaan vastetta annettuun hoitoon.

CRP apuna myös antibioottikuurin pituuden määrittelyssä

Koirien keuhkokuumetta on yleisesti hoidettu huomattavasti pidemmillä antibioottikuureilla kuin ihmisillä. Kirjallisuudessa suositellaan koirille jopa usean kuukauden antibioottihoitoa, kun ihmisillä komplisoitumatonta keuhkokuumetta hoidetaan 5-7 päivän kuurilla. Riittävän kuurin pituuden selvittämiseksi koirille ei ole tehty tutkimuksia ja onkin todennäköistä, että nykysuositukset yliarvioivat kuurin pituutta erityisesti lieväoireisilla keuhkokuumepotilailla. Keuhkokuumeen parantumista on aikaisemmin seurattu keuhkojen röntgenkuvien avulla, mutta paranemisen arvioiminen keuhkokuvista ei ole ongelmatonta ja usein muutokset parantuvat vasta viiveellä tulehdusmuutoksen päättymisen jälkeen. Koska seerumin CRP-pitoisuus nousee herkästi tulehduksen yhteydessä, mutta myös laskee nopeasti tehokkaan hoidon aloituksen jälkeen, Viitanen selvittää väitöstutkimuksessaan, voidaanko CRP-pitoisuuden palaamista normaaliin käyttää merkkinä siitä, että antibiootin käytön voisi turvallisesti lopettaa. Viitasen tutkimuksessa hoidettiin osa koirista perinteisten suositusten mukaisesti ja osalla koirista lääkitys lopetettiin 5-7 vuorokautta sen jälkeen kun seerumin CRP oli palannut normaaliin. Viitasen tutkimus osoittaa, että CRP määrityksen käyttö lyhensi tilastollisesti merkittävästi antibioottikuurin pituutta.

– Tässä osatutkimuksessa ryhmäkoko oli kohtalaisen pieni, yhteensä 17 koiraa, mutta tutkimustulokset ovat erittäin lupaavia; seerumin CRP-pitoisuuden seuraaminen tarjoaa eläinlääkäreille uuden keinon arvioida tulehduksen päättymistä ja tällä tavalla lyhentää merkittävästi antibioottikuurien pituuksia keuhkokuumepotilailla, toteaa Viitanen.

Virusinfektiot altistavat keuhkokuumeelle

Väitöskirjan kolmannessa osatyössä selvitettiin virusperäisten hengitystieinfektioiden merkitystä keuhkokuumeeseen sairastuneilla kotikoirilla. Viitasen tutkimuksessa todetaan, että kennelyskäkompleksiin kuuluvia viruksia todettiin usein keuhkokuumeeseen sairastuneiden koirien hengitysteistä otetuissa näytteissä. Parainfluenssavirus todettiin 35 prosentilla tutkituista keuhkokuumepotilaista ja respiratorinen koronavirus 5 prosentilla potilaista. Viitasen tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että tarttuvat hengitystievirukset ovat yleisiä bakteeriperäiseen keuhkokuumeeseen sairastuneilla koirilla ja virusinfektioilla on todennäköisesti merkittävä rooli altistavana tekijänä keuhkokuumeen synnylle. Virusperäisellä infektiolla ei ollut Viitasen tutkimuksessa vaikutusta keuhkokuumeen vakavuuteen, verinäyte- tai röntgenlöydöksiin.

ELL Sanna Viitanen väittelee perjantaina 13.1.2017 klo 12.00 Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Canine bacterial pneumonia - role of acute phase proteins and viral co-infections". Väitöstilaisuus järjestetään Viikissä, EE-talon Walter-salissa, Agnes Sjöbergin katu 2. Vastaväittäjän toimii Dr. med. vet. Bianka Schulz (Ludwig-Maximilian-University, Saksa), ja kustoksena professori Thomas Spillmann.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

ELL Sanna Viitanen, puh. 040-730 6723, sanna.viitanen@helsinki.fi

Kuvat

Eläinlääkäri Sanna Viitanen tutkii koirapotilasta Yliopistollisessa eläinsairaalassa. Kuva: AV Savolainen.
Eläinlääkäri Sanna Viitanen tutkii koirapotilasta Yliopistollisessa eläinsairaalassa. Kuva: AV Savolainen.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto

Eeva Karmitsa, tiedottaja, Helsingin yliopisto, puh. 02941 58461

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Tutkimus vahvistaa: kehitysvammaisuus on harvoin perinnöllistä - riski tulevien sisarusten sairastumiselle on pieni18.4.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Kehitysvammaisuus johtuu useimmiten perimän muutoksista, jotka ovat syntyneet varhaisen sikiökehityksen aikana ja joita ei löydy vanhempien perimästä. Siksi niiden uusiutumisriski perheen seuraavalle lapselle on hyvin pieni, selvisi Helsingin yliopiston tutkimuksessa. Suomalaisilla ei myöskään ole suurempi perinnöllisten kehityshäiriöiden riski kuin muilla eurooppalaisilla.

Geenilöytö kytkee koiranpentujen vakavan epilepsian mitokondrioiden toimintahäiriöön13.4.2021 10:52:31 EEST | Tiedote

Helsingin yliopiston tutkimuksessa saatiin selville syy muutaman kuukauden ikäisten parsonrusselinterriereiden pentujen vaikeaan epilepsiaan ja kuolemaan. Muutos PITRM1-geenissä johtaa solun energiapumppujen, mitokondrioiden, toimintahäiriöön, jonka seurauksena jo pentujen aivoista tunnistettiin Alzheimerin taudista tuttuja beeta-amyloidikertymiä ja laajaa hermorappeumaa. Muutokset ihmisen PITRM1-geenissä aiheuttavat myös vakavan, mutta hitaasti etenevän aivosairauden.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme