Datahuone: Yritysten liiketoiminta on kehittynyt hyvin energiakulujen noususta huolimatta

Datahuone on Valtion taloudellisen tutkimuksen (VATT) yhteydessä toimiva itsenäinen yksikkö, joka tekee tiivistä yhteistyötä taloustieteen keskuksen Helsinki GSE:n ja Tilastokeskuksen kanssa. Tämän raportin on tehnyt Helsinki GSE:n ja VATT:n yhteinen tutkijaryhmä, johon ovat kuuluneet Max Toikka, Lassi Ahlvik, Sara Alhola, Theo Brauberg, Henna Laasonen, Matti Liski, Olli Malinen, Mari Mattila, Oskari Nokso-Koivisto, Antti Valkonen ja Iivo Vehviläinen.
Usealla toimialalla suorien energiakulujen suhteellinen merkitys liiketoiminnalle on pieni
Usealla toimialalla suorien energiakulujen suhteellinen merkitys liiketoiminnalle on pieni. Energiakulujen merkitys yrityksille vaihtelee paljon toimialojen välillä ja sisällä. Data voi auttaa paikantamaan energiakulujen nousulle herkimmät toimialat ja yritykset. Yritysten tilanne on pääosin hyvä; liikevaihto ja palkkasumma ovat kasvussa, ja monella toimialalla tuottajahinnat ovat nousseet kompensoiden kustannusten kasvua.
Energian hinta, ja sen seurauksena monen raaka-aineen hinta, on noussut merkittävästi viimeisen reilun vuoden aikana. Energiatuotteiden kotimaan perushintaindeksi on vuoden 2022 kolmannella vuosineljänneksellä ollut vuoden 2019 tasoon nähden 70–90 prosenttia korkeampi, ja nousu on tapahtunut käytännössä vasta loppuvuodesta 2021 alkaen.
”Hintojen nousu kiihtyi Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022, mutta jo viime vuonna alkaneen energian hinnannousun taustalla olivat osittain Venäjän vaikuttamispyrkimykset. Osan hinnannoususta voi selittää koronapandemian hiipumisen seurauksena lisääntynyt kulutus- ja investointikysyntä”, arvioi apulaisprofessori Lassi Ahlvik.
Energiakulujen merkitys vaihtelee huomattavasti toimialojen välillä
Energiakulujen merkitys vaihtelee huomattavasti toimialoittain. Energiakuluiltaan suurimmat toimialat ovat logistiikka, kiinteistöala, paperiteollisuus, metallijalostus, kaupanala, kemianteollisuus ja rakentaminen. Useimmilla palvelualoilla, mutta myös monilla teollisuudenaloilla, energiakulut ovat pienet.
Energiakulujen merkitystä liiketoiminnalle mittaava energiakulujen suhde liikevaihtoon on suurin kiinteistöalalla, kaivostoiminnassa ja logistiikassa. Näillä toimialoilla energiakulujen suhde liikevaihtoon on noin 7–11 prosenttia. Useimmilla toimialoilla energiakulujen suhde liikevaihtoon on pieni.
Pääosa energiakuluista keskittyy pienelle joukolle yrityksiä. Vuoden 2019 tilinpäätöstietojen perusteella 117 yritystä, eli 0,04 prosenttia tilastoiduista yrityksistä, vastasi puolesta kaikkien yritysten energiakuluista. Näiden yritysten osuus tuotetusta arvonlisästä oli 12,3 prosenttia.
Myös toimialojen sisällä pieni osa yrityksistä vastaa suurimmasta osasta energiakuluista, ja näiden paljon energiaa käyttävien yritysten osuus toimialan energiakuluista on merkittävästi suurempi kuin niiden osuus toimialan arvonlisästä. Samoin energiakulujen merkitystä liiketoiminnalle mittaava energiakulujen suhde liikevaihtoon vaihtelee merkittävästi toimialojen sisällä.
“Toimialojen sisällä on paljon vaihtelua. Toisten yritysten liiketoimintaan energiakulujen kasvu vaikuttaa suhteessa enemmän kuin toisten. Laajat, toimialakohtaiset tuet eivät täten kovin hyvin kohdennu niitä eniten tarvitseville yrityksille “, huomauttaa apulaisprofessori Ahlvik.
Yritysten liiketoiminta on kehittynyt hyvin energiakulujen kasvusta huolimatta
Vuoden 2022 elo-lokakuussa yhteenlaskettu liikevaihto on lähes kaikilla toimialoilla kasvanut yli 15 prosenttia verrattuna koronapandemiaa edeltäneen vuoden 2019 vastaavaan ajankohtaan. Samaan aikaan palkkasumma on useimmilla toimialoilla kasvanut 10–20 prosenttia.
Yritykset voivat sopeutua energian hinnannousuun tuotantorakennettaan tai panoskäyttöään muuttamalla, erityisesti tehostamalla tai vähentämällä energiaintensiivistä tuotantoaan. Yritykset voivat myös siirtää kasvaneita kustannuksistaan tuotteidensa hintaan, mikä kompensoi kustannusten kasvua. Monella toimialalla, etenkin paljon energiaa ja raaka-aineita käyttävässä teollisuudessa, tuottajahinnat ovatkin vuoden 2022 kolmannella vuosineljänneksellä nousseet useita kymmeniä prosentteja vuoden 2019 vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
”Liikevaihdon ja palkkasumman kasvun perusteella yritysten liiketoiminta on kehittynyt vahvasti energiakulujen noususta huolimatta. Tuottajahintojen voimakas nousu tarkoittaa, että yritykset ovat mahdollisesti merkittävissä määrin siirtäneet kohonneita kustannuksiaan tuotteidensa hintaan, minkä takia niiden kannattavuus ei ole välttämättä paljoakaan heikentynyt”, toteaa apulaistutkija Max Toikka.
”Yleinen hyväksyntä yritysten kustannustuille voi olla heikko tilanteessa, jossa hintojen nousu kohdistuu kaikkiin kansalaisiin; etenkin kun muistissa ovat koronaepidemian aikana jaetut massiiviset yritystuet. Raportin havaintojen perusteella ei ole perusteita antaa yrityksille uusia kustannustukia, sillä yritysten tilanne on pääosin hyvä”, summaa Toikka.
Yhteystiedot:
Apulaisprofessori Lassi Ahlvik (Helsingin yliopisto, Helsinki GSE): lassi.ahlvik@helsinki.fi, +358 40 617 6877
Apulaistutkija Max Toikka (VATT, Helsinki GSE): max.toikka@vatt.fi, +358 29 551 945
Yhteyshenkilöt
Lassi AhlvikApulaisprofessori (Helsingin yliopisto, Helsinki GSE)
Puh:+358 40 617 6877lassi.ahlvik@helsinki.fiMax Toikka
Puh:+358 29 551 945max.toikka@vatt.fiKuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Datahuone
Datahuone on kansainvälisestikin ainutlaatuinen tietopohjaista päätöksentekoa edistävä yksikkö. Kolmivuotisen rahoituksen saanut Datahuone on VATT:n itsenäinen yksikkö, joka toimii kiinteässä yhteistyössä Taloustieteen keskus Helsinki GSE:n ja Tilastokeskuksen kanssa. Datahuoneen tavoitteena on tuottaa ajantasaisia rekisteritietoja hyödyntävää aikaisempaa tarkempaa ja nopeatempoisempaa analyysiä yhteiskunnallisten ja poliittisten ratkaisuiden vaikutuksista.
Datahuoneen sivut löytyvät osoitteesta https://datahuone.com
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Tutkimus: Näyttöä pohjoismaisten monikansallisten yritysten voitonsiirrosta16.5.2023 07:00:00 EEST | Tiedote
Pohjoismaiset monikansalliset yritykset reagoivat tytäryhtiöidensä sijaintimaiden yhteisöveroasteessa tapahtuviin muutoksiin ja siirtävät voittojaan alhaisemman verotuksen maihin. Yhteisvaluutta helpottaa suomalaisyritysten voitonsiirtoa euroalueen sisällä.
Tutkimus: Yritysverotukien kokonaisuutta ei tunneta kunnolla28.4.2023 07:15:00 EEST | Tiedote
Suomessa maksetaan vuosittain useiden miljardien edestä yritysverotukia. Tukimuotoja on kymmeniä, eikä millään viranomaisella ole kokonaiskuvaa niistä. Tutkijat esittävät, että olisi luotava luokittelukriteeristö, joilla tukisäännösten tavoitteita ja vaikutuksia voitaisiin arvioida paremmin.
Listaamattomien yritysten voitonjako reagoi voimakkaasti muutoksiin osinkoverotuksessa23.3.2023 07:00:00 EET | Tiedote
Yritysten omistajat reagoivat nopeasti muutoksiin osinkoverotuksessa ja nostavat osinkotuloja kevyemmän verotuksen raja-arvoihin asti. Osinkoverotuksen kiristäminen kannustaa lykkäämään osingonjakoa ja kerryttämään yrityksen nettovarallisuutta. Osinkoveron muutoksilla ei havaittu vaikutuksia yritysten liikevaihtoon tai investointeihin.
VATT: Kolme keinoa talouskasvun vahvistamiseksi9.3.2023 07:00:00 EET | Tiedote
Suomessa tarvitaan toimenpiteitä, jotka luovat talouskasvua julkista taloutta vahvistavalla tavalla. Tuottavuutta pystytään Suomessa kasvattamaan kohdentamalla nykyiset miljardiluokan yritystuet tehokkaammin. Talouskasvua edistää työvoiman laadun parantaminen lisäämällä korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuutta. Samoin osaavan työvoiman määrän kasvattaminen myös ulkomailta tulevaa työvoimaa lisäämällä parantaa talouskasvun edellytyksiä.
Julkisen talouden sopeutuskeinojen mittaluokka ja tulonjakovaikutukset huomioitava2.3.2023 07:00:00 EET | Tiedote
Sosiaaliturvan leikkaukset alentaisivat erityisesti pienituloisten käytettävissä olevia tuloja, kun tulonveron kiristykset kohdistuvat parempituloisiin. Yleisen arvonlisäveron korotus kohdistuisi tätä tasaisemmin eri tuloluokkiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme