Digivälitteinen työskentely mahdollistaa pakolaisten hoidon myös valtakunnallisesti

Työ koostuu lasten, nuorten ja perheiden hoidon tarpeen arvioinnista, hoidosta, kuntoutuksesta ja palveluohjauksesta. Toiminnalla vahvistetaan osaamista ja asiantuntijuutta kiintiöpakolaisia vastaanottavissa kunnissa, joiden työntekijöille on tarjolla konsultaatiota, työnohjausta ja koulutusta.

Varsinainen toimipiste sijaitsee Helsingissä, mutta digivälitteiset työmenetelmät mahdollistavat asiakastyön myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella.  Diakonissalaitoksella erityisesti pakolaistaustaisille henkilöille kehitettyjä työmenetelmiä ja käytäntöjä voidaan näin soveltaa hoitotyössä eri puolilla Suomea. Toimintaa kehitetään tiiviissä yhteistyössä kuntien ja erikoissairaanhoidon kanssa.

Projektipäällikkö Marjo Nesteen mukaan Lasten ja nuorten toiminnalla halutaan edistää kiintiöpakolaisten mielenterveyspalveluiden saatavuutta eri puolilla Suomea. Viimeisen kolmen vuoden aikana Diakonissalaitoksen työntekijät ovat kouluttaneet noin 2500 sote-ammattilaista, ja tarkoitus on jatkaa sekä valtakunnallista että kansainvälistä koulutusta ja yhteistyötä myös vastaisuudessa.

- Toiminnan ytimessä on potilastyö ja sen kokemusten pohjalta osaamisen ja asiantuntijuuden vahvistuminen kiintiöpakolaisia vastaanottavissa kunnissa. Erityisesti pyrimme vaikuttamaan koulutuksilla siihen, että sote-ammattilaiset saavat riittävästi tietoa ja tukea työskentelyynsä kriisi- ja sota-alueilta tulleiden pakolaisten kanssa sekä välineitä tulkkivälitteiseen työhön, Marjo Neste avaa koulutuksen tavoitteita.

Traumahoidon asiantuntijuudelle on tilaus

Psykotraumatologian keskuksessa on kehitetty erikoistuneita lasten- ja nuorisopsykiatrisia palveluita jo kolmessa eri hankkeessa vuodesta 2010 lähtien. Nykyinen hanke on suoraa jatkoa edellisille.  Yksikönjohtaja Jaana Pajunen on tyytyväinen siihen, että ymmärrys psykiatrisen työn jatkuvuuden tärkeydestä näkyy nyt myös käytännössä eikä työ katkea hankkeiden rahoituskausiin. Tämä on olennaista niin potilaiden kuin työntekijöidenkin kannalta.  

- Suomeen on tullut tuhansia turvapaikanhakija- ja pakolaistaustaisia lapsia, nuoria ja heidän perheitään. Tämä asettaa sekä järjestelmällemme, ohjeistuksillemme että ammattilaisten osaamiselle uusia haasteita. Edellisen hankkeemme selvityksessä kävi ilmi, että pakolaistaustaisten kohtaamiseen, traumojen tunnistamiseen ja hoitamiseen kaivataan lisäkoulutusta.  Osaamisen kehittämiselle valtakunnallisesti on siis selkeä tarve, sanoo Jaana Pajunen.

- Traumahoidon asiantuntijuus on ajankohtaisempaa kuin koskaan. Annamme konsultaatioita turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten kanssa työskenteleville mikä vahvistaa heidän osaamistaan ja mallintaa tämän potilasryhmän psykiatrista hoitoa, Jaana Pajunen jatkaa.

Psykotraumatologian keskuksen verkkosivuilla on tietopankki, josta löytyy lisätietoa ja materiaalia työskentelyyn pakolaistaustaisten lasten, nuorten ja perheiden kanssa.

Kiintiöpakolaisuus luo mahdollisuuksia hyvälle kotoutumiselle

Eduskunnan kuluvalle vuodelle päättämä pakolaiskiintiö on 750 ihmistä. Lukumäärän kasvattamisesta on viime aikoina keskusteltu. Diakonissalaitos ehdottaa kiintiön kasvattamista asteittain 3000 pakolaiseen, esimerkiksi 500 pakolaisella vuodessa. Traumahoidon kannalta tämä olisi ehdottoman järkevää, koska kiintiöpakolaisilla on heti maahan tullessaan tieto oleskeluluvan pysyvyydestä, kuntapaikka sekä kotouttamispalvelut. Tämä luo edellytykset psyykkisten traumojen tunnistamiselle ja on tärkeää paitsi inhimillisen kärsimyksen vähentämiseksi, myös mahdollisimman suotuisan kotoutuksen onnistumiseksi. Kiintiöpakolaisuus tukee myös hallittua maahanmuuttoa. Suomeen tulevat kiintiöpakolaiset tulevat tällä hetkellä pääosin Syyriasta ja Kongosta.

YK:n kidutuksenvastainen sopimus velvoittaa valtiot järjestämään kidutettujen tarvitseman hoidon ja kuntoutuksen. Kidutuksen uhreilla on oikeus mahdollisimman hyvään fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kuntoutukseen. YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa valtiota suojelemaan pakolaislapsia ja huolehtimaan heidän oikeuksiensa toteutumisesta - kaikkia lapsia tulee kohdella palveluissa yhdenvertaisesti ja tarjota heille tarpeenmukaista hoitoa.

Lisätietoja

Psykotraumatologian keskuksen sekä Lasten ja nuorten toiminnasta

Marjo Neste, projektipäällikkö Helsingin Diakonissalaitos
Psykotraumatologian keskus, Lasten ja nuorten toiminta
p. 050 502 7601, marjo.neste@hdl.fi

Jaana Pajunen, yksikönjohtaja Helsingin Diakonissalaitos
Psykotraumatologian keskus p. 050 386 7145, jaana.pajunen@hdl.fi

Pakolaiskiintiön kasvattamisesta
Marja Pentikäinen, toimialajohtaja

Helsingin Diakonissalaitos, Diakonia ja sosiaalinen vastuu
p. 040 868 1558, marja.pentikainen@hdl.fi

Viestintä 
Markku Niskanen, viestintäpäällikkö Helsingin Diakonissalaitos
p. 050 306 8634, markku.niskanen@hdl.fi

Sandra Hagman, Marjo Neste, Mari Levander, Mari Mäkinen-Halttunen, Sami Rekonen, Ann-Christin Qvarnström-Obrey: Toivon taimia - Psykotraumatologian keskuksen Lasten ja nuorten toiminnan hankeraportti 2016 - 2018. HDL raportti # 2/2018

https://s3-eu-central-1.amazonaws.com/evermade-hdl/wp-content/uploads/2018/11/27155003/Helsingin-Diakonissalaitos-raportti-Toivon-taimia-2018.pdf

Linkki Psykotraumatologian keskuksen sivuille: https://www.hdl.fi/tukea-ja-toimintaa/maahanmuuttajille/psykotraumatologian-keskus/