Diabeettisen retinopatian aiheuttaman näkövammaisuuden riski on laskenut, vaikka diabetes on yleistynyt

Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan näkövammaisuuden ilmaantuvuus ja esiintyvyys ovat merkittävästi vähentyneet 1990-luvulta 2010-luvulle sekä väestötasolla että diabeetikoilla, vaikka hoidettujen diabetespotilaiden esiintyvyys väestössä on lähes kolminkertaistunut.
Lisäksi neljän viime vuosikymmenen aikana diabeettisesta retinopatiasta aiheutuneen näkövammaisuuden aste on lieventynyt, näkövammaisuuden alku siirtynyt myöhempään ikään ja sukupuolierot esiintyvyyksissä tasoittuneet.
— Tämä kehitys on ollut selvästi merkittävämpää kuin esimerkiksi glaukooman ja ikärappeuman aiheuttamassa näkövammaisuudessa havaitut muutokset, kertoo silmätautiopin professori Hannu Uusitalo.
— Diabeettisen retinopatian seulonnan ja hoidon parantuminen 90-luvulta lähtien sekä erityisesti diabeteksen hoidon tehostuminen 90-luvulla, kuten monipistoshoidot, pumput ja sensorit, ovat todennäköisimmät syyt siihen, että hoito on tehokkaampaa, ja siten myös näkövammaisuuden vaikeusaste ja kesto ovat lyhentyneet.
— Tuloksemme siis kertovat tehokkaan seulonnan ja hoidon merkityksestä näkövammautumisen ehkäisyssä, elämänlaadun ylläpitämisessä ja terveydenhuollon kuormituksen vähentämisessä, Uusitalo toteaa.
Tampereen yliopistossa tehdyn tutkimuksen aineisto perustui Näkövammarekisterin keräämiin tietoihin vuosilta 1980–2019.
Lisäksi tutkimuksessa käytettiin tietoja diabeteksen ja diabeettisen retinopatian esiintyvyyden muutoksista ja hoidon kehityksestä keräämällä hoidettujen diabetespotilaiden määrät Kelan lääkkeiden erityiskorvausoikeustilastoista ja vuosittaiset hoitotoimenpiteet THL:n erikoissairaanhoidon kattavasta hoitoilmoitusrekisteristä.
Tutkimus on tehty yhteistyössä Tampereen yliopiston ja Näkövammaisten liiton kanssa.
Tutkimusta ovat rahoittaneet Tampereen seudun näkövammaisten tukisäätiö ja Elsemay Björn Rahasto.
Petri K.M. Purola; Matti U.I. Ojamo; Mika Gissler; Hannu M.T. Uusitalo: Changes in Visual Impairment due to Diabetic Retinopathy During 1980–2019 Based on Nationwide Register Data, Diabetes Care 2022;45(9):2020–2027
https://doi.org/10.2337/dc21-2369
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väitöskirjatutkija, FM Petri Purola, petri.purola@tuni.fi
Silmä- ja näkötutkimusyksikkö, Tampereen yliopisto
Näkövammarekisteri
Silmätautiopin professori, ylilääkäri Hannu Uusitalo, hannu.uusitalo@tuni.fi
Silmä- ja näkötutkimusyksikkö, Tampereen yliopisto / Tays Silmäkeskus
Näkövammarekisteri
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Internetin aktiiviset yleisöt välineellistävät tarinoita tarkoituksiinsa28.11.2025 10:51:28 EET | Tiedote
Internetin mahdollistamat lukijayhteisöt välineellistävät suosittuja teoksia ja tarinoita omiin tarkoituksiinsa sosiaalisessa mediassa. Väitöskirjassaan kertomuksentutkija FM Markus Laukkanen tutkii HBO:n Game of Thrones -televisiosarjaa sekä yleisön siitä verkossa jakamia tekstejä, kuten meemejä ja juonitiivistelmiä.
Väitös: Kestävän kehityksen tulosjohtaminen ja raportointi julkisen hallinnan muutoksessa28.11.2025 09:43:59 EET | Tiedote
Elina Vikstedtin väitöskirja tarkastelee, miten kestävän kehityksen tulosjohtaminen, laskentatoimi ja raportointi rakentuvat julkisen hallinnan murroksessa. Tutkimus analysoi, miten erilaiset lähestymistavat kestävyyteen muovaavat julkisen sektorin johtamisen ja raportoinnin käytäntöjä sekä millaista työtä YK:n Agenda 2030 -tavoiteohjelman seurannan valtavirtaistaminen edellyttää.
Väitös: Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus voi parantaa elämänlaatua vielä yli vuosikymmenen päästä26.11.2025 10:50:00 EET | Tiedote
Sepelvaltimotauti on yksi merkittävimmistä kansanterveysongelmista Suomessa ja kansainvälisesti. Lääketieteen lisensiaatti Matti Hokkanen selvitti väitöstutkimuksessaan sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen pitkäaikaisvaikutuksia potilaiden elämänlaatuun.
Väitös: Sosiaalisessa mediassa jaetut luontokuvat eivät kerro todellisuudesta, vaan toiveistamme26.11.2025 08:20:00 EET | Tiedote
Suomalaisten sosiaalisessa mediassa jakamat luontokuvat eivät toimi todellisuuden peilinä, vaan ne heijastelevat ideaalia koskemattomasta luonnosta. YTM, TaM Markus Sjöbergin väitöstutkimus paljastaa, että kuvista rajataan pois elementit, jotka rikkovat koskemattoman luonnon kertomuksen: niin kansallispuistojen ruuhkat, huoltorakennukset kuin jopa itse kuvaamiseen käytetyt kännykätkin.
Silmät vaikuttavat siihen, millaiseksi koemme humanoidirobotin mielen25.11.2025 15:07:30 EET | Tiedote
Silmillä on keskeinen rooli ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkijoita kiinnosti kysymys siitä, miten keinotekoisen olennon kuten humanoidirobotin silmät tai niiden puuttuminen vaikuttavat robotin mielen havaitsemiseen. Kokemus robotin ”mielestä” – muun muassa ihmisen sille tulkitsema toimijuus – vahvistui, kun robotilla oli silmät.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
