Data ja tekoäly tarjoavat avaimet Suomen menestykseen – verkosto listasi keinot, joilla datatalouteen saadaan lisää vauhtia

Datan ja tekoälyn avulla voidaan parantaa julkisten palveluiden laatua, tehokkuutta ja saatavuutta sekä lisätä talouskasvua. Suomella on kuitenkin useita haasteita ratkottavanaan, jotta hyvistä datavarannoistamme saadaan mahdollisimman suuri hyöty.

Nyt julkistettava ja Sitran luotsaamana syntynyt kansallinen reilun datatalouden tiekartta vauhdittaa datavetoisen talouden ja yhteiskunnan rakentamista ja listaa sitä kirittäviä konkreettisia toimia. Talouskasvun hidastuessa elinkeinoelämä ja julkinen talous tarvitsevat myös työn tuottavuuden parantamista.

Ajantasainen tilannekuva ja kattava tietopankki datataloudesta

”Käsissämme on työkalu Suomelle, jotta voimme yhdessä lunastaa datatalouden mahdollisuuksia. Se tarjoaa ajantasaista tilannekuvaa ja kattavan tietopankin datatalouden kehityksestä. Samalla se näyttää yhteistä suuntaa ja kertoo muutokseen tarvittavista toimista”, kertoo projektijohtaja Laura Halenius Sitrasta.

Tiekarttatyössä on tunnistettu keskeiset osa-alueet, joilla muutoksia on saatava aikaan Suomessa, jotta reilu datatalous voi edetä. Näitä ovat liiketoiminnan uudistaminen, ihmiskeskeisten palvelujen, osaamisen ja rahoitusmallien kehittäminen sekä datatalouden infrastruktuurin ja datataloutta koskevan EU-vaikuttamisen vahvistaminen.

”Datasta on monenlaista hyötyä ja siksi sen hyödyntäminen on pidettävä myös hallitusneuvotteluissa keskiössä”, sanoo Sitran reilun datatalouden teemajohtaja Kristo Lehtonen.

Tiekartan työstöön osallistunut verkosto ehdottaa yli hallituskausien ulottuvaa strategista muutosohjelmaa digitalisaation, datatalouden ja tekoälyn mahdollisuuksien hyödyntämiseksi ja muun muassa kyberuhkien torjumiseksi. Verkosto on listannut hallitusneuvottelijoiden avuksi 3+1 syötettä, jotka tukevat Suomen talouden uudistumista datan avulla.

Laajan tiekarttaverkoston ohjausryhmässä ovat Sitran lisäksi mukana Elinkeinoelämän Keskusliitto, Teknologiateollisuus, Suomen Yrittäjät, Business Finland, VTT, Kuntaliitto, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Ne ovat sitoutuneet Suomen uudistamiseen datan avulla.

Digitaalisista tuotepasseista sotedatan uudistamiseen

Tiekarttaverkosto on käynnistänyt yli 20 uudistusta, jotka vauhdittavat datavetoisen talouden rakentamista.

Esimerkiksi vihreää siirtymää viedään eteenpäin pilotoimalla digitaalisia tuotepasseja yhdessä yritysten kanssa. Tuotepassit tarjoavat kuluttajille tietoa tuotteiden käytöstä, huollosta, raaka-aineista ja kierrätyksestä. Ne parantavat läpinäkyvyyttä, keräävät tietoa vastuullisuudesta ja voivat helpottaa kiertotaloutta.

Sosiaali- ja terveysalalla tutkitaan, mitä mahdollisuuksia sosiaali- ja terveysdatan parempi hyödyntäminen ja liikkuminen eri toimijoiden välillä voisi tarjota suomalaiselle terveydenhuollolle, tutkimukselle ja alan yrityksille.

Myös liiketoiminnan uudistamista tuetaan erilaisilla muutosohjelmilla, kuten Business Finlandin datatalousohjelmalla, jossa on jaossa yrityksille jopa 135 miljoonaa euroa vauhdittamaan datatalouteen liittyviä haastavia kehityshankkeita. Yrityksille kootaan myös vertaisesimerkkejä datan hyödyntämisestä.

”Käytännön esimerkit auttavat näkemään, miten data voi uudistaa liiketoimintaa ja julkisia palveluita. Olemme Sitrassa avanneet haun uudelle Datatalouden kiinnostavimmat -listalle ja etsimme edelläkävijäratkaisuja eli tuotteita, palveluja ja toimintamalleja, joissa dataa hyödynnetään vaikuttavalla ja reilulla tavalla,” kertoo Halenius. 

Tietopankista apua datatalouden kehityksen seurantaan

Datatalouden tilannekuva -tietopankki kokoaa tietoa datatalouden etenemistä Suomessa ja suhteessa Euroopan unioniin. Tällaista tietoa ei aiemmin ole ollut kootusti saatavilla. Yritykset, julkinen sektori, oppilaitokset ja muut toimijat tarvitsevat tarkempaa ja ennakoivaa näkymää datatalouden kehityssuuntiin, jotta he voivat suunnitella ja kehittää omaa toimintaansa ja valmiuksiaan paremmin.

Data on tulevaisuuden arvokkaimpia raaka-aineita, joka muuttaa merkittävästi kaikkia toimialoja. Datan kaupallistamisen on arvioitu kasvaneen EU:ssa tällä vuosikymmenellä jopa 30 prosentin vuosivauhtia. Sen sijaan Suomessa kasvun on arvioitu jäävän lähes puolet hitaammaksi. Dataa kaupallistettaessa dataa käytetään taloudellisen hyödyn saamiseksi.

Hitaampi kasvu voi kertoa suomalaisyritysten puutteellisista valmiuksista toimia datataloudessa ja tuottaa arvoa datalla palveluina, tuotteistamalla tai vaihdantana markkinoilla. Reilun datatalouden teemajohtaja Kristo Lehtonen uskoo, että tiekartta voi inspiroida monia toimijoita tarttumaan datan tarjoamiin mahdollisuuksiin.

”Dataa liiketoiminnassaan hyödyntävät yritykset ovat raportoineet tuottavuutensa ja kannattavuutensa kasvaneen. Aikaa hukattavaksi ei kuitenkaan ole, sillä myös kilpailijamaamme ovat heränneet datan mahdollisuuksiin”, Lehtonen sanoo.

Tiekarttatyöhön on osallistunut Sitran kutsusta yli 700 julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin asiantuntijaa. Kansallisen datatalouden tiekartan julkistustilaisuus järjestetään Sitrassa (Itämerenkatu 11–13) ja verkossa keskiviikkona 19.4. klo 13.30. Ilmoittaudu mukaan.

Lisätietoja

Kristo Lehtonen, Reilun datatalouden teemajohtaja, Sitra

kristo.lehtonen@sitra.fi, p. +358 40 803 2638

Laura Halenius, projektijohtaja, Datatalouden tiekartta -projekti, Sitra

laura.halenius@sitra.fi, p. +358 294 618 303

Johanna Kippo, asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

johanna.kippo@sitra.fi, p. +358 294 618 220