Danske Bank ja Nordic West Office laativat neljä skenaariota Pohjoismaista vuonna 2030
Sota Ukrainassa on särkenyt kaikki harhaluulot rauhasta Euroopassa. Olemme historiallisessa käännekohdassa. Yhdysvaltain ja Kiinan väliset jännitteet tuntuvat eri puolilla maailmaa. Jakeluketjuissa on häiriöitä, energian hinnat ovat korkealla. Samanaikaisesti kohtaamme muitakin haasteita, kuten ilmastonmuutoksen ja koronapandemian langettaman pitkän varjon.
”Ukrainan sota vaikuttaa kaikkeen, politiikasta talouteen, suurvaltasuhteista vihreään siirtymään. Sen vaikutusta ei voi aliarvioida. Silti on tärkeä ajatella myös kriisin jälkeistä aikaa. Olemme nyt laatineet skenaarioita, joissa katsomme tämänhetkisen kriisin ylitse Suomen ja suomalaisten yritysten näkymiin vuoden 2030 Pohjoismaissa”, kertoo Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä.
Danske Bank ja Nordic West Office ovat yhteistyössä suomalaisten yritysten kanssa hahmotelleet neljä skenaariota Pohjoismaiden taloudelliselle ja poliittiselle tulevaisuudelle. Skenaarioissa hahmotellaan Pohjoismaiden kehitystä geopolitiikan, vihreän siirtymän ja talouden näkökulmista. Vuoteen 2030 asti ulottuvat skenaariot sisältävät myös kuvauksen globaalin talouden ja Euroopan unionin kehityksestä eri skenaarioissa. Keskeiset muuttujat skenaarioissa ovat Pohjoismaiden suhde markkinatalouteen ja integraatioon.
Skenaarioista tuskin mikään tule toteutumaan sellaisenaan, mutta ne toimivat suunnittelun ja päätöksenteon tukena.
”Epävarmuuden lisääntyessä korostuu eri vaihtoehtojen hahmottaminen, ja skenaariotyön kautta haluamme tarjota yritysasiakkaillemme siihen työkaluja. Viime viikkojen tapahtumat ovat myös kirkastaneet pohjoismaisen yhteistyön merkitystä. Jaamme vahvan yhteisen arvopohjan”, sanoo Danske Bankin yritysasiakkaista vastaava johtaja Elina Fogelholm.
Neljä skenaariota Pohjoismaista vuonna 2030
Kansallinen etuilu: stagflaatio ja uusi eurokriisi
Tämä on valtiovetoinen ja deglobalisoitunut maailma, jossa maailmantalouden kasvu on hidasta ja paikallaan polkevaa. Pitkittyneen taantuman ja stagflaation ansiosta populistipuolueet ja oman maan etua ajavat agendat saavat kannatusta. EU hajoaa, millä on vakavia vaikutuksia kestävälle kehitykselle, kaupalle ja maahanmuutolle. Pohjoismaat ovat erimielisiä, kukin keskittyy vahvistamaan sääntelyä heikkenevien yhteiskuntien ja talouksien tukemiseen. Ukrainan sota johti kansallisen puolustuksen korostamiseen. Suomi ja Ruotsi päättävät pysyä Naton ulkopuolella. Hallinnot korostavat kansallisen turvallisuuden ja omavaraisuuden merkitystä, mistä on hyötyä kansallisille toimitusketjuille. Globaalit teknologiayritykset hallitsevat markkinoita kunnioittamatta paikallista sääntelyä. Pohjoismaisilla teknologiayrityksillä ei ole mahdollisuuksia kilpailla niiden kanssa kaupallisesti, mutta kotimaista huoltovarmuutta korostavia ratkaisuja rakennetaan julkisella rahoituksella.
Verkostojen Pohjola: valtioiden välinen yhteistyö ja vihreä siirtymä putoavat asialistalla alaspäin
Tämä on markkinavetoinen ja deglobalisoitunut maailma, jossa pandemianjälkeinen talouden elpyminen on ennakoitua nopeampaa. Maailmantalouden kasvu on yleisesti ottaen vahvaa, mutta eri alueiden ja maiden kasvukäyrissä on suuria eroja. EU on etupäässä kauppaan perustuva löysä jäsenmaiden verkosto. Saman mielisten ihmisten verkostot ja suuremmat kumppanuudet yritysten ja kaupunkien välillä nousevat pohjoismaista identiteettiä tai kansallisvaltioita merkittävimmiksi toimijoiksi. Vain kaikkein dynaamisimmat kykenevät menestymään äkillisten muutosten markkinaympäristössä. Yritysjohtajat voivat yhteiskunnan tukipilareina vaikuttaa sääntelyyn.
Pohjoinen liitto: Suomi ja Ruotsi tekevät läheistä yhteistyötä Natossa, EU:n integraatio syvenee
Tämä on globalisoitunut ja hallitusvetoinen maailma, jossa talous elpyy pandemian jälkeen asteittain, mutta tasaisesti. Vaikka maailmanlaajuinen pitkän aikavälin kasvu heikkeneekin, yhteiskunnat ovat kestäviä. Pohjoismaiden kansalaisilla on voimakas yhteinen identiteetti. Pohjoismaisen yhteistyön kautta blokilla on voimakkaampi ääni integraatiotaan syventävässä Euroopan unionissa. Yhteistyötä edistää pohjoismainen sääntöjä noudattava mentaliteetti ja sitkeä usko yhteisiin arvoihin. Julkisista hankinnoista tulee vahva keino edistää talouskasvua. Tekoälyteknologian edistysaskeleiden myötä hallinnot voivat entistä tehokkaammin säännellä markkinoita. Teknologiasektorista tulee hyvin säännelty. Pohjoismainen brändi on tunnettu hyvinvointivaltiomallistaan sekä tietotalouden vahvoista yrityksistä. Tämä skenaario vaikuttaa tällä hetkellä todennäköisimmältä.
Uusi Hansa: kauppa käy, vihreää kapitalismia
Tämä on globalisoitunut ja markkinavetoinen maailma, jossa talous elpyy nopeasti pandemian jälkeen. Tehokkaat markkinat ja vahva pohjoismainen identiteetti johtavat talouskasvun ja yritystoiminnan historiallisen vahvaan nousuun Pohjolassa. Euroopan unionissa taloudellinen integraatio syvenee ja keskitytään yhteismarkkinoiden toimivuuden edistämiseen. Pohjoismaisilla markkinoilla vallitseva kilpailu houkuttelee mukaan ulkomaisia yrityksiä, mikä osoittautuu haastavaksi joillekin vanhemmille yrityksille. Pohjoismaat nähdään kiintotähtenä yrittäjyyden ja kestävän kehityksen maailmankartalla. Alueen teknologia- ja vähittäiskauppayrityksistä tulee vihreän kapitalismin markkinajohtajia. Vetovoimainen Pohjola houkuttelee työperäistä maahanmuuttoa, joka auttaa lisäämään talouksien elinvoimaa. Vahva talouskasvu nostaa inflaatiota ja korot nousevat muita skenaarioita enemmän.
Pohjoismaisia tulevaisuusskenaarioita kuvaava englanninkielinen Nordic Scenarios -raportti löytyy osoitteessa www.danskebank.fi/nordic-scenarios
Yhteyshenkilöt
Danske Bank, viestintäpäällikkö Mari Häyry, mari.hayry@danskebank.fi, p. 050 3376 028
Nordic West Office, toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä, risto.penttila@nwo.fi
Tietoja julkaisijasta
Nordic Scenarios -raportti lyhyesti
Nordic Scenarios -raportti on toteutettu Nordic West Officen ja Danske Bankin yhteistyönä. Mukana on ollut yrityksiä ja organisaatioita eri pohjoismaista. Hanke pohjautuu viiden pohjoismaisen ajatushautomon tekemään perustyöhön, jota rahoitti Konstsamfundet ry. Hankkeessa mukana olleet thinktankit ovat Magma (Suomi), IIA (Islanti), CIFS (Tanska), FORES (Ruotsi), ja Civita (Norja). www.danskebank.fi/nordic-scenarios
Danske Bank
Danske Bank on Suomen kolmanneksi suurin pankki, joka tarjoaa noin miljoonalle suomalaiselle kotitaloudelle, yritykselle ja instituutiolle palveluita laajan asiantuntemuksen sekä innovatiivisten digitaalisten ratkaisujen avulla. Danske Bank A/S, Suomen sivuliike on osa pohjoismaista Danske Bank -konsernia. www.danskebank.fi
Danske Bank on pohjoismainen yleispankki, jolla on vahvat alueelliset juuret ja tiivis yhteys ympäröivään maailmaan. Olemme yli 150 vuoden ajan auttaneet kotitalouksia ja yrityksiä saavuttamaan tavoitteensa. Tarjoamme henkilö-, yritys- ja instituutioasiakkaille pankkipalveluiden lisäksi henki- ja eläkevakuutuksia, varainhoitoa, kiinteistönvälitys- ja leasing-palveluita.
Haluamme tuottaa pitkäaikaista arvoa kaikille sidosryhmillemme - asiakkaillemme, sijoittajille sekä yhteisöille joiden osana toimimme – ja tavoitteemme on tulla tunnetuksi luotetuimpana taloudellisena kumppanina, joka auttaa tekemään taloudellisista päätöksistä ja arjen pankkiasioinnista helppoa.
Danske Bank -konsernin pääkonttori sijaitsee Kööpenhaminassa ja yhtiön osake on listattu Nasdaq Kööpenhaminassa. www.danskebank.com
Nordic West Office
Nordic West Office on kansainväliseen politiikkaan ja talouteen keskittynyt konsulttitoimisto Helsingissä. Autamme yrityksiä tunnistamaan toimintaansa vaikuttavia globaaleja kehityskulkuja.
Käytämme skenaariomenetelmää, joka auttaa yrityksiä suunnittelemaan tulevaisuuden varalle. Skenaarioiden pohjalta voidaan muodostaa kuva siitä tulevaisuudesta, johon yritys itse uskoo. Skenaarioajattelua voidaan käyttää suunnittelun ja budjetoinnin tukena. Se vahvistaa yrityksen asemaa edelläkävijänä ja mahdollistaa hedelmällisen vuoropuhelun asiakkaiden ja eri sidosryhmien kanssa. www.nordicwestoffice.com/
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Danske Bank A/S, Suomen sivuliike
Jens Wiklund Danske Bank Suomen maajohtajaksi27.3.2024 11:45:00 EET | Tiedote
Danske Bank on nimittänyt Suomen henkilöasiakasliiketoiminnan johtajan Jens Wiklundin Suomen maajohtajakseen 2.4.2024 alkaen. Hän jatkaa myös nykytehtävässään henkilöasiakasliiketoiminnan johtajana.
Ensiasunnon ostajat 2024: Omistusasumista ei pidetä enää taloudellisesti niin järkevänä kuin ennen27.3.2024 09:50:00 EET | Tiedote
Asunnon ostaminen ei ole suomalaisnuorten mielestä niin hyvä tapa vaurastua kuin aikaisemmin, selviää Danske Bankin tuoreesta Ensiasunnon ostajat 2024 -kyselytutkimuksesta. Tutkimuksessa selvitettiin 18–39-vuotiaiden näkemyksiä ensiasunnon ostamisesta ja omistamisesta.
Danske Bank kannustaa taloyhtiöitä joustavampaan päätöksentekoon vastikkeiden osalta21.3.2024 08:45:00 EET | Tiedote
Taloyhtiöiden yhtiökokouskausi käynnistyy lähiviikkoina. Danske Bankin Ville Roihu peräänkuuluttaa hallituksille ja isännöitsijöille aktiivisempaa otetta taloyhtiöiden talouden seurantaan.
Luonnon monimuotoisuuden integrointi liiketoimintamalleihin vielä vaikeaa pohjoismaisille yhtiöille19.3.2024 08:45:00 EET | Tiedote
Kolme neljästä pohjoismaisesta suuryrityksestä kokee haastavaksi luonnon monimuotoisuuteen liittyvien riskien monimutkaisuuden, uskottavien tavoitteiden asettamisen sekä hallintomallin kehittämisen. Muutama yritys erottuu myönteisesti joukosta, mutta yksikään ei vielä ole päässyt tasolle, jossa luonnon monimuotoisuus on sisällytetty liiketoimintastrategiaan, ilmenee Danske Bankin varainhoidon tuoreesta raportista.
Kutsu Danske Bankin Ensiasunnon ostajat 2024 -tutkimuksen julkistamistilaisuuteen18.3.2024 12:37:00 EET | Tiedote
Taloudellinen epävarmuus vaikeuttaa ensiasunnon ostoa, ja ensiasunnon ostajien huolet ovat selvästi lisääntyneet, selviää Danske Bank Suomen tuoreesta Ensiasunnon ostajat 2024 -tutkimuksesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme