Digitaidot eivät synny itsestään – Nuoret kaipaavat enemmän tukea digimaailmassa toimimiseen
Digitaalisten palveluiden käytön kipupisteet liittyvät nuorilla palvelujen löydettävyyteen, ymmärrettävyyteen ja käytettävyyteen. Kynnys ottaa yhteyttä palvelua tarjoavaan tahoon voi olla korkea, jos nuori ei tiedä, miten toimia tai tuntee, että hän ei osaa kommunikoida häneltä odotetulla tavalla. Tahot, jotka auttavat luovimaan palveluviidakossa, eivät nekään välttämättä ole nuorelle tuttuja ennestään.
”Diginatiivius viittaa ajankohtaan, jolloin henkilö on syntynyt. Se, että on syntynyt digiaikana ei takaa digitaitoja. Ne ovat opeteltavia asioita aivan kuten lukeminen ja kirjoittaminenkin”, muistuttaa Digi- ja väestötietoviraston digituen projektipäällikkö Minna Piirainen.
Nyt julkaistu kartoitus osoittaa, että tuudittaudumme liikaa siihen, että nuoret ovat taitavia laitteiden käyttäjiä, ja unohdamme helposti opettaa heille digitaalisia perustaitoja ja digitaalista asiointia. Nuorilla voi olla haasteita esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelman käytössä, liitteiden lisäämisessä ja tiedostomuodon muuttamisessa, koska niitä ei ole koskaan opetettu heille. Etenkin koronapandemiavuosi nosti esille sen, että nuorten oletetaan osaavan digiympäristön työkalut, eikä niiden käytössä tarvitse erikseen opastaa.
Miten valmennamme nuoria itsenäiseen digiasiointiin?
Digitaalisten välineiden käyttötaitojen lisäksi kartoituksessa korostuu nuorten kokemat haasteet hoitaa erilaisia elämäntilanteisiin liittyviä asioita. Emme osaa valmentaa nuoria riittävästi digitaaliseen asiointiin, lomakkeiden täyttämiseen, työhakemusten laatimiseen ja muihin virallisempiin asiointitilanteisiin.
Nuoret kokevat, että koulutuksen tulisi antaa paremmat eväät käyttää ja ymmärtää tarjolla olevia palveluita sekä kohdata digitaalisen maailman haasteita, kuten nettikiusaamista. Jos taitoja ei opeteta koulussa, voivat ne jäädä kokonaan oppimatta.
Monien digitaalisten taitojen oppiminen nojaa tällä hetkellä vanhempien tai lähipiirin apuun, mikä voi tulevaisuudessa muodostua entistä suuremmaksi nuorten eriarvoistajaksi.
Millaisia digipalveluja meidän tulisi tuottaa?
Kartoitus haastaa myös digipalvelujen kehittäjät pohtimaan, millaisia palveluja he kehittävät.
Meidän tulee kyseenalaistaa sitä ajatusta, että nuorten tulisi oppia virkakieltä ja vaikeaselkoisia digitaalisia palveluja. Kaikkia paremmin palveleva ratkaisu olisi, että digipalvelut olisivat helposti saavutettavia ja ymmärrettäviä sekä käyttölogiikaltaan riittävän helppokäyttöisiä.
”Kun kaupalliset sovellukset ja palvelut muuttavat käyttötottumuksia ja muuttuvat itse niiden mukana, on julkisten palveluidenkin pysyttävä perässä. Jos nuoret ovat tottuneet intuitiivisiin ja tietyllä logiikalla toimiviin käyttöliittymiin, voi avun tai tuen hakeminen loppua kuin seinään, jos niihin käsiksi päästäkseen on omaksuttava kokonaan toisenlainen tapa toimia digitaalisessa ympäristössä”, sanoo Piirainen.
Digitukiviikko haastaa oppimaan ja opettamaan arjen digitaitoja
30.8.-3.9.2021 järjestettävä Digitukiviikko haluaa lisätä keskustelua arjen digitaidoista. Viikko jakautuu teemapäiviin, joista ensimmäisessä digitukea käsitellään tuen antajan näkökulmasta ja myöhemmin viikolla perehdytään mm. tulevaisuuden digitaitoihin, media- ja digilukutaitoon, erilaisiin käyttäjänäkökulmiin sekä digitaalisten palveluiden laatuun. Valtakunnallisen ohjelman rinnalla alueelliset digituen tarjoajat järjestävät paikallista, käytännönläheistä ohjelmaa, josta saa vinkkejä esimerkiksi sähköiseen asiointiin.
”Digituen tehtävä on auttaa varmistamaan, ettei kukaan jää digitaalisen yhteiskunnan ulkopuolelle. Digitalisaation kohdalla kyse on pysyvästä muutoksesta, eikä vain ohimenevästä ilmiöstä. Siksi digitaidot ovat tämän päivän kansalaistaitoja. Näiden taitojen laaja-alainen kehittäminen auttaa meitä yhteisönä pärjäämään paremmin”, sanoo digituen projektipäällikkö Piirainen.
Tervetuloa mukaan Digitukiviikolle!
Kutsumme tiedotusvälineiden edustajat mukaan Digitukiviikon tapahtumiin. Viikon ohjelmaan voi tutustua osoitteessa https://dvv.fi/digitukiviikko-2021-ohjelma. Viikon virtuaalitapahtumat ovat maksuttomia ja avoimia kaikille.
Haluatteko jakaa Digitukiviikon verkkolähetyksiä omissa kanavissanne?
Tarjoamme median edustajille mahdollisuuden striimata Digitukiviikon verkkolähetyksiä omiin verkkokanaviinne. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä Digi- ja väestötietoviraston viestintään osoitteeseen dvv.viestinta@dvv.fi tai puhelimitse p. 0295 535 060.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Digi- ja väestötietovirasto, Digituen projektipäällikkö Minna Piirainen, p. 0295 535 280, minna.piirainen[at]dvv.fi
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Digi- ja väestötietovirasto
Digi- ja väestötietovirasto edistää yhteiskunnan digitalisaatiota, turvaa tietojen saatavuutta ja tarjoaa palveluja asiakkaiden elämäntapahtumiin.
Digi- ja väestötietovirasto huolehtii yhteiskunnan perustana olevan väestötietojärjestelmän ylläpidosta ja yhteiskunnan digitalisaatiosta. Viraston tehtäviä ovat mm. siviilivihkimiset, nimen- ja osoitteenmuutokset, holhous- ja edunvalvonta-asiat, väestötietojärjestelmän ylläpito, sähköisen identiteetin ratkaisujen kehittäminen sekä keskitettyjen sähköisen asioinnin tukipalvelujen kehittäminen ja ylläpito. Tällaisia sähköisen asioinnin tukipalveluja ovat mm. Suomi.fi-verkkopalvelu, sähköiset viranomaisviestit (Suomi.fi-viestit) sekä valtuuttaminen toisen puolesta asiointiin (Suomi.fi-valtuudet). Virasto myös vastaa kansallisen palveluarkkitehtuurin toteutuksesta.
Vuonna 2020 perustettu Digi- ja väestötietovirasto toimii valtiovarainministeriön hallinnonalalla. Virasto syntyi, kun Väestörekisterikeskus ja maistraatit yhdistyivät 1.1.2020.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Digi- ja väestötietovirasto
Suomi.fi-mobilappen förnyas 22.4.2024 – Se hur ändringen påverkar dig!17.4.2024 15:05:00 EEST | Tiedote
De nya Android- och iOS-versionerna av Suomi.fi-mobilappen publiceras 22.4.2024. I och med förnyelsen förändras appens utseende och funktioner. I den nya Suomi.fi-mobilappen har bland annat appens användbarhet, tillgänglighet och navigationsstruktur förbättrats. När den nya appen har publicerats är det inte längre möjligt att använda gamla versioner av appen.
Suomi.fi-mobiilisovellus uudistuu 22.4.2024 – Katso miten muutos vaikuttaa sinuun!17.4.2024 15:05:00 EEST | Tiedote
Suomi.fi-mobiilisovelluksen uudet Android- ja iOS-versiot julkaistaan 22.4.2024. Uudistuksen myötä sovelluksen ulkonäkö ja toiminnallisuudet uudistuvat. Uudessa Suomi.fi-mobiilisovelluksessa on parannettu muun muassa sovelluksen käytettävyyttä, saavutettavuutta ja navigaatiorakennetta. Kun uusi sovellus on julkaistu, vanhojen sovellusversioiden käyttäminen ei ole enää mahdollista.
The new versions of Suomi.fi mobile application will be launched 22.4.2024: See how the change affects you!17.4.2024 15:05:00 EEST | Press release
The new Android and iOS versions of the Suomi.fi mobile application will be launched 22.4.2024. As a result of the update, the appearance and functionalities of the application will change. The new application has improved usability, accessibility and navigation structure. Once the new application is published, it will no longer be possible to use older versions of the application.
Aino ja Eino uudet lasten suosikkinimet16.4.2024 09:29:34 EEST | Tiedote
Vuonna 2023 Suomessa syntyneiden lasten suosituimmat ensimmäiset etunimet olivat suomenkielisillä lapsilla Aino ja Eino. Kaksi vuotta putkeen suosituimman lasten nimen titteliä hallinneet Olivia ja Leo joutuivat viime vuonna väistymään kärkipaikalta. Ruotsinkielisillä lapsilla ykköspaikkaa pitävät Ellen ja Liam ja muunkielisillä lapsilla Sofia ja Adam.
Digihumaus-rapporten 2024: Åldrande och mångfald driver på förvaltningen, men man måste satsa mer på digital infrastruktur än i nuläget11.4.2024 12:15:00 EEST | Tiedote
Myndigheten för digitalisering och befolkningsdata har idag publicerat en ny Digihumaus-rapport. I rapporten analyseras förändringar i Finlands befolkning och deras betydelse för den offentliga förvaltningen. Rapporten är en fortsättning på Digihumaus-rapporterna som publicerats under de fyra senaste åren. I rapporten har temat delats in i fyra undertrender: åldrande, invandring, differentiering av områden och mångfald.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme