Datahuone: Suurituloisimmat kotitaloudet käyttävät moninkertaisesti enemmän sähköä kuin pienituloiset

Keväällä 2022 alkaneen Venäjän hyökkäyksen seurauksena Eurooppa on ajautunut ennennäkemättömään energiakriisiin, jonka vaikutukset tuntuvat nyt kuluttajilla myös Suomessa. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) yhteydessä itsenäisenä yksikkönä toimiva Datahuone analysoi erilaisten asuntokuntien sähkönkulutusta ja sen yhteyttä hallituksen päättämiin tukitoimiin. Selvitystyön ensimmäiset tulokset ovat nyt saatavilla.
Asuntokunta muodostuu henkilöistä, jotka asuvat vakituisesti samassa asunnossa tai osoitteessa. Heidän nimissään olevien sähkösopimusten kulutustiedot on laskettu yhteen, sisältäen esimerkiksi myös mahdollisen kesämökin sähkönkulutuksen. Samaan asuntokuntaan voi kuulua useampia kotitalouksia.
Analyysin ovat laatineet Datahuoneen energia- ja ympäristöryhmän jäsenet Lassi Ahlvik, Sara Alhola, Theo Blauberg, Henna Laasonen, Matti Liski, Mari Mattila, Oskari Nokso-Koivisto, Olli Malinen, Max Toikka, Antti Valkonen ja Iivo Vehviläinen.
Rekisteritiedot ensi kertaa kattavasti käytössä
Edellä mainittu Datahuoneen energiaan ja ympäristöön keskittyvä tutkimusryhmä on päässyt ensimmäistä kertaa hyödyntämään keväällä käynnistyneeseen Fingridin Datahubiin kerättäviä tietoja kaikkien suomalaisten sähkönkulutuksesta. Datahuoneen järjestely mahdollistaa tämän tiedon yhdistämisen muihin taustatietoihin, esimerkiksi tulotietoihin.
”Datahuoneen analyysi vahvistaa käsityksen, että paljon tienaavat kotitaloudet käyttävät sähköä enemmän kuin pienituloiset. Yllättävää on, miten suuria erot kulutuksessa ovat”, kertoo energiamarkkinoiden asiantuntija, Aalto-yliopiston vanhempi tutkija Iivo Vehviläinen.
”Hallituksen päättämät tuet kotitalouksien sähkölaskujen suitsimiseksi ovat sitä suuremmat, mitä enemmän sähköä käyttää. Datan perusteella valtaosa tuesta suuntautuu pääasiassa hyvätuloisille kotitalouksille, kannustaen samalla varakkaita jopa nykyistä suurempaan sähkön käyttöön. Toisaalta pienituloisille tuet eivät välttämättä ole riittäviä, erityisesti kun kulutus talvea kohti kasvaa”, jatkaa Vehviläinen.
Suomessa kotitalouksien sähkölaskujen tukitoimia ovat arvonlisäveron määräaikainen alentaminen sekä verotuksessa tehtävä sähkövähennys tai vähennykselle vaihtoehtoinen sähkötuki.
Kuvaaja 1. Asuntokuntien sähkönkäyttö käyttö tuloluokittain. Tiedot perustuvat lokakuun 2022 aineistoon ja laskun maksajan asuntokuntaan.
”Tietoaineistojen yhdistäminen antaa Suomelle maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen mahdollisuuden ymmärtää energiakriisin vaikutuksia kaikkiin kuluttajiin ja arvioida ennalta erilaisten tukitoimien tarvetta ja kohdentumista”, Vehviläinen summaa.
Korkeampi sähkönkulutus on yhteydessä bruttotulojen lisäksi suurempaan asuntokunnan kokoon, sähkösopimusten määrään (esim. kesämökki, asunto jne.) sekä siihen missä asunnot sijaitsevat. Erityisesti analyysi osoittaa, että suuri sähkönkulutus on vahvasti yhteydessä sähköstä riippuvaiseen lämmitysjärjestelmään.
Asuntokunnat, joiden asunnon lämmitys riippuu sähköstä käyttävät moninkertaisesti sähköä niihin asuntokuntiin verrattuna, joiden lämmitysjärjestelmä toimii muulla kuin sähköllä, esimerkiksi kaukolämmöllä. Datahuoneella on toistaiseksi ollut pääsy syyskuun ja lokakuun 2022 kuukausitason tietoihin, tarkentavia tietoja alkaneelta lämmityskaudelta saadaan myöhemmin.
Yhteyshenkilöt
Iivo VehviläinenVanhempi tutkijaAalto yliopisto
Puh:+358 50 345 3705iivo.vehvilainen@aalto.fiKuvat



Tietoja julkaisijasta
Datahuone
Datahuone on Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) itsenäinen yksikkö, joka toimii kiinteässä yhteistyössä Taloustieteen keskus Helsinki GSE:n ja Tilastokeskuksen kanssa. Tutkimus perustuu Tilastokeskuksen, Verohallinnon ja Fingridin tuoreisiin käyttöpaikkakohtaisiin rekisteriaineistoihin. Tietojen yhdistäminen tehdään yksityisyyden suojaa loukkaamatta.
Lisää kuvaajia, kuvaajien csv-taulukot sekä kuvaajien uudet päivitykset löytyvät verkkokansiosta.
Datahuoneen sivut löytyvät osoitteesta https://datahuone.com
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
VATT: Perintöveron korvaaminen luovutusvoittoverolla ei toisi merkittävää talouskasvua2.4.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) selvityksen mukaan perintöveron korvaaminen luovutusvoittoverolla ei olisi kansantalouden näkökulmasta perusteltua. ”Muutos ei kiihdyttäisi merkittävästi talouskasvua. Verotulot kuitenkin laskisivat huomattavasti”, sanoo VATT:n selvitystyöryhmää vetänyt johtava tutkija, tutkimusohjaaja Tuomas Matikka.
Väitöstutkimus: Julkisen liikenteen hintojen alentaminen vähentää autoilua, mutta on ilmastotoimena kallis21.3.2025 07:03:42 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan Helsingin seudun joukkoliikenteen lippujen hinnanalennus vähensi autoilua ja CO2-päästöjä. Jokaista vähennettyä hiilidioksiditonnia kohden toimenpide oli kuitenkin kallis verrattuna muihin ilmastotoimiin.
Tutkijaesittely: Tutkimusprofessori Teemu Lyytikäinen19.3.2025 07:00:00 EET | Blogi
Tällä kertaa tutkijaesittelyssä on Teemu Lyytikäinen, joka nimitettiin VATT:n tutkimusprofessoriksi joulukuussa 2024. Teemu on mukana useissa tutkimusprojekteissa, jotka liittyvät muun muassa kuntatalouteen ja asumiseen. Lue lisää Teemun tekemästä tutkimuksesta.
VATT: Yritysten efektiiviset veroasteet laskeneet erityisesti monikansallisilla konserneilla6.3.2025 14:01:00 EET | Tiedote
Yritysten efektiiviset veroasteet ovat laskeneet. Laskevaa trendiä havaitaan erityisesti monikansallisilla konserneilla. Kotimaisilla yrityksillä muutos selittyy pitkälti kirjanpidon ja verotuksen eroilla sekä tappioiden vähennysoikeuksilla, selvittivät tutkijat Mikko Vanhala ja Marika Viertola Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa (VATT).
Mitä suomalainen tutkimus kertoo työttömyysturvan leikkausten vaikutuksista?25.2.2025 15:00:30 EET | Blogi
Työttömyysturvan leikkausten vaikutuksista on olemassa tutkimustietoa viime vuosilta. “Sekä ansioturvan lyhentäminen että päivärahan alentaminen lyhentävät työttömyysjaksoja ja nopeuttavat työllistymistä. Heikomman ansioturvan vaikutukset tulevien työsuhteiden laatuun lienevät suhteellisen pieniä”, kirjoittaa VATT:n tutkimusprofessori Tomi Kyyrä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme