Dementia puolison kuolinsyynä lisää masennuslääkkeiden käyttöä vuosia ennen puolison kuolemaa
Masennuslääkkeiden käyttö alkaa kohota noin 3–4 vuotta ennen leskeksi jäämistä, mikäli puolison kuolinsyynä on dementia, todetaan Helsingin yliopiston tuoreessa tutkimuksessa.
Vastaavaa merkittävää masennuslääkkeiden käytön kohoamista vuosia ennen leskeksi jäämistä ei ole havaittavissa puolison muissa kuolinsyissä.
- Dementia kuormittaa puolisoa merkittävästi, sanoo väestötieteen yliopistonlehtori Elina Einiö Helsingin yliopistosta.
Tutkimuksessa seurattiin rekisteriaineiston avulla yli 41 000 suomalaista, joiden aviopuoliso kuoli vuosina 1998–2007. Henkilöt olivat keskimäärin noin 71-vuotiaita puolison kuollessa. Masennuslääkkeiden ostoja seurattiin viisi vuotta ennen puolison kuolemaa ja kolme vuotta sen jälkeen.
Dementia on monissa Euroopan maissa varsin yleinen kuolinsyy, mutta sen vaikutuksia perheiden hyvinvointiin ja terveyteen on tutkittu tilastollisin menetelmin vähän.
- Tulos ei ehkä ole kovin yllättävä, mutta toivon, että se auttaa kiinnittämään huomiota puolisoiden jaksamiseen tilanteissa, joissa sairaus muuttaa toisen käyttäytymistä ja persoonaa, Einiö toteaa.
Tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, näkyykö masennuslääkkeiden ostoissa eroja sen mukaan, kuoleeko puoliso dementiaan tai johonkin toiseen kuolinsyyhyn. Kuolinsyyt määriteltiin Tilastokeskuksen peruskuolinsyyn ja myötävaikuttaneiden kuolinsyiden avulla. Leskeksi jäävistä henkilöistä yhdeksän prosenttia oli niitä, joiden puoliso kuoli Alzheimerin tautiin tai muuhun dementiaan.
Tutkimus on julkaistu European Journal of Public Health -lehdessä ja saatavilla verkossa osoitteessa https://academic.oup.com/eurpub/article-lookup/doi/10.1093/eurpub/ckaa099
Lisätiedot:
Elina Einiö
Puh. 050 3199368
elina.einio@helsinki.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Suomalaistutkimus osoitti ensimmäistä kertaa maailmassa: tupakointi aiheuttaa tappavan aivoverenvuodon17.9.2020 12:00:00 EEST | Tiedote
Juuri julkaistun suomalaisen kaksostutkimuksen mukaan tupakointi aiheuttaa todennäköisesti merkittävän osan kaikkein tappavimmista aivoverenkiertohäiriöstä - lukinkalvonalaisesta aivoverenvuodosta. Tutkimuksessa havaittiin tupakoinnin selittävän, miksi ainoastaan toinen kaksosista sairastuu kuolettavaan aivoverenvuotoon. Löydös osoittaa ensimmäistä kertaa todellisen syy-seuraussuhteen tupakoinnin ja lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon välillä.
Persoonallisuushäiriö heikensi merkittävästi masentuneiden nuorten hoidon ennustetta – apua sosiaalisesta tuesta17.9.2020 10:00:00 EEST | Tiedote
Masentuneen nuoren samanaikainen persoonallisuushäiriö voi heikentää hoitoennustetta sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, kertoo väitöstutkimus. Tutkimukseen osallistuneista 67 prosentilla masennus uusiutui kahdeksan vuoden seuranta-aikana.
Hammasröntgen voi paljastaa kroonisen sepelvaltimotaudin16.9.2020 10:00:00 EEST | Tiedote
Röntgenissä havaittava kaulavaltimon kalkkeuma yhdistyi tutkimuksessa sekä sepelvaltimotautiin että myös moniin suun tulehduksiin.
Suomelle uusi sudenkorentolaji lännenkirsikorento havaittiin Ahvenanmaalla15.9.2020 16:01:44 EEST | Tiedote
Luontoharrastaja lisäsi Suomen Lajitietokeskukseen kuvan sudenkorennosta, jollaista maastamme ei ole aiemmin tavattu. Laji paljastui Suomelle uudeksi.
Metsänomistaja 2020 -tutkimus: Sähköisten palveluiden käytössä vielä tehostettavaa, kymmenesosa metsänomistajista ei hyväksy lainkaan avohakkuita15.9.2020 16:00:00 EEST | Tiedote
Metsänomistaja 2020 -tutkimuksen mukaan metsänhoitotöiden myönteisiin vaikutuksiin uskovien suomalaisten metsänomistajien määrä on laskenut. Valtaosa metsänomistajista on kuitenkin tyytyväisiä nykyisiin metsänhoito- ja hakkuutapoihin. Kolme neljäsosaa metsänomistajista pitää avohakkuita sopivana kasvatustapana, mutta usea kuitenkin rajoittaisi niiden käyttöä.
Terveydenhuollossa saavutetaan parempia tuloksia, kun henkilökunta puhuu potilaan äidinkieltä15.9.2020 10:00:00 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksen mukaan etenkin iäkkäämmillä ja heikommin koulutetuilla kaksikielisillä ruotsinkielisillä naispotilailla oli vaikeuksia selittää terveysongelmiaan ja ymmärtää hoito-ohjeita suomeksi. Ruotsia äidinkielenään puhuvat potilaat olivat myös vähemmän tyytyväisiä hoitoon, kun he kohtasivat suomea puhuvan lääkärin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme