Diabeettisen retinopatian aiheuttaman näkövammaisuuden riski on laskenut, vaikka diabetes on yleistynyt
Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan näkövammaisuuden ilmaantuvuus ja esiintyvyys ovat merkittävästi vähentyneet 1990-luvulta 2010-luvulle sekä väestötasolla että diabeetikoilla, vaikka hoidettujen diabetespotilaiden esiintyvyys väestössä on lähes kolminkertaistunut.
Lisäksi neljän viime vuosikymmenen aikana diabeettisesta retinopatiasta aiheutuneen näkövammaisuuden aste on lieventynyt, näkövammaisuuden alku siirtynyt myöhempään ikään ja sukupuolierot esiintyvyyksissä tasoittuneet.
— Tämä kehitys on ollut selvästi merkittävämpää kuin esimerkiksi glaukooman ja ikärappeuman aiheuttamassa näkövammaisuudessa havaitut muutokset, kertoo silmätautiopin professori Hannu Uusitalo.
— Diabeettisen retinopatian seulonnan ja hoidon parantuminen 90-luvulta lähtien sekä erityisesti diabeteksen hoidon tehostuminen 90-luvulla, kuten monipistoshoidot, pumput ja sensorit, ovat todennäköisimmät syyt siihen, että hoito on tehokkaampaa, ja siten myös näkövammaisuuden vaikeusaste ja kesto ovat lyhentyneet.
— Tuloksemme siis kertovat tehokkaan seulonnan ja hoidon merkityksestä näkövammautumisen ehkäisyssä, elämänlaadun ylläpitämisessä ja terveydenhuollon kuormituksen vähentämisessä, Uusitalo toteaa.
Tampereen yliopistossa tehdyn tutkimuksen aineisto perustui Näkövammarekisterin keräämiin tietoihin vuosilta 1980–2019.
Lisäksi tutkimuksessa käytettiin tietoja diabeteksen ja diabeettisen retinopatian esiintyvyyden muutoksista ja hoidon kehityksestä keräämällä hoidettujen diabetespotilaiden määrät Kelan lääkkeiden erityiskorvausoikeustilastoista ja vuosittaiset hoitotoimenpiteet THL:n erikoissairaanhoidon kattavasta hoitoilmoitusrekisteristä.
Tutkimus on tehty yhteistyössä Tampereen yliopiston ja Näkövammaisten liiton kanssa.
Tutkimusta ovat rahoittaneet Tampereen seudun näkövammaisten tukisäätiö ja Elsemay Björn Rahasto.
Petri K.M. Purola; Matti U.I. Ojamo; Mika Gissler; Hannu M.T. Uusitalo: Changes in Visual Impairment due to Diabetic Retinopathy During 1980–2019 Based on Nationwide Register Data, Diabetes Care 2022;45(9):2020–2027
https://doi.org/10.2337/dc21-2369
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väitöskirjatutkija, FM Petri Purola, petri.purola@tuni.fi
Silmä- ja näkötutkimusyksikkö, Tampereen yliopisto
Näkövammarekisteri
Silmätautiopin professori, ylilääkäri Hannu Uusitalo, hannu.uusitalo@tuni.fi
Silmä- ja näkötutkimusyksikkö, Tampereen yliopisto / Tays Silmäkeskus
Näkövammarekisteri
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tutkijat laativat mallin tulevaisuuden senioriasumisen kehittämiseen2.10.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston Tulevaisuuden senioriasuminen (TULE) -tutkimushankkeessa on kehitetty senioriasumisen malli, joka kattaa koko asumisen prosessin yhteisestä seudullisesta visiosta aina asumiseen ja seurantaan asti. Malli keskittyy paikkalähtöiseen kehittämiseen, ja sen tavoitteena on tuoda esiin kokonaiskuvan tärkeys: yksittäisillä ratkaisuilla ei voida ratkaista ikääntyvien asumista.
Väitös: Metallin väsyminen on kuin vikojen kilpajuoksua1.10.2025 09:40:00 EEST | Tiedote
Materiaalin väsyminen aiheuttaa yllättäviä vaurioita esimerkiksi koneenosille. Yritysten on hallittava koneenosien väsyminen maineensa ja kilpailukykynsä turvaamiseksi ja kustannusten hillitsemiseksi – erityisesti vihreän siirtymän myötä. Diplomi-insinööri Joona Vaara uudistaa väitöstutkimuksessaan merkittävästi 150 vuotta vanhaa tutkimusalaa. Tutkimuksessaan hän yhtenäistää aiemmin eri koulukuntiin jakaantunutta väsymisen teoriaa ja täsmentää koneenosien suunnittelun fysikaalisia perusteita. Tutkimustulosten avulla voidaan parantaa koneiden ja erilaisten rakenteiden mitoituksen luotettavuutta.
Väitös: Lapsuuden aivovammat lisäävät kuolleisuutta sekä heikentävät koulutustasoa ja varusmiespalveluksesta suoriutumista30.9.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Lasten ja nuorten aivovammat voivat heijastua vielä vuosikymmeniä vamman jälkeen. Lääketieteen lisensiaatti Julius Möttösen väitöstutkimus Tampereen yliopistossa osoittaa, että aivovamman saaneilla lapsilla on muita suurempi riski ennenaikaiseen kuolemaan, heikompi koulutustaso sekä enemmän haasteita varusmiespalveluksen suorittamisessa.
Väitös: Äidin päihteiden käyttö muovaa varhaislapsuuden kiintymyssuhdetta ja lapsen kehitystä29.9.2025 14:38:12 EEST | Tiedote
Äidin päihteiden käyttö on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, joka vaikuttaa äitien, lasten ja perheiden hyvinvointiin. Väitöstutkimuksessaan psykologian maisteri Noora Hyysalo tarkasteli, miten äidin päihteiden käyttö muovaa lapsen kiintymyssuhteen kehitystä, äidin hoivakäyttäytymistä ja lapsen kykyä sopeutua haastaviin olosuhteisiin. Tulokset korostavat varhaista vanhemmuuden tukemista ja voimavarakeskeistä lähestymistapaa haavoittuvassa asemassa olevien äitien ja lasten auttamisessa.
Väitös: Sote-integraatio onnistuu yhteistyötä johtamalla – ei uusilla rakenteilla29.9.2025 13:46:14 EEST | Tiedote
Suomessa puhutaan järjestelmistä ja organisaatiouudistuksista, mutta sote-integraatio kaatuu harvoin rakenteisiin. Useammin on kyse siitä, että toimijoita ohjaavat eri säännöt ja tavoitteet. Väitöstutkimuksessaan TtM Marco Roth osoittaa, että integraatio onnistuu, kun erilaiset ajattelu- ja toimintatavat tehdään näkyviksi ja sovitaan niiden pohjalta yhteiset tavoitteet, vastuut ja mittarit.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme