EKP:n rahapoliittisia päätöksiä

EKP:n lehdistötiedote 3.2.2022
EKP:n neuvosto piti voimassa joulukuiset päätöksensä.
Pandemiaan liittyvä osto-ohjelma (PEPP)
Vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä PEPP-ohjelmassa tehdään netto-ostoja maltillisempaan tahtiin kuin edeltäneellä neljänneksellä. PEPP-ohjelman netto-ostot päättyvät maaliskuun 2022 lopussa.
Omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettava pääoma sijoitetaan uudelleen ainakin vuoden 2024 loppuun saakka. Erääntyvistä arvopapereista luovutaan vähin erin niin, että rahapolitiikka pysyy asianmukaisesti mitoitettuna.
Pandemian aikana on opittu, että kriisitilanteessa omaisuuseräostojen joustava suunnittelu ja toteutus on tukenut rahapolitiikan välittymismekanismin toimintaa, ja EKP:n neuvosto on siten voinut pyrkiä tavoitteeseensa tehokkaasti. Rahapolitiikkamme tulee jatkossakin joustamaan kriisitilanteissa mandaattimme rajoissa, jos välittymismekanismia uhkaavat häiriöt vaarantavat hintavakauden saavuttamisen. Jos pandemia aiheuttaa vielä hajautumista markkinoilla, PEPP-ohjelman uudelleensijoituksia voidaan ohjata joustavasti eri aikoina eri arvopaperiluokkiin ja eri maihin tarpeen mukaan. Esimerkiksi Kreikan joukkolainoja voidaan hankkia uudelleensijoitusten yhteydessä enemmänkin, jotta ostot eivät keskeydy ja vaikeuta rahapolitiikan välittymistä Kreikan taloudessa tilanteessa, jossa se toipuu edelleen pandemian vaikutuksista. Netto-ostot PEPP-ohjelmassa voidaan lisäksi tarvittaessa aloittaa uudestaan pandemian aiheuttamien häiriöiden torjumiseksi.
Omaisuuserien osto-ohjelma (APP)
Omaisuuseräostoja vähennetään vähitellen joulukuisten päätösten mukaisesti. Toisella vuosineljänneksellä APP-ohjelmassa tehdään ostoja nettomääräisesti 40 miljardilla eurolla kuukaudessa ja kolmannella vuosineljänneksellä 30 miljardilla eurolla kuukaudessa. Näin rahapolitiikan mitoitus tukee inflaation vakaantumista EKP:n neuvoston tavoitteen mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä. Lokakuusta lähtien netto-ostoja tehdään 20 miljardilla eurolla kuussa, ja niitä jatketaan niin kauan kuin on tarpeen ohjauskorkojen elvyttävän vaikutuksen vahvistamiseksi. EKP:n neuvosto odottaa netto-ostojen päättyvän hieman ennen kuin ohjauskorkoja aletaan nostaa.
APP-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoituksia aiotaan myös jatkaa täysimääräisesti vielä pidemmän aikaa sen jälkeen, kun EKP:n neuvosto alkaa nostaa EKP:n ohjauskorkoja, ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen suotuisan likviditeettitilanteen ja vahvasti kasvua tukevan rahapolitiikan ylläpitämiseksi.
EKP:n ohjauskorot
Perusrahoitusoperaatioiden korko on edelleen 0,00 %, maksuvalmiusluoton korko 0,25 % ja talletuskorko -0,50 %.
Symmetrisen kahden prosentin tavoitteensa ja rahapolitiikan strategiansa pohjalta EKP:n neuvosto odottaa ohjauskorkojen pysyvän nykytasolla tai sitä alempina, kunnes inflaatiovauhti nopeutuu kestävästi kahteen prosenttiin jo hyvissä ajoin ennen arviointijakson loppua ja EKP:n neuvosto katsoo pohjainflaation kehityksen olleen riittävää, jotta inflaation voidaan odottaa vakaantuvan kahteen prosenttiin keskipitkällä aikavälillä. Inflaatio voi tilapäisesti olla myös tavoitetta jonkin verran nopeampaa.
Rahoitusoperaatiot
EKP:n neuvosto seuraa jatkossakin pankkien rahoitustilannetta varmistaakseen, ettei kolmannessa kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden (TLTRO III) sarjassa jaetun likviditeetin erääntyminen häiritse rahapolitiikan välittymistä. EKP:n neuvosto arvioi kohdennettujen rahoitusoperaatioiden vaikutusta rahapolitiikan mitoitukseen säännöllisin väliajoin. TLTRO III -operaatioissa on myönnetty lainaa erityisin ehdoin, joiden on määrä päättyä kesäkuussa. EKP:n neuvosto myös tarkistaa pankkien varannoille maksettavien kaksiportaisten korkojen mitoituksen, jotta negatiivinen talletuskorko ei häiritse pankkien roolia rahapolitiikan välittymisessä, kun ylimääräistä likviditeettiä on runsaasti.
***
EKP:n neuvosto on tarvittaessa valmis tarkistamaan kaikkia välineitään sen varmistamiseksi, että inflaatio vakaantuu kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä.
EKP:n pääjohtaja kertoo näiden päätösten taustoista tänään kello 14.30 (Keski-Euroopan aikaa) alkavassa lehdistötilaisuudessa.
EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Finlands Banks chefdirektör deltar i IMF:s årsmöten15.10.2025 11:00:00 EEST | Pressmeddelande
Finlands Banks chefdirektör Olli Rehn deltar i Internationella valutafondens (IMF) och Världsbankens gemensamma årsmöte i Washington DC den 17 oktober 2025. Chefdirektör Rehn företräder Finland i valutafondens styrelse.
Suomen Pankin pääjohtaja IMF:n vuosikokouksiin15.10.2025 11:00:00 EEST | Tiedote
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn osallistuu Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja Maailmanpankin yhteiseen vuosikokoukseen Washington DC:ssä 17.10.2025. Pääjohtaja Rehn edustaa Suomea valuuttarahaston hallintoneuvostossa.
Governor of the Bank of Finland to attend IMF Annual Meetings15.10.2025 11:00:00 EEST | Press release
Governor of the Bank of Finland Olli Rehn will attend the Joint Annual Meeting of the International Monetary Fund (IMF) and World Bank Group (WBG) in Washington DC on 17 October 2025. Governor Rehn represents Finland on the IMF Board of Governors.
Kutsu medialle: BOFIT-webinaari: Venäjän talouden ennuste vuosille 2025–202710.10.2025 09:11:05 EEST | Kutsu
Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos BOFIT julkaisee päivitetyn ennusteen Venäjän talouskehityksestä vuosille 2025–2027. Ennusteesta järjestetään webinaari maanantaina 20.10.2025 klo 16.00.
I augusti 2025 utbetalades mindre studielån än ett år tidigare26.9.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
Finländarna lyfte i augusti 2025 studielån till ett värde av 143 miljoner euro, vilket är 13 % mindre än vid motsvarande tid året innan. Från början av augusti kunde högskolestuderande lyfta låneandelen för hela höstterminen och studerande på andra stadiet den första låneandelen för höstterminen. Utbetalningarna var i genomsnitt något över 3 000 euro i augusti 2025. Uppskattningsvis över hälften av utbetalningarna gjordes till fullt belopp.[1] Maximibeloppen och utbetalningsdagarna för det statsgaranterade studielånet är för det nya läsåret motsvarande som tidigare[2].
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme