Suomen kansallismuseo

Curiositas-kirja häikäisee ja hämmästyttää

Jaa

Kansallismuseon perusnäyttelyuudistuksen huipennus Toista maata -näyttely kertoo esihistorian ja itsenäistymisen välisestä ajanjaksosta Suomen alueella. Samasta ajanjaksosta kertoo myös Curiositas, teos, joka kurkistaa Suomen kansallismuseon esineiden kautta menneeseen. Curiositas näyttää inhimillisen historian kuudesta eri näkökulmasta ajalta ennen itsenäisyyttä.

Curiositas-teoksen kannessa on yksityiskohta keisarinna Maria Feodorovnan (1847-1928) muotokuvasta. Kuva: Christian Jakowleff
Curiositas-teoksen kannessa on yksityiskohta keisarinna Maria Feodorovnan (1847-1928) muotokuvasta. Kuva: Christian Jakowleff

Mitä Kaarina Maununtytär piteli käsissään, kun hänet vapautettiin vankilasta? Miksi ranskalainen tiedemies Maupertuis puhui appelsiineista ja sitruunoista 1700-luvun Lapissa? Mitä talonpoikaismorsiamet ajattelivat 1800-luvulla helykruunun alla? Mitä Nousiaisten nimettömän pyhimyspatsaan pään sisällä on?

Curiositas. Esineitä, tarinoita 1100–1917 on saanut muotonsa barokkiajan suositusta esinetyypistä, kabinettikaapista. Keräilijät valitsivat kabinettikaappeihinsa itseään kiinnostavia objekteja ja loivat niillä maailmanselityksen. Curiositas on kirjallinen ja visuaalinen hybridi, uteliaiden mielien synnyttämä kokonaisuus: kirjailija Anna-Kaari Hakkaraisen ja graafikko Päivi Häikiön teos, joka sekoittaa tietokirjoittamista ja fiktiivistä kaunokirjallisuutta, taidetta ja kokeilevaa visuaalista kerrontaa. Curiositas jäljittää tunteita, kokemuksia, nautintoja, havaintoja, assosiaatioita ja elämyksiä, jotka yhdistävät meidät meitä edeltäneisiin ihmisiin. Se kutsuu häikäistymään historian ja esineiden ihmeellisyydestä.

Kirjaan on valittu esineitä Suomen kansallismuseon eri kokoelmista ja – kuten Toista maata -näyttelyssäkin – pyritty tekemään nähdyksi myös heitä, joille ei aiemmin ole ollut historiankirjoituksessa tilaa tai ääntä. Mukana on myös esineitä, jotka eivät ole koskaan päässeet esille näyttelyissä, vaan ovat olleet piilossa museon kokoelmakeskuksessa kymmeniä, pian satoja vuosia.

Teoksessa Suomen historia ajanjaksona 1100–1917 kerrotaan kuudesta eri näkökulmasta – pyhyys, nautinto, status, tiede, rakkaus ja tila – ja joka kerralla se näyttäytyy uudessa valossa, nostaa uudet esineet ja ihmiset keskiöön. Kerrontatekniikka tekee konkreettisesti näkyväksi sen, että historiankirjoitus on aina vallankäyttöä ja valintojen tekemistä. Objektiivista tarinaa ei ole olemassa. On vain erilaisia tapoja katsoa, erilaisia tapoja kertoa ja kuvitella, nähdä yhteyksiä. Lopulta valinnat kertovat eniten niiden tekijästä.

Tekijöistä

Anna-Kaari Hakkarainen on kirjailija, visuaalisen kulttuurin tutkimuksen taiteen maisteri ja entinen Muoto-muotoilulehden päätoimittaja. Hän on julkaissut neljä Tammen kustantamaa romaania, joista viimeisin on Dioraama (2019). Anna-Kaari yhdistelee teoksissaan faktaa ja fiktiota sekä erilaisia kielen rekistereitä.

Päivi Häikiö on graafinen suunnittelija ja taiteidentutkimuksen filosofian maisteri. Päivi toimii visuaalisena suunnittelijana erityisesti muotoilun, kulttuurin ja kirjojen parissa ja vierailee opettajana Aalto yliopiston Visual Communication Design -oppiaineessa.

Lisätiedot
Anna-Kaari Hakkarainen, anna-kaari.hakkarainen@gut.fi, p. 050 554 8414
Päivi Häikiö, studio@paivihaikio.fi, p. 040 588 4211

https://www.kansallismuseo.fi/fi/naeyttelyt/toista-maata

Curiositas. Esineitä, tarinoita 1100–1917
Anna-Kaari Hakkarainen ja Päivi Häikiö
Suomen kansallismuseo, 2021, 336 s., sid, ISBN 978-951-616-307-2, 39 € (sis. alv)
Myynti: https://ssl.eventilla.com/kirjatilaus sekä jotkin kirjakaupat, mm. Nide.
Arvostelukappaleiden tilaus: anna.lantee@museovirasto.fi

Avainsanat

Kuvat

Curiositas-teoksen kannessa on yksityiskohta keisarinna Maria Feodorovnan (1847-1928) muotokuvasta. Kuva: Christian Jakowleff
Curiositas-teoksen kannessa on yksityiskohta keisarinna Maria Feodorovnan (1847-1928) muotokuvasta. Kuva: Christian Jakowleff
Lataa
Curiositas. Esineitä, tarinoita 1100–1917 -teoksen kansi. Kuva: Christian Jakowleff
Curiositas. Esineitä, tarinoita 1100–1917 -teoksen kansi. Kuva: Christian Jakowleff
Lataa
Anna-Kaari Hakkarainen ja Päivi Häikiö. Kuva: Sanna Lehto
Anna-Kaari Hakkarainen ja Päivi Häikiö. Kuva: Sanna Lehto
Lataa
Curiositas. Esineitä, tarinoita 1100–1917 -teoksen on kustantanut Suomen kansallismuseo.
Curiositas. Esineitä, tarinoita 1100–1917 -teoksen on kustantanut Suomen kansallismuseo.
Lataa
Curiositas-teoksessa Suomen historia ajanjaksona 1100–1917 kerrotaan kuudesta eri näkökulmasta: pyhyys, nautinto, status, tiede, rakkaus ja tila.
Curiositas-teoksessa Suomen historia ajanjaksona 1100–1917 kerrotaan kuudesta eri näkökulmasta: pyhyys, nautinto, status, tiede, rakkaus ja tila.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Suomen kansallismuseo

Suomen kansallismuseo on valtakunnallinen kulttuurihistorian museo, joka ylläpitää ja kehittää kulttuurihistorian kokoelmiaan, edistää kulttuuriperinnön tutkimusta ja käyttöä, sekä tarjoaa näyttely- ja yleisöpalveluja museokohteissaan ympäri maan: Kansallismuseo, Seurasaaren ulkomuseo, Tamminiemi, Suomen merimuseo, Langinkoski, Hvitträsk, Louhisaari, Vankila, Hämeen linna ja Olavinlinna. Yhteiskunnallisena keskustelijana ja alan kansainvälisenä vaikuttajana toimiva Suomen kansallismuseo on osa opetus- ja kulttuuriministeriön alaista Museovirastoa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen kansallismuseo

Kansallismuseon Toista maata -näyttely tuo ihmiset esiin osana valtion historiaa   23.3.2021 08:42:13 EET | Tiedote

Kansallismuseon näyttely Toista maata esittelee ideoiden ja vaikutteiden virtauksia Suomen alueella vuosien 1100–1917 välisenä aikana. Näyttelyssä menneisyyttä ei esitetä vain yhtenä aikajanana, vaan tuntemiamme tarinoita jopa kyseenalaistetaan, ja historiallisia käänteitä ja valtaa tulkitaan tavallisen ihmisen näkökulmasta. Toista maata viimeistelee Kansallismuseon kolmiosaisen, uudistuneen perusnäyttelyiden kokonaisuuden. Näyttely avautuu Kansallismuseossa, kun museo päästään pandemiasta johtuvan sulun jälkeen avaamaan.

Riikkamusea Kotiinpaluu – čájáhus gudnejahttá sámedávviriid máhcaheami Sápmái25.2.2021 08:58:00 EET | Tiedote

Kålggmannust ävvneei Mäccmõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu – čuäjtõõzz raajât õõutveäkka sääʹmõutstõõzz toiʹmmjeeʹjivuiʹm. Mäccmõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu -čáitáldâh, mii lekkâs porgemáánust, ráhtoo oovtâstpargoost sämisiärváduv tuáimeiguin. Mäccmõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu čájáhus, mii rahpasa golggotmánus, ollašuhtto oktasašbarggus sámeservoša doaibmiiguin.

Kansallismuseon lisärakentaminen etenee valtion ensi vuoden talousarvion myötä23.12.2020 15:08:46 EET | Tiedote

Suomen eduskunnan 21.12.2020 hyväksymä valtion talousarvio vuodelle 2021 tekee mahdolliseksi Kansallismuseon lisärakennushankkeen etenemisen. Suunnitelman mukaan Kansallismuseon historiallisen päärakennuksen, lisäosan ja pihapuiston muodostama kokonaisuus valmistuu alkuvuodesta 2026. Vuonna 2019 käydyn arkkitehtuurikilpailun voitti JKMM Arkkitehtien ehdotus, jonka hankesuunnittelu ja kaavoitus ovat jo pitkällä. Senaatti-kiinteistöt pyrkii nyt tekemään hankkeen n. 55 miljoonan euron investointipäätöksen loppukeväästä 2021. Pääosin maan alle sijoittuvan uudisosan rakennustyömaa käynnistyy arviolta syksyllä 2022.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme