Ehdokasmäärä kääntyi nousuun, mutta naisten ja nuorten osuudet laskivat
17.5.2021 17:40:03 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Edellisiin vaaleihin verrattuna sekä nuorten ehdokkaiden että naisten määrä laski. Tämä käy ilmi Kuntaliiton tekemästä ehdokasanalyysista.
- Edellisen kerran ehdokasmäärä on kasvanut vuoden 2004 vaaleissa. Tämän vuoden osalta merkittävin selittävä tekijä ehdokasmäärän nousuun on perussuomalaisten vahva kasvu, toteaa Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Näissä vaaleissa ehdokkaita on 4,0 yhtä valtuustopaikkaa kohden. Viime vaaleissa luku oli 3,7.
Kuntakohtaiset erot ehdokkaiden määrissä ovat suuria. Helsingissä valtuustopaikkaa kohden on 14 ehdokasta, kun taas Merijärven kunnassa luvun ollessa 1,4 lähes jokainen ehdokas saa valtuustopaikan.
Suurista puolueista Perussuomalaiset kasvattivat ehdokasmääräänsä ylivoimaisesti eniten (+55 %) viime vaaleihin verrattuna. Ehdokasmäärän pientä kasvua on havaittavissa myös vihreillä (+7,8 %), Kokoomuksella (+4,7 %) ja RKP:lla (+ 4,6 %). Sen sijaan puolueista ehdokasmäärää tiputtivat SDP (-8,3 %) ja Keskusta (-7,9 %).
Näissä kuntavaaleissa on ehdolla ennätyksellinen määrä kansanedustajia, yhteensä 176. Edellisissä vaaleissa vastaava luku oli 162.
Kuntavaaliehdokkaiden keski-ikä pysyy korkeana
Kuntavaaliehdokkaiden keski-ikä on 50 vuotta. Ehdokkaiden keski-ikä nousi edellisistä vaaleista kuudella kuukaudella.
Kuntavaaliehdokkaista 222 on 18-vuotiaita. Alle 30-vuotiaita ehdokkaista on 8,5 %, mikä on 0,4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisissä vaaleissa.
Neljässä kunnassa (Enonkoski, Kannonkoski, Lappajärvi ja Rautjärvi) ei ole yhtään alle 30-vuotiasta ehdokkaana.
Yli 64-vuotiaita ehdokkaista on 17,9 %. Yli 64-vuotiaat ovat kasvattaneet osuuttaan jokaisissa vaaleissa vuodesta 1996 lähtien. Vanhin kuntavaaliehdokas on 94-vuotias.
Naisten osuus suurin vihreillä, pienin Perussuomalaisilla
Naisten osuus ehdokkaista on 39,7 %. Vähennystä edellisiin vaaleihin tuli 0,2 prosenttiyksikköä.
Vakiintuneista puolueista vihreillä naisehdokkaiden osuus on selvästi suurin, 60 %. Perussuomalaisten ehdokkaista 21,5 % on naisia.
Tarkempia tietoja ja puoluekohtaiset ehdokasmäärät löytyvät liitteenä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, p. 050 337 5634
erityisasiantuntija Sirkka-Liisa Piipponen, p. 050 448 3366
Selina SassilaViestintäkoordinaattori
Puh:050 465 4930selina.sassila@kuntaliitto.fiLiitteet
Tietoja julkaisijasta
Suomen Kuntaliitto / Finlands KommunförbundKuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Finland har fått sex gånger fler vänorter i Ukraina under Rysslands anfallskrig24.2.2026 01:00:00 EET | Pressmeddelande
Under de senaste fyra åren har finländska kommuner flitigt etablerat nya vänortsrelationer med Ukraina. Vänorterna är nu 24, jämfört med fyra före år 2022. Finlands vänortssamarbete har varit på tillbakagång, men verksamheten tog ny fart i fråga om Ukraina till följd av Rysslands anfallskrig.
Suomen Ukrainan-ystävyyskuntien määrä kuusinkertaistunut Venäjän hyökkäyssodan aikana24.2.2026 01:00:00 EET | Tiedote
Suomalaiset kunnat ovat solmineet ahkerasti uusia ystävyyskuntasuhteita Ukrainaan viimeisen neljän vuoden aikana. Suomen kunnilla on Ukrainassa nyt 24 ystävyyskuntaa, kun ennen vuotta 2022 niitä oli neljä. Ystävyyskuntatoiminta oli jäänyt Suomessa jo aika lailla historiaan, mutta toiminta elpyi Ukrainan osalta Venäjän hyökkäyssodan myötä.
Kuntaliitto: Peruskoulun visio tarvitsee rinnalleen konkreettiset uudistusaskeleet11.2.2026 14:29:18 EET | Tiedote
Kuntaliitto pitää opetus- ja kulttuuriministeriön Peruskoulu 2045 -vision tärkeänä pitkän aikavälin suuntana suomalaiselle peruskoululle ja koko yhteiskunnalle. Kuntaliitto korostaa, että vision käytännön toteutus tapahtuu kunnissa: teknologian hyödyntäminen, kuntien välinen yhteistyö ja lainsäädännön kokonaisvaltainen tarkastelu ovat keskeisiä keinoja varmistaa laadukas ja yhdenvertainen perusopetus kaikille. “On tärkeää tunnistaa perusopetuksen vahvuudet. Suomalainen, vahvasti kuntapohjainen perusopetus on osoittanut toimivuutensa, vaikka maailma ympärillä muuttuu”, erityisasiaintuntija Minna Lindberg Kuntaliitosta nostaa esille.
Kommunförbundet: Kommunerna motsätter sig inte konkurrensutsättning, men varnar för en okontrollerad upphandlingsreform5.2.2026 15:10:53 EET | Pressmeddelande
Regeringen överlämnade 5.2.2026 en proposition till riksdagen om en ändring av upphandlingslagen. Om förslaget går igenom skulle det ha stora konsekvenser för kommunernas servicestrukturer, organiseringen av tjänster och kommunernas gemensamma in house-bolag. Lagändringen skulle innebära omfattande strukturella arrangemang för många kommuner, bland annat inom måltids- och IKT-tjänster samt inom ekonomiförvaltningens och utvecklingsbolagens tjänster. Enligt Kommunförbundets bedömning ökar inte en mekanisk gräns på 10 procents ägande konkurrensen, utan hotar att splittra effektiva samarbetsstrukturer. "Kommunförbundet ställer sig positivt till målet att öka konkurrensen vid offentliga upphandlingar. Ur kommunernas perspektiv är den centrala frågan ändå hur konkurrensen kan ökas i områden där det i praktiken inte finns någon fungerande marknad”, säger Kommunförbundets verkställande direktör Minna Karhunen.
Kuntaliitto: Kunnat eivät vastusta kilpailutusta, mutta varoittavat hallitsemattomasta hankintauudistuksesta5.2.2026 15:10:53 EET | Tiedote
Hallitus antoi 5.2.2026 eduskunnalle esityksen hankintalain uudistamisesta. Toteutuessaan esitys vaikuttaisi merkittävästi kuntien palvelurakenteisiin, palveluiden järjestämiseen sekä kuntien yhteisiin in house -yhtiöihin. Lakimuutos merkitsisi monille kunnille laajoja rakennejärjestelyjä muun muassa ateria- ja ICT-palveluissa sekä taloushallinnon ja kehitysyhtiöiden palveluissa. Kuntaliiton arvion mukaan mekaaninen 10 prosentin omistusraja ei lisää kilpailua, vaan uhkaa hajottaa tehokkaita yhteistyörakenteita. ”Kuntaliitto jakaa tavoitteen kilpailun lisäämisestä julkisissa hankinnoissa. Kuntien näkökulmasta keskeinen kysymys on kuitenkin se, miten kilpailua voidaan lisätä alueilla, joilla toimivia markkinoita ei käytännössä ole”, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme