Helsingin yliopisto

Digitaalisia jalanjälkiä kansallispuistoista ja viheralueilta

Jaa

Mikä vetää ihmisiä luontopoluille ja mitä asioita luonnossa liikkujat arvostavat? Maantieteilijä Vuokko Heikinheimo on tutkinut väitöskirjassaan sosiaalisen median aineistojen avulla viheralueiden ja kansallispuistojen käyttöä.

Heikinheimo tutki eri sosiaalisen median lähteistä tulevia aineistoja.
Heikinheimo tutki eri sosiaalisen median lähteistä tulevia aineistoja.

Väitöskirjan aineisto on kerätty ennen koronapandemiaa, mutta siinä kehitellyt menetelmät ovat käyttökelpoisia erityisesti nyt, kun ihmiset rynnistävät ruuhkaksi asti suosituille retkeilyreiteille. Ilmiö on kansainvälinen, vaikka näyttäytyykin eri paikoissa eri tavoin. Heikinheimo on tutkinut aineistoja Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta ja Etelä-Afrikan kansallispuistoista sekä Helsingin seudun viheralueilta.

Pelkästään innokkaampien tagaajien ja postaajien avulla ei synny kokonaiskuvaa

Tutkimus osoitti, että ihmisten itse tuottamat paikkatietoaineistot tarjoavat arvokasta lisätietoa kansallispuistojen ja viheralueiden suunnittelun ja kestävän hallinnan tueksi. Tällä tutkimuksella ei ollut kaupallisia kytköksiä, mutta käyttäjien tuottamat aineistot voivat toki myös tarjota tietoa palveluiden kehittämiseen.

–Sosiaalisen median aineisto sopii täydentämään perinteisiä keinoja, kuten kävijälaskureita ja kyselyitä, sanoo Heikinheimo, joka on tutkimuksessaan arvioinut aineistojen käytettävyyttä maantieteellisen tiedon lähteenä.

Tutkimuksessa käytettiin erilaisia sosiaalisen median aineistoja ja huomattiin, että ne täydentävät toisiaan. Sosiaalisen median alustoja käyttävät eri ihmisryhmät ja eri tarkoituksiin.

Kaupungeissa sosiaalinen media kertoo erityisesti vapaa-ajan vietosta viheralueilla, mitä alueilla tehdään ja millaisista maisemista nautitaan. Urheilusovellusdata ja matkapuhelinaineistot tarjoavat tarkkaa tietoa puistokäyntien ajallisesta vaihtelusta, kuten missä ja milloin puistoissa kuljetaan. Sitä kautta saadaan tietoa myös työmatkapyöräilystä sekä muusta vapaa-ajan liikunnasta viheralueilla.

–Käyttäjälähtöiset paikkatietoaineistot auttavat ymmärtämään missä, milloin ja miten ihmiset käyttävät ja arvostavat kansallispuistoja ja viheralueita, erityisesti alueilla joita on muuten hankala monitoroida. Aineistojen epävarma saatavuus kuitenkin rajoittaa näiden aineistojen käyttöä tutkimuksessa. Lisäksi käyttäjäryhmiin ja aineistojen maantieteelliseen kattavuuteen liittyvät vinoumat sekä yksityisyyden suojaan liittyvät kysymykset rajoittavat käytännön sovelluksia, sanoo Heikinheimo. Toisaalta uudet datalähteet sisältävät tietoa sellaisilta ihmisryhmiltä ja sellaisista asioista, joita muuten olisi vaikea kartoittaa.

Heikinheimon nyt tarkastettava väitöskirja koostuu neljästä osatyöstä.

Artikkeli I luo katsauksen sosiaalisen median aineistojen hyödyntämiseen luonnonsuojelututkimuksessa, ja kuvailee keskeiset aineistolähteet ja analyysimenetelmät. Artikkelissa tunnistetaan lähestymistapoja, joiden mahdollisuuksia ei vielä ole täysin hyödynnetty luonnon ja ihmisen vuorovaikutuksen tutkimisessa.

Artikkeli II vertailee sosiaalisen median aineistoja kyselytutkimukseen ja kävijätilastoihin Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta. Suosituimmat aktiviteetit ja vierailukohteet toistuvat molemmissa aineistoissa.

Artikkeli III vertailee aika- ja paikkatietoon pohjautuvia menetelmiä sosiaalisen median käyttäjien kotimaan tunnistamiseen ja arvioi analyysiin liittyviä rajoitteita.

Artikkeli IV vertailee erilaisia käyttäjien tuottamia tietoja kaupungin viheralueiden käytön tutkimisessa. Tarkastelussa on sosiaalisen median dataa, matkapuhelinaineistoja, urheilusovellusdataa, sekä verrokkina osallistavan paikkatietokyselyn tuloksia.

Vuokko Heikinheimo teki väitöskirjansa Helsingin yliopiston Digital Geography Lab tutkimusryhmässä Social Media Data for Conservation Science –hankkeessa, joka on saanut rahoitusta KONEen säätiöltä. 

FM Vuokko Heikinheimo väittelee 9.12.2020 kello 10 Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "User-Generated Geographic Information for Understanding Human Activities in Nature". Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteyden kautta.

Vastaväittäjänä on Professor Catherine Pickering, Griffith University, Australia, ja kustoksena on professori Tuuli Toivonen.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Department of Geosciences and Geography A.

Väitöskirja User-Generated Geographic Information for Understanding Human Activities in Nature  on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.

Väittelijän yhteystiedot:
Vuokko Heikinheimo, vuokko.heikinheimo@helsinki.fi, +358 407497961       

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Heikinheimo tutki eri sosiaalisen median lähteistä tulevia aineistoja.
Heikinheimo tutki eri sosiaalisen median lähteistä tulevia aineistoja.
Lataa
Karttakuvaa Helsingistä.
Karttakuvaa Helsingistä.
Lataa
Vuokko Heikinheimo on tutkinut Suomen ja Etelä-Afrikan luonnonpuistojen käyttöä.
Vuokko Heikinheimo on tutkinut Suomen ja Etelä-Afrikan luonnonpuistojen käyttöä.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Vegaaniruokavalio muokkaa merkittävästi pikkulasten aineenvaihduntaa: D- ja A-vitamiinitasot vaativat erityishuomiota21.1.2021 12:51:02 EETTiedote

Helsingin yliopiston tutkimusryhmien yhteistyöprojekti on kansainvälisesti ensimmäinen kartoitus täysin vegaanisen ruokavalion vaikutuksista päiväkoti-ikäisten lasten aineenvaihduntaan. Vegaaniruokavaliota noudattaneilla lapsilla havaittiin sekaruokaa syöviin lapsiin verrattuna merkittävästi muuttunut aineenvaihdunta ja alhaisemmat D-vitamiinitasot. Myös lasten A-vitamiinitasoista kertovat merkkiaineet olivat alentuneet.

Tutkijat selvittivät, kuinka rintasyöpä leviää – syöpägeeni käyttää apunaan proteiinia, joka toimii kuin sorkkarauta19.1.2021 09:30:00 EETTiedote

Helsingin yliopiston tutkijat ovat selvittäneet, kuinka syöpägeenit tuhoavat tyvikalvokapselin, joka estää kasvainsolujen tunkeutumisen terveisiin kudoksiin. Tutkimus osoitti, että syövissä yleinen soluviestintäreitti hyödyntää hepsiini-nimistä entsyymiä hajottaessaan tyvikalvon. Tyvikalvon hajoaminen voidaan kuitenkin pysäyttää hepsiinin toimintaa estävillä vasta-aineilla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme