Keväällä 2022 alkaneen Venäjän hyökkäyksen seurauksena Eurooppa on ajautunut ennennäkemättömään energiakriisiin, jonka vaikutukset tuntuvat nyt kuluttajilla myös Suomessa. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) yhteydessä itsenäisenä yksikkönä toimiva Datahuone analysoi erilaisten asuntokuntien sähkönkulutusta ja sen yhteyttä hallituksen päättämiin tukitoimiin. Selvitystyön ensimmäiset tulokset ovat nyt saatavilla.

Asuntokunta muodostuu henkilöistä, jotka asuvat vakituisesti samassa asunnossa tai osoitteessa. Heidän nimissään olevien sähkösopimusten kulutustiedot on laskettu yhteen, sisältäen esimerkiksi myös mahdollisen kesämökin sähkönkulutuksen. Samaan asuntokuntaan voi kuulua useampia kotitalouksia.

Analyysin ovat laatineet Datahuoneen energia- ja ympäristöryhmän jäsenet Lassi Ahlvik, Sara Alhola, Theo Blauberg, Henna Laasonen, Matti Liski, Mari Mattila, Oskari Nokso-Koivisto, Olli Malinen, Max Toikka, Antti Valkonen ja Iivo Vehviläinen.

Rekisteritiedot ensi kertaa kattavasti käytössä

Edellä mainittu Datahuoneen energiaan ja ympäristöön keskittyvä tutkimusryhmä on päässyt ensimmäistä kertaa hyödyntämään keväällä käynnistyneeseen Fingridin Datahubiin kerättäviä tietoja kaikkien suomalaisten sähkönkulutuksesta. Datahuoneen järjestely mahdollistaa tämän tiedon yhdistämisen muihin taustatietoihin, esimerkiksi tulotietoihin.

”Datahuoneen analyysi vahvistaa käsityksen, että paljon tienaavat kotitaloudet käyttävät sähköä enemmän kuin pienituloiset. Yllättävää on, miten suuria erot kulutuksessa ovat”, kertoo energiamarkkinoiden asiantuntija, Aalto-yliopiston vanhempi tutkija Iivo Vehviläinen.

”Hallituksen päättämät tuet kotitalouksien sähkölaskujen suitsimiseksi ovat sitä suuremmat, mitä enemmän sähköä käyttää. Datan perusteella valtaosa tuesta suuntautuu pääasiassa hyvätuloisille kotitalouksille, kannustaen samalla varakkaita jopa nykyistä suurempaan sähkön käyttöön. Toisaalta pienituloisille tuet eivät välttämättä ole riittäviä, erityisesti kun kulutus talvea kohti kasvaa”, jatkaa Vehviläinen.

Suomessa kotitalouksien sähkölaskujen tukitoimia ovat arvonlisäveron määräaikainen alentaminen sekä verotuksessa tehtävä sähkövähennys tai vähennykselle vaihtoehtoinen sähkötuki.

Kuvaaja 1. Asuntokuntien sähkönkäyttö käyttö tuloluokittain. Tiedot perustuvat lokakuun 2022 aineistoon ja laskun maksajan asuntokuntaan.

”Tietoaineistojen yhdistäminen antaa Suomelle maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen mahdollisuuden ymmärtää energiakriisin vaikutuksia kaikkiin kuluttajiin ja arvioida ennalta erilaisten tukitoimien tarvetta ja kohdentumista”, Vehviläinen summaa.

Korkeampi sähkönkulutus on yhteydessä bruttotulojen lisäksi suurempaan asuntokunnan kokoon, sähkösopimusten määrään (esim. kesämökki, asunto jne.) sekä siihen missä asunnot sijaitsevat. Erityisesti analyysi osoittaa, että suuri sähkönkulutus on vahvasti yhteydessä sähköstä riippuvaiseen lämmitysjärjestelmään.

Asuntokunnat, joiden asunnon lämmitys riippuu sähköstä käyttävät moninkertaisesti sähköä niihin asuntokuntiin verrattuna, joiden lämmitysjärjestelmä toimii muulla kuin sähköllä, esimerkiksi kaukolämmöllä. Datahuoneella on toistaiseksi ollut pääsy syyskuun ja lokakuun 2022 kuukausitason tietoihin, tarkentavia tietoja alkaneelta lämmityskaudelta saadaan myöhemmin.