Diabetes yleistyy, hoitoon tulossa muutoksia

Diabeteksen yleistyminen Suomessa ja maailmalla jatkuu. Vaikka hoitokulut ovat potilasta kohden laskeneet, monitahoinen sairaus aiheuttaa ihmisille ja terveydenhuollolle suuria haasteita. Erityisesti huonosta hoitotasapainosta johtuvat liitännäissairaudet tulevat yhteiskunnalle kalliiksi.

Joulukuun 12. päivä järjestetyssä Kansallisessa diabetesfoorumissa vaadittiin, että sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksessa kiinnitetään erityistä huomiota sairauden ehkäisemiseen sekä hoitamiseen. Diabetesliiton teettämän valtakunnallisen rekisteritutkimuksen mukaan lisäsairaudet yli kaksinkertaistavat tyypin 2 diabeteksen kustannukset.

Tampereen yliopiston laskelmien mukaan pelkästään diabeetikoiden sairaanhoidon kustannukset ilman avopalveluja olivat vuonna 2011 noin 1,5 miljardia euroa eli noin 9 prosenttia terveydenhuollon menoista.

THL:n rekisteritutkimuksen mukaan pääkaupunkiseudulla oli vuonna 2014 jo noin 67 000 diabeetikkoa, mikä vastaa Hämeenlinnan kokoisen kaupungin asukasmäärää.

Molempien tutkimusten mukaan hoitokulut potilasta kohden ovat viime vuosina laskeneet, kun vuodeosastohoidosta on siirrytty avohoitoon. Suotuisaa kehitystä uhkaa pula diabeteshoitajista, alueellinen epätasa-arvo sekä lääkekorvausjärjestelmän epäkohdat.

Foorumissa puhunut kaupungin ylilääkäri Kaj Lahti Vaasasta arvioi, että Suomessa on kymmeniä tuhansia monisairaita diabeetikkoja, joille lääkekorvausten aleneminen ja varsinkin 600 euron vuosiomavastuu tuottaa suuria vaikeuksia.

Lisää diabeteshoitajia, rekisteri ja korjauksia omavastuuseen

Lahden mukaan tällaiset potilaat sinnittelevät alkuvuoden alilääkittyinä ja ostavat kalleimpia lääkkeitä vasta loppuvuodesta, kun lääkekatto on saavutettu.

”Yhä useammin keskustellaan siitä, mihin lääkitykseen on varaa, kun pitäisi keskustella siitä, mikä lääkitys on järkevin ja ennustetta parantava. Toivon hartaasti, että vuosiomavastuun etupainotteisuuteen saadaan korjaus”, sanoo Lahti.

Lääkekorvausjärjestelmän kehittämistä selvittävä professori Heikki Ruskoaho kertoi foorumissa, että Kelassa pohditaan vuosiomavastuun suuruutta ja jaksotusta.

”Tämän selvittäminen ei ole ihan yksinkertaista. Se voi viedä kuukausia. Mutta kun se on meidän tekemä ongelma, me voimme sen myös ratkaista”, uskoo Ruskoaho.

Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikön Liisa-Maria Voipio-Pulkin mukaan valmisteilla oleva toisiolaki mahdollistaa diabeteshoidon reaaliaikaisen seurannan eli eräänlaisen ”diabetesrekisterin”, ja eduskunnan diabetesryhmän puheenjohtajan Sari Sarkomaan mukaan valtion ensi vuoden budjettiin on juuri lisätty 1,5 miljoonaa euroa laaturekisterien vauhdittamiseen. Voipio-Pulkki kertoi, ettei diabeteshoitajiakaan ole unohdettu.

”Ministeriössä on tänäänkin keskusteltu diabeteshoitajien merkityksestä uusien sotekeskusten palvelukyvyn turvaamisessa. Osaavat asiantuntijahoitajat ja tiimit ovat tässä ihan avainpelureita”

Tärkeä osa työtä on sairauden tunnistaminen. Ehkäisyn kustannusvaikuttavuutta laskenut professori Janne Martikainen esitteli havainnon, jonka mukaan korkea diabetesriski voi heikentää elämänlaatua jopa enemmän kuin itse sairaus.

Kansallinen Diabetesfoorumi järjestettiin viidennen kerran, ja se kokosi toista sataa alan vaikuttajaa Finlandia-taloon.

Kansallinen diabetesfoorumi on terveydenhuollon yhteishanke, johon osallistuu useita, eri näkökulmia edustavia yhteisöjä ja organisaatioita. Kaikkia yhdistää tahto muuttaa diabeteksen kulkua yhteiskunnassa: ehkäistä sairauden puhkeamista, edistää sen varhaista toteamista tai kehittää hyvää ja vaikuttavaa diabeteksen hoitoa. Lue lisää www.diabetesfoorumi.fi