Ehdotus EU:n energiatehokkuusdirektiiviksi saa vahvaa kritiikkiä Omakotiliitolta ja Kuluttajaliitolta

Vaikka direktiivin tavoitteena on puuttua energiaköyhyyteen, voi Suomessa vaatimusten kohdistuminen pientaloihin aiheuttaa päinvastoin kotitalouksien talousongelmien kasvua. Suomessa asunnon omistaminen on yleistä kaikissa tuloluokissa. Siten korjausvaatimukset kohdistuvat kaikkiin ja myös matalatuloisiin asunnon omistajiin, toteavat Omakotiliitto ja Kuluttajaliitto.

Pakkokorjauksessa energiatehokkuuden parantamista ei tarkastella rakennuksen elinkaaripäästöjen eikä teknistaloudellisten seikkojen näkökulmasta.

Ehdotetun energiadirektiivin mukaan 15 prosenttia Suomen asuntokannasta olisi luokiteltava heikoimpaan G-energiatehokkuusluokkaan, ja nämä olisi korjattava vuoteen 2030 mennessä F-luokkaan. Kolme vuotta myöhemmin kaikki G- ja F-luokan kiinteistöt tulee olla korjattuna E-luokkaan. Asunnon omistajalle tämä tulee kalliiksi, sillä energiaremontteihin kuluu helposti tuhansia tai kymmeniä tuhansia euroja.

Mitkä talot korjattavaan G-luokkaan luokiteltaisiin, on epäselvää.

”Uudessa luokittelussa tullaan tarvitsemaan isoa määrää uuden määräyksen mukaisia energiatodistuksia. Todistusten ja korjausten määrä tulee olemaan niin massiivinen, että käytännössä näiden toteutusmahdollisuus on epäselvä, varsinkin tällä aikataululla”, toteaa Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander.

Tällä hetkellä tehtyjen energiatodistusten ja voimassa olevien energiasäännösten mukaan vain 1,7 % Suomen asunnoista kuuluu alimpaan G-energialuokkaan.

”Huolta herättää kaikkien kuluttajien mahdollisuus olla mukana energiatehokkuustalkoissa. On tärkeää, että kaikki pidetään mukana tässä murroksessa eikä kuluttajia saa kuormittaa taloudellisesti liikaa”, toteaa Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell.

Pientaloasukkaat ovat jo nyt olleet edelläkävijöitä asumisen energian vähentämisessä, muistuttaa Omakotiliiton Marju Silander. Maalämpö, ilmalämpöpumput, aurinkoenergia ja ilmavesipumppujen määrä kodeissa kasvaa jatkuvasti vapaaehtoisesti ja kannustimien avulla. Pakkokeinojen sijasta olisikin ehdottomasti käytettävä kannustimia ja ohjattava rahoitusta niihin.

”Suomessa on jo käytössä hyviä malleja, kuten tuki öljylämmityksestä luopumiseen ja energia-avustus. Näitä tulee jatkaa ja kehittää eteenpäin siten, että asuntojen energiatehokkuuden parantamiseen pyritään ilman pakkokeinoja”, painottaa Silander.

EU:n komission ehdottamassa direktiivissä myös uudisrakentamisen määräyksiä kiristetään. Määräyksissä tulee huomioida käytännön toteutusmahdollisuudet sekä terveys ja turvallisuus uudisrakentamisessa.