Droonit ja tekoäly metsän kuntoselvityksen apuna
Autonomisten miehittämättömien lennokkien eli droonien käyttö yleistyy nopeasti kaikkialla maailmassa. Drooniin asennettavat kamerat ja sensorit yhdistettynä tekoälyyn tekevät droonista älykkään mittalaitteen. Älykkäät robottidroonit voivat kerätä tietoa ympäristöstä tehokkaasti ja turvallisesti.
Metsän ja puiden terveyden mittaamiseen on suuri tarve
Monien taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten ohella metsät ovat tärkeässä roolissa ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Toisaalta ilmastonmuutos lisää metsiin kohdistuvia riskejä. Ilmasto jatkaa lämpenemistä, jolloin lämpötilasta riippuvaiset tuhohyönteiset ja taudit leviävät. Lisääntyvä kuivuus heikentää puustoa. Myrskyt ja metsäpalot tuhoavat ja heikentävät metsiä.
Metsän kunnon tunteminen on perusta paremmalle metsänhoidolle ja tuhojen hallinnalle. Droonien avulla metsän kuntoa voidaan mitata yksittäisen puun tarkkuudella. Tarkka mittaustieto mahdollistaa muun muassa varhaisten häiriöiden tunnistamisen ja hoitotarpeen määrittämisen.
ASPECT-hanke keskittyi erityisesti kuusia tappaviin kirjanpainajiin, jotka ovat tällä hetkellä yksi suurimmista riskeistä boreaalisille metsille. Kirjanpainajat ovat aiheuttaneet laajoja metsätuhoja vuodesta 2015 lähtien Keski-Euroopassa ja vuodesta 2018 lähtien Etelä-Ruotsissa. Suomeen laajat kirjanpainajatuhot etenivät vuonna 2022, ja ne ovat aiheuttaneet merkittävää puustokuolemaa erityisesti Etelä- ja Kaakkois-Suomessa. Tämä on vasta alkua, koska ilmasto jatkaa lämpenemistään seuraavat sata vuotta. Suomessa pienikin lämpeneminen johtaa kirjanpainajan toisen saman vuotisen sukupolven syntymiseen, mikä aiheuttaa räjähdysmäisen populaatioiden kasvun.
Puun kunnon mittaaminen droonilla
Kirjanpainajaiskemän vaikutuksesta kuusen neulasten väri muuttuu vihreästä keltaiseksi, punaiseksi ja lopuksi harmaaksi, mikä voidaan havaita metsän yläpuolella lentävällä droonilla. Hankkeessa puiden kuntoa mitattiin erilaisilla kameroilla. Tarkimmat mittaukset tehtiin hyperspektrikameroilla, jotka tuottivat puiden latvuksista senttitarkkoja hyperspektrikuvia.
ASPECT-hankkeen tulokset osoittivat, että uudet syväoppivat tekoälymenetelmät pystyvät tunnistamaan puulajit ja löytämään terveet, kuolleet ja värioireiset puut jopa tavallisista värikuvista.
Lisäksi hanke osoitti, että tarkat hyperspektrikamerat havaitsivat varhaisessa vaiheessa pieniä muutoksia neulasten spektrivasteessa, ja tuottivat näin aikaisen tiedon kuusen terveydentilan muutoksesta.
Kehitetyt menetelmät mahdollistavat edullisen puiden kunnon mittauksen sekä myös muiden kuin kirjanpainajien aiheuttamien häiriöiden havaitsemisen. ASPECT-hankkeessa on myös selvitetty lannoitustarpeen tunnistamista sekä kehitetty menetelmiä ennalta määrittämättömien poikkeamien tunnistamiseen.
Tutkimushanketta on rahoitettu Suomen Akatemian ICT 2023 -ohjelmasta. Tässä kymmenvuotisessa ohjelmassa on pyritty ICT:n laaja-alaisen kansalliseen ja kansainväliseen hyödyntämiseen. Ohjelma kokoaa yhteen yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset ja rahoittajat.
Lisätietoja:
- tutkimusprofessori Eija Honkavaara, Maanmittauslaitos, eija.honkavaara(at)nls.fi,
p. 040 192 0835 - ASPECT-hanke
- Suomen Akatemian ICT 2023 -tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Suomen Akatemian viestintä
viestintäasiantuntija Vesa Varpula
p. 029 533 5131
vesa.varpula(at)aka.fi
Tietoja julkaisijasta
Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa yhteiskunnassa. Pyrimme toiminnassamme siihen, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy. Luomme edellytyksiä tutkijankoulutukselle ja tutkijanuralle, kansainvälistymiselle ja tutkimustulosten hyödyntämiselle. Katamme kaikki tieteen ja tutkimuksen alat. Vuonna 2023 rahoitamme tutkimusta lähes 505 miljoonalla eurolla. Akatemia toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia
Äkkikuoleman riski suurenee sydämen rasvoittumisen myötä –lisääntynyt ylipainoisuus suurimpia uhkia9.4.2025 09:08:10 EEST | Tiedote
Sydänpysähdyksen aiheuttama äkkikuolema vaatii yleensä kolme asiaa: jonkin kuolemalle altistavan sydänsairauden, sydämen alttiuden lisälyönneille sekä jonkin hetkellisen, muuttuvan riskitekijän. Tämä ilmenee Oulun yliopiston professorin ja Oulun yliopistollisen sairaalan ylilääkärin Juhani Junttilan sydänpysähdyksen aiheuttamaan äkkikuolemaan liittyvästä tutkimuksesta, jota hän on jo vuosia tehnyt Suomen Akatemian rahoituksella.
Suomen Akatemia valmistelee yliopistoille hakua ulkomaisten tutkijoiden kutsumiseksi Suomeen27.3.2025 15:20:44 EET | Tiedote
Suomen Akatemia suunnittelee uutta rahoitushakua, joka vahvistaisi yliopistojen mahdollisuuksia rekrytoida kansainvälisiä osaajia Suomeen.
RCF preparing call for universities to invite foreign researchers to Finland27.3.2025 15:20:44 EET | Press release
The Research Council of Finland (RCF) is planning a new funding call to help universities recruit international experts to Finland.
Sydänpysähdyksestä toipumista edistetään suomalaisvetoisella kansainvälisellä tutkimuksella25.3.2025 10:52:17 EET | Tiedote
Tutkijat 60 eri teho-osastolla ympäri maailmaa selvittävät keinoja nopeuttaa ja parantaa sydänpysähdyksen jälkeistä toipumista teho-osastolla. Koko tutkimusta johtaa Helsingin yliopiston ensihoitolääketieteen professori ja HUSin anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Markus Skrifvars yhdessä Lundin yliopiston professorin Niklas Nielsenin kanssa. Suomen Akatemia rahoittaa Skrifvarsin osuutta.
Laajennettu todellisuus avuksi ekologisemman ruoan tuottamiseen19.3.2025 09:35:16 EET | Tiedote
Laajennettu todellisuus mahdollistaa ihmisen aistimusten keinotekoisen muokkaamisen. Esimerkiksi kasvisruokaa on laajennetussa todellisuudessa onnistuttu tekemään entistä houkuttelevammaksi. ”Tämä voisi olla yksi keino mahdollistaa ekologisesti entistä monipuolisempi ruoantuotanto, ja samalla saada ihmiset syömään terveellisemmin”, arvioi Tampereen yliopiston tietojenkäsittelyopin professori Roope Raisamo, joka on vuosia tehnyt Suomen Akatemian rahoituksella tutkimusta laajennetusta todellisuudesta eri käyttötarkoituksissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme