Ehdokasmäärä kääntyi nousuun, mutta naisten ja nuorten osuudet laskivat
Edellisiin vaaleihin verrattuna sekä nuorten ehdokkaiden että naisten määrä laski. Tämä käy ilmi Kuntaliiton tekemästä ehdokasanalyysista.
- Edellisen kerran ehdokasmäärä on kasvanut vuoden 2004 vaaleissa. Tämän vuoden osalta merkittävin selittävä tekijä ehdokasmäärän nousuun on perussuomalaisten vahva kasvu, toteaa Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Näissä vaaleissa ehdokkaita on 4,0 yhtä valtuustopaikkaa kohden. Viime vaaleissa luku oli 3,7.
Kuntakohtaiset erot ehdokkaiden määrissä ovat suuria. Helsingissä valtuustopaikkaa kohden on 14 ehdokasta, kun taas Merijärven kunnassa luvun ollessa 1,4 lähes jokainen ehdokas saa valtuustopaikan.
Suurista puolueista Perussuomalaiset kasvattivat ehdokasmääräänsä ylivoimaisesti eniten (+55 %) viime vaaleihin verrattuna. Ehdokasmäärän pientä kasvua on havaittavissa myös vihreillä (+7,8 %), Kokoomuksella (+4,7 %) ja RKP:lla (+ 4,6 %). Sen sijaan puolueista ehdokasmäärää tiputtivat SDP (-8,3 %) ja Keskusta (-7,9 %).
Näissä kuntavaaleissa on ehdolla ennätyksellinen määrä kansanedustajia, yhteensä 176. Edellisissä vaaleissa vastaava luku oli 162.
Kuntavaaliehdokkaiden keski-ikä pysyy korkeana
Kuntavaaliehdokkaiden keski-ikä on 50 vuotta. Ehdokkaiden keski-ikä nousi edellisistä vaaleista kuudella kuukaudella.
Kuntavaaliehdokkaista 222 on 18-vuotiaita. Alle 30-vuotiaita ehdokkaista on 8,5 %, mikä on 0,4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisissä vaaleissa.
Neljässä kunnassa (Enonkoski, Kannonkoski, Lappajärvi ja Rautjärvi) ei ole yhtään alle 30-vuotiasta ehdokkaana.
Yli 64-vuotiaita ehdokkaista on 17,9 %. Yli 64-vuotiaat ovat kasvattaneet osuuttaan jokaisissa vaaleissa vuodesta 1996 lähtien. Vanhin kuntavaaliehdokas on 94-vuotias.
Naisten osuus suurin vihreillä, pienin Perussuomalaisilla
Naisten osuus ehdokkaista on 39,7 %. Vähennystä edellisiin vaaleihin tuli 0,2 prosenttiyksikköä.
Vakiintuneista puolueista vihreillä naisehdokkaiden osuus on selvästi suurin, 60 %. Perussuomalaisten ehdokkaista 21,5 % on naisia.
Tarkempia tietoja ja puoluekohtaiset ehdokasmäärät löytyvät liitteenä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, p. 050 337 5634
erityisasiantuntija Sirkka-Liisa Piipponen, p. 050 448 3366
Selina SassilaViestintäkoordinaattori
Puh:050 465 4930selina.sassila@kuntaliitto.fiLiitteet
Tietoja julkaisijasta

Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntaliitto vetoaa valtioneuvostoon ja ministeriöihin: lakihankkeiden lausuntoaikoja pidennettävä kesälomakaudella26.6.2025 12:10:12 EEST | Tiedote
Kuntaliitto vetoaa valtioneuvostoon ja ministeriöihin, jotta lakihankkeiden lausuntokierroksia ei ajoitettaisi kesälomien ajaksi. Kunnille ei jää kesäkaudella aikaa valmistella ja jättää lausuntoja niitä koskeviin lakeihin ja asetuksiin.
Kuntaliitto selvitti: Suomalaiset samaistuvat vahvasti kotikuntaansa - kiinnostavia kuntakohtaisia eroja18.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Mihin kuntiin tai alueisiin samaistut? Kuntaliiton tuore Kuntalaistutkimus osoittaa, että suomalaiset samaistuvat yhä vahvasti kotikuntaansa, erityisesti pienissä kunnissa ja iäkkäämmissä ikäryhmissä. Paikallisuus elää vahvana arjessa, vaikka samaan aikaan Eurooppa ja maakunta kasvattavat merkitystään. Kärkikolmikkona samaistumisessa ovat Suomi, Pohjoismaat ja kotikunta. Kotikuntaansa samaistuvien määrä kuitenkin vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Tutkimuksesta selviää myös, että mitä vahvemmin suomalaiset kokevat kuuluvansa kotikuntaansa, sitä enemmän he luottavat päätöksentekoon ja ovat tyytyväisempiä kunnan palveluihin. Samaan aikaan uudet hallinnolliset rakenteet etsivät vielä paikkaansa ihmisten arjessa: hyvinvointialueet eivät vielä tunnu omilta. Kuntalaistutkimukseen vastasi 10 500 suomalaista 46 kunnasta ja kaupungista. Liitedioista pääsee tutustumaan kuntakohtaisiin tuloksiin. Esimerkiksi Naantalissa ja Inarissa samaistuminen kotikuntaan on poikkeuksellisen vahvaa. S
Joka kolmas kuntapäättäjä on kohdannut häirintää tai uhkailua6.6.2025 07:20:00 EEST | Tiedote
Kolme kymmenestä kuntapäättäjästä on kokenut häirintää tai uhkailua kuluvalla valtuustokaudella, ilmenee Kuntaliiton tuoreesta Kuntapäättäjätutkimuksesta. Häirintää kokevat erityisesti naiset ja näkyvissä luottamustehtävissä toimivat. Häirinnän muodoista yleisimpiä ovat asiaton palaute mediassa (57 %), sanalliset uhkaukset tai aggressio kasvokkain (43 %) sekä maalittaminen (35 %). Sosiaalisessa mediassa tapahtuneet uhkaukset ovat hieman vähentyneet vuodesta 2020. Samalla tutkimus osoittaa myös valonpilkahduksia: keskusteluilmapiiri kunnissa on monin paikoin parantunut.
Vauvarahaa maksavien kuntien määrä kasvussa2.6.2025 09:24:01 EEST | Tiedote
Vauvaraha on yleistynyt erityisesti pienissä kunnissa, joissa etsitään tapoja tukea perheitä ja houkutella uusia asukkaita, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Vastasyntyneitä muistetaan jollain tavalla lähes 120 kunnassa, ja vauvarahaa maksetaan 64 kunnassa. Suurimmillaan vauvaraha on 10 000 euroa. – Vaikka vauvaraha ei ratkaise väestörakenteen muutoksia, monessa kunnassa sen avulla halutaan viestiä, että lapset ja lapsiperheet ovat arvokkaita sekä tukea perheiden arkea, sanoo kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.
Vasa är Årets klimatkommun 202522.5.2025 14:40:00 EEST | Pressmeddelande
Kommunförbundet premierade Vasa stad med titeln Årets klimatkommun vid Kommunernas klimatkonferens i Åbo 22.5.2025. Kommunförbundet delar ut priset vartannat år. Urvalskriterierna baserar sig på resultaten av kommunernas arbete för att uppnå koldioxidneutralitet. Den premierade kommunen ska kommunicera på ett effektfullt och ansvarsfullt sätt, vara engagerad i förändringen och få konkreta resultat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme