Diakonissalaitos

Diakonissalaitos aloittaa tulevaisuuskeskustelut: ”Tulevaisuusvalta ei saa olla harvainvaltaa”

Jaa
Kaikille hyvän ja ihmisarvoisen tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan ajatuksia yhteiskunnan joka laidalta. Diakonissalaitos aloittaa tulevaisuuskeskustelut yksiköissään Helsingistä Rovaniemelle. ”Jos demokratia halutaan pelastaa, tulevaisuusvalta ei saa olla harvainvaltaa. Yhteiskunnalliseen keskusteluun on saatava mukaan myös haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä”, sanoo Diakonissalaitoksen Maija Hyle.
”Kaikille hyvän ja ihmisarvoisen tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan ajatuksia yhteiskunnan joka laidalta. Asiantuntijapuhe ei riitä. Siksi olemme aloittaneet Diakonissalaitoksella tulevaisuuskeskustelut, joihin kutsumme kaikki halukkaat toimipisteemme ympäri maan”, Diakonissalaitoksen yleishyödyllisen toiminnan johtaja Maija Hyle sanoo. Kuva: Svante Gullichsen
”Kaikille hyvän ja ihmisarvoisen tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan ajatuksia yhteiskunnan joka laidalta. Asiantuntijapuhe ei riitä. Siksi olemme aloittaneet Diakonissalaitoksella tulevaisuuskeskustelut, joihin kutsumme kaikki halukkaat toimipisteemme ympäri maan”, Diakonissalaitoksen yleishyödyllisen toiminnan johtaja Maija Hyle sanoo. Kuva: Svante Gullichsen

Tulevaisuuskeskustelu on viime vuosina laajentunut tutkijaseminaareista monenlaisten organisaatioiden arkeen. Megatrendeistä, heikoista signaaleista ja erilaisista tulevaisuusskenaarioista keskustellaan niin yritysten, julkisen sektorin kuin järjestöjenkin työtä kehitettäessä. Suunta on oikea, mutta tahti ja syvyys eivät ole riittäviä.

”Demokratia on hauras. Emme voi enää Diakonissalaitoksella suhtautua huolettomasti siihen, miten polarisoitunutta ihmisten osallistuminen nykyään on. Tai kääntäen, miten vaikeaksi tulevaisuudesta käytävään keskusteluun osallistuminen on muille kuin asiantuntijoille tehty”, sanoo Diakonissalaitoksen yleishyödyllisen toiminnan johtaja Maija Hyle.

”Kaikille hyvän ja ihmisarvoisen tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan ajatuksia yhteiskunnan joka laidalta. Asiantuntijapuhe ei riitä. Siksi olemme aloittaneet Diakonissalaitoksella tulevaisuuskeskustelut, joihin kutsumme kaikki halukkaat toimipisteemme ympäri maan”, Hyle sanoo.

Tulevaisuuskeskusteluja käydään ns. Ilmiöasemilla, joita pystytetään ensivaiheessa vähintään 12 toimipaikkaan. Keskustelujen tulokset kootaan yhteen ja analysoidaan jatkokäyttöä varten. Yhteenveto keskustelujen tuloksista toimitetaan valtiovarainministeriön käyttöön, ja aineistoa hyödynnetään esimerkiksi Avoimen hallinnon toimintaohjelman suunnitellessa omaa toimintaansa kansalaisten kanssa. Tuloksia hyödynnetään myös Diakonissalaitoksen omassa vaikuttamistyössä, sekä kehittämishankkeiden suunnittelussa.

”Avoin hallinto -työn tehtävänä on muun muassa varmistaa, että kaikilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa haluamallaan tavalla. Ilmiöasemat ovat valtiovarainministeriölle arvokas väylä saada yhteys ihmisiin, joita ei perinteisillä avoimilla tilaisuuksilla tavoita”, toteaa valtiovarainministeriön hallintopolitiikkayksikön päällikkö Katju Holkeri.

”Valtiovarainministeriöllä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, että kerätty tieto saavuttaa päätöksentekijöitä, kehittäjiä ja virkamiehiä julkisessa hallinnossa”, Holkeri sanoo.

Tulevaisuus ei ole vaikea aihe

”Haluamme viedä tulevaisuuskeskustelun sinne, missä ihmiset ovat, esimerkiksi matalankynnyksen kansalaistoiminnan keskuksiimme D-asemille, korvaushoitoyksiköihimme, vammaisten ja kehitysvammaisten asumispalveluihimme, Vamos-nuortenpalveluihimme ja vaikkapa yksin alaikäisinä turvapaikanhakijoina Suomeen tulleiden Olohuoneelle”, kertoo asiantuntija Maiju Lehto.

Tulevaisuuskeskustelua käydään usein vaikein termeihin, joihin saattaa olla haastava tarttua. Myös aiheet saattavat olla liian kaukana ihmisten arjesta. Diakonissalaitoksen keskusteluissa kieleen kiinnitetään erityistä huomiota.

”Tulevaisuus ei itsessään ole vaikea aihe. Mietimme keskusteluissa esimerkiksi sitä, mitä omaan hyvään arkeen kuuluisi tulevaisuudessa. Ja mitä ihminen ajattelisi tarvitsevansa, jotta hyvä arki voisi toteutua”, Lehto sanoo.

”Emme kaihda vaikeita aiheita tai suuria huolia, mutta pääpaino keskusteluissa on toivottavassa tulevaisuudessa”, Maiju Lehto sanoo.

Diakonissalaitoksella on vahva tausta dialogien järjestäjänä ja erilaisten ihmisten yhteen tuojana. Nyt tulevaisuuskeskusteluja järjestetään määrätietoisesti pidemmälle tulevaisuuteen katsoen ja monenlaisissa yksiköissä yhtä aikaa.

Diakonissalaitoksen Ilmiöasema-tulevaisuuskeskusteluja käydään alkuvuodesta 2023. Ensivaiheessa Diakonissalaitoksen yhteistyökumppanina on Ellun Kanat Oy sekä valtiovarainministeriön Avoin Hallinto. Tuloksia on luvassa kevään aikana. Tämän jälkeen tulevaisuustyö jatkuu ja laajenee.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Jenni SarolahtiViestintäpäällikkö

Diakonissalaitoksen yleishyödyllinen toiminta (mm. nuoret, etsivä katutyö, paperittomat, kidutettujen kuntoutus, Itä-Euroopan liikkuva väestö, kansalaistoiminta)

Puh:+358 50 372 0828jenni.sarolahti@hdl.fi

Kuvat

”Kaikille hyvän ja ihmisarvoisen tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan ajatuksia yhteiskunnan joka laidalta. Asiantuntijapuhe ei riitä. Siksi olemme aloittaneet Diakonissalaitoksella tulevaisuuskeskustelut, joihin kutsumme kaikki halukkaat toimipisteemme ympäri maan”, Diakonissalaitoksen yleishyödyllisen toiminnan johtaja Maija Hyle sanoo. Kuva: Svante Gullichsen
”Kaikille hyvän ja ihmisarvoisen tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan ajatuksia yhteiskunnan joka laidalta. Asiantuntijapuhe ei riitä. Siksi olemme aloittaneet Diakonissalaitoksella tulevaisuuskeskustelut, joihin kutsumme kaikki halukkaat toimipisteemme ympäri maan”, Diakonissalaitoksen yleishyödyllisen toiminnan johtaja Maija Hyle sanoo. Kuva: Svante Gullichsen
Lataa
”Jos demokratia halutaan pelastaa, tulevaisuusvalta ei saa olla harvainvaltaa. Yhteiskunnalliseen keskusteluun on saatava mukaan myös haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä”, sanoo Diakonissalaitoksen Maija Hyle. Kuva: Kiira Suoranta, Diakonissalaitos
”Jos demokratia halutaan pelastaa, tulevaisuusvalta ei saa olla harvainvaltaa. Yhteiskunnalliseen keskusteluun on saatava mukaan myös haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä”, sanoo Diakonissalaitoksen Maija Hyle. Kuva: Kiira Suoranta, Diakonissalaitos
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Diakonissalaitos
Diakonissalaitos
Alppikatu 2
00530 HELSINKI

09 77 501https://www.hdl.fi

Diakonissalaitos tekee rohkeasti työtä ihmisarvoisen elämän puolesta. 155-vuotias säätiö tarjoaa yhdessä sen Rinnekodit-palveluliiketoiminnan kanssa vaikuttavia sosiaali- ja terveyspalveluja erityistä tukea tarvitseville ihmisille. Olemme mukana myös koulutustoiminnassa. Toimimme valtakunnallisesti ja olemme merkityksellinen työpaikka 3 200 ammattilaiselle. Yhteiskunnallisena säätiökonsernina rakennamme oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa. Toiminnasta syntyvä tuotolla tuemme kaikkein haavoittuvammassa asemassa olevia. Kaiken toimintamme keskiössä on ihminen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Diakonissalaitos

Vanhempi konstaapeli Heikki Mäkiprosille kaikkien aikojen ensimmäinen Aurora-kumppanipalkinto10.3.2023 11:00:00 EET | Tiedote

Diakonissalaitos on tänään Auroran päivänä luovuttanut ensimmäisen Aurora-kumppanipalkinnon Helsingin poliisilaitoksen ennalta estävän toiminnan vanhemmalle konstaapeli Heikki Mäkiprosille. Mäkiprosi on ihmisarvoisen maailman puolestapuhuja, joka on ollut muun muassa luomassa Helsinkiin naapurustotyön laajaa yhteistyöverkostoa. Diakonissalaitoksen Aurora-henkilöstöpalkinnon sai ilman huoltajaa alaikäisenä Suomeen tulleille tukea ja oman yhteisön tarjoava Nuorten Olohuone.

Maija Hyle: Kun Suomen valtio unohti kidutetut lapset ja nuoret27.2.2023 18:19:32 EET | Blogi

“He eivät tiedä, mitä he tekevät”, kirjoittaa Diakonissalaitoksen Maija Hyle kidutettujen lasten, nuorten ja perheiden kuntoutuksen karmivasta rahoitustilanteesta. Kidutettujen kuntoutus perustuu Suomen ratifioimiin kansainvälisiin sopimuksiin. Järjestämisvastuu on Suomen valtiolla, mutta esimerkiksi Diakonissalaitos on tuottanut näitä erikoissairaanhoitotasoisia palveluita vuodesta 1993 alkaen yhteiskunnan varoin.­­­­ Toiminnan vitsauksena on alusta alkaen ollut katkonainen ja epävarmuutta herättävä hankerahoitus. Epävarmuus realisoitui karmealla tavalla joulukuussa, kun STEA päätti olla rahoittamatta lasten, nuorten ja perheiden kuntoutusta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme