Datahuone: Suurituloisimmat kotitaloudet käyttävät moninkertaisesti enemmän sähköä kuin pienituloiset
16.12.2022 07:00:00 EET | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT | Tiedote

Keväällä 2022 alkaneen Venäjän hyökkäyksen seurauksena Eurooppa on ajautunut ennennäkemättömään energiakriisiin, jonka vaikutukset tuntuvat nyt kuluttajilla myös Suomessa. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) yhteydessä itsenäisenä yksikkönä toimiva Datahuone analysoi erilaisten asuntokuntien sähkönkulutusta ja sen yhteyttä hallituksen päättämiin tukitoimiin. Selvitystyön ensimmäiset tulokset ovat nyt saatavilla.
Asuntokunta muodostuu henkilöistä, jotka asuvat vakituisesti samassa asunnossa tai osoitteessa. Heidän nimissään olevien sähkösopimusten kulutustiedot on laskettu yhteen, sisältäen esimerkiksi myös mahdollisen kesämökin sähkönkulutuksen. Samaan asuntokuntaan voi kuulua useampia kotitalouksia.
Analyysin ovat laatineet Datahuoneen energia- ja ympäristöryhmän jäsenet Lassi Ahlvik, Sara Alhola, Theo Blauberg, Henna Laasonen, Matti Liski, Mari Mattila, Oskari Nokso-Koivisto, Olli Malinen, Max Toikka, Antti Valkonen ja Iivo Vehviläinen.
Rekisteritiedot ensi kertaa kattavasti käytössä
Edellä mainittu Datahuoneen energiaan ja ympäristöön keskittyvä tutkimusryhmä on päässyt ensimmäistä kertaa hyödyntämään keväällä käynnistyneeseen Fingridin Datahubiin kerättäviä tietoja kaikkien suomalaisten sähkönkulutuksesta. Datahuoneen järjestely mahdollistaa tämän tiedon yhdistämisen muihin taustatietoihin, esimerkiksi tulotietoihin.
”Datahuoneen analyysi vahvistaa käsityksen, että paljon tienaavat kotitaloudet käyttävät sähköä enemmän kuin pienituloiset. Yllättävää on, miten suuria erot kulutuksessa ovat”, kertoo energiamarkkinoiden asiantuntija, Aalto-yliopiston vanhempi tutkija Iivo Vehviläinen.
”Hallituksen päättämät tuet kotitalouksien sähkölaskujen suitsimiseksi ovat sitä suuremmat, mitä enemmän sähköä käyttää. Datan perusteella valtaosa tuesta suuntautuu pääasiassa hyvätuloisille kotitalouksille, kannustaen samalla varakkaita jopa nykyistä suurempaan sähkön käyttöön. Toisaalta pienituloisille tuet eivät välttämättä ole riittäviä, erityisesti kun kulutus talvea kohti kasvaa”, jatkaa Vehviläinen.
Suomessa kotitalouksien sähkölaskujen tukitoimia ovat arvonlisäveron määräaikainen alentaminen sekä verotuksessa tehtävä sähkövähennys tai vähennykselle vaihtoehtoinen sähkötuki.

Kuvaaja 1. Asuntokuntien sähkönkäyttö käyttö tuloluokittain. Tiedot perustuvat lokakuun 2022 aineistoon ja laskun maksajan asuntokuntaan.
”Tietoaineistojen yhdistäminen antaa Suomelle maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen mahdollisuuden ymmärtää energiakriisin vaikutuksia kaikkiin kuluttajiin ja arvioida ennalta erilaisten tukitoimien tarvetta ja kohdentumista”, Vehviläinen summaa.
Korkeampi sähkönkulutus on yhteydessä bruttotulojen lisäksi suurempaan asuntokunnan kokoon, sähkösopimusten määrään (esim. kesämökki, asunto jne.) sekä siihen missä asunnot sijaitsevat. Erityisesti analyysi osoittaa, että suuri sähkönkulutus on vahvasti yhteydessä sähköstä riippuvaiseen lämmitysjärjestelmään.
Asuntokunnat, joiden asunnon lämmitys riippuu sähköstä käyttävät moninkertaisesti sähköä niihin asuntokuntiin verrattuna, joiden lämmitysjärjestelmä toimii muulla kuin sähköllä, esimerkiksi kaukolämmöllä. Datahuoneella on toistaiseksi ollut pääsy syyskuun ja lokakuun 2022 kuukausitason tietoihin, tarkentavia tietoja alkaneelta lämmityskaudelta saadaan myöhemmin.

Yhteyshenkilöt
Iivo VehviläinenVanhempi tutkijaAalto yliopisto
Puh:+358 50 345 3705iivo.vehvilainen@aalto.fiKuvat



Tietoja julkaisijasta
Datahuone
Datahuone on Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) itsenäinen yksikkö, joka toimii kiinteässä yhteistyössä Taloustieteen keskus Helsinki GSE:n ja Tilastokeskuksen kanssa. Tutkimus perustuu Tilastokeskuksen, Verohallinnon ja Fingridin tuoreisiin käyttöpaikkakohtaisiin rekisteriaineistoihin. Tietojen yhdistäminen tehdään yksityisyyden suojaa loukkaamatta.
Lisää kuvaajia, kuvaajien csv-taulukot sekä kuvaajien uudet päivitykset löytyvät verkkokansiosta.
Datahuoneen sivut löytyvät osoitteesta https://datahuone.com
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Tutkimus: Palkka-avoimuus kavensi naisten ja miesten palkkaeroja Suomessa19.11.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2005 voimaan tullut palkkakartoitusvelvollisuus kavensi naisten ja miesten palkkaeroja työpaikoilla noin prosenttiyksikön ja lisäsi naisten mahdollisuuksia edetä paremmin palkattuihin tehtäviin. Tämä käy ilmi VATT:n tuoreesta tutkimuksesta. Tulokset vahvistavat kansainvälistä tutkimusnäyttöä siitä, että palkka-avoimuus voi edistää palkkatasa-arvoa.
Pay transparency helped narrow the gender wage gap in Finland19.11.2026 07:00:00 EET | Press release
Pay transparency reduced the gender wage gap in Finnish workplaces by approximately one percentage point and improved women's access to higher-paid positions, according to a new study by the VATT Institute for Economic Research. The findings support international evidence that requiring employers to disclose pay differences can help reduce gender inequality.
Laaja kansainvälinen tutkimus: Tuloerot kasvaneet, maiden välinen hajonta tuloerojen suuruudessa kaventunut18.11.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Maiden välinen hajonta käytettävissä olevien tulojen eriarvoisuudessa on kaventunut lähes 30 prosenttia viime vuosikymmeninä, vaikka eriarvoisuus on keskimäärin kasvanut. Tämä käy ilmi 17 Euroopan ja Pohjois-Amerikan maata käsittävästä kansainvälisestä tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin 25–60-vuotiaiden tuloeroja vuosina 1995–2021. Kehityksen taustalla on muun muassa eriarvoisuuden kasvu Pohjoismaissa, joissa tuloerot ovat perinteisesti olleet pieniä.
Nuoret ovat työn ja koulutuksen ulkopuolella useimmiten vain hetkellisesti23.10.2026 07:00:00 EEST | Blogi
Vuonna 2024 Suomen suurimpien kaupunkien 18–29-vuotiaista joka neljäs oli vähintään kuukauden NEET-tilassa, eli ilman työtä, opiskelua tai muuta rekistereistä näkyvää toimintaa. Useimmille tilanne jäi lyhyeksi.
Kokeile, mittaa, arvioi: resepti parempaan koulutuspolitiikkaan22.10.2026 13:47:48 EEST | Blogi
Kaikilla on lempiteoriansa sille, miksi suomalaisten koululaisten osaaminen on laskenut jyrkästi viimeisen 20 vuoden aikana. Vaikka syistä oltaisiin yksimielisiä, se ei vielä kerro, millä uudistuksilla suunta käännetään. Asiantuntijatkaan eivät ole oraakkeleja. Toimivien uudistusten löytäminen vaatii kokeiluja, joiden vaikutukset mitataan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
