EKP:n rahapoliittisia päätöksiä
EKP:n lehdistötiedote 2.2.2023
EKP:n neuvosto jatkaa korkojen nostamista tuntuvasti ja tasaiseen tahtiin, kunnes korkotason avulla voidaan hillitä hintakehitystä riittävästi ja varmistaa, ettei inflaation palautuminen kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi jää liian kauas tulevaisuuteen. Tämänpäiväisessä kokouksessa nostettiin EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,50 prosenttiyksiköllä, ja korkoja joudutaan ilmeisesti vielä nostamaan lisää. Tämänhetkisen tilannearvion mukaan pohjainflaatio uhkaa nopeutua, joten EKP:n neuvosto kaavailee nostavansa korkoja 0,50 prosenttiyksiköllä myös maaliskuun rahapolitiikkakokouksessa, mutta pitemmälle rahapolitiikkaa on vielä vaikea ennakoida. Kun korkotaso pidetään korkeana, kysyntä vaimenee, inflaatiovauhti hidastuu vähitellen eikä inflaation aleta odottaa jäävän keskipitkän aikavälin tavoitetta nopeammaksi. Korkopäätökset tehdään EKP:n neuvoston kokouksissa aina tuoreimpien tietojen pohjalta.
Tänään tehtiin lisäksi tarkempia päätöksiä sen suhteen, miten sijoitusten määrän annetaan pienentyä omaisuuserien osto-ohjelmassa. Joulukuussa päätettiin jo, että maalis-kesäkuussa sijoitusten määrä pienenee keskimäärin 15 miljardilla eurolla kuussa ja sen jälkeen muutosvauhti valitaan tilanteen mukaan. Jatkossa siis vain osa eurojärjestelmälle palautuvista varoista sijoitetaan uudelleen. Uudelleensijoituksia tehdään sen mukaan, missä ohjelmissa omaisuuseriä erääntyy, ja julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelmassa kiinnitetään lisäksi huomiota sijoitusten jakautumiseen eri maiden ja ylikansallisten laitosten kesken. Yritysten joukkolainoja pyritään hankkimaan mieluummin sellaisilta yrityksiltä, jotka ottavat ilmastonmuutoksen huomioon toiminnassaan. Ensisijaisena tavoitteena on hintavakaus, mutta kiinnittämällä huomiota ympäristövastuullisuuteen voidaan pienentää yritysten joukkolainojen ympäristöjalanjälkeä eurojärjestelmän taseessa ja tukea Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamista.
Omaisuuserien osto-ohjelmassa tehtävistä muutoksista kerrotaan tarkemmin erillisessä tiedotteessa, joka julkaistaan klo 15.45 Keski-Euroopan aikaa.
EKP:n ohjauskorot
EKP:n neuvosto päätti nostaa kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,50 prosenttiyksiköllä. Perusrahoitusoperaatioiden korko on 8.2.2023 lähtien 3,00 %, maksuvalmiusluoton korko 3,25 % ja talletuskorko 2,50 %.
Omaisuuserien osto-ohjelma (APP) ja pandemiaan liittyvä osto-ohjelma (PEPP)
Omaisuuserien osto-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoituksia aiotaan jatkaa täysimääräisesti helmikuun 2023 loppuun saakka. Sen jälkeen sijoitusten määrän omaisuuserien osto-ohjelmassa annetaan pienentyä hallitusti ja ennakoitavasti, eli omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavaa pääomaa ei enää sijoiteta kokonaisuudessaan uudelleen. Kesäkuun loppuun saakka sijoitusten määrä pienenee keskimäärin 15 miljardilla eurolla kuussa, ja sen jälkeen muutosvauhti valitaan tilanteen mukaan.
PEPP-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettava pääoma sijoitetaan uudelleen ainakin vuoden 2024 loppuun saakka. Erääntyvistä arvopapereista luovutaan vähin erin niin, että rahapolitiikka pysyy asianmukaisesti mitoitettuna.
EKP:n neuvosto pyrkii tukemaan rahapolitiikan välittymismekanismin toimintaa, joten PEPP-ohjelmassa hankittujen varojen erääntyessä ne sijoitetaan jatkossakin joustavasti uudelleen.
Rahoitusoperaatiot
Pankkien maksaessa vähitellen takaisin kohdennetuissa pitempiaikaisissa rahoitusoperaatioissa saamaansa rahoitusta EKP:n neuvosto seuraa kohdennettujen operaatioiden vaikutusta rahapolitiikan mitoitukseen.
***
EKP:n neuvosto on tarvittaessa valmis tarkistamaan kaikkia välineitään mandaattinsa rajoissa, jotta inflaatio voi palautua kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä. Jos perusteeton tai hallitsematon markkinakehitys uhkaa muuttaa vakavanlaatuisesti rahapolitiikan vaikutusta euroalueen eri maissa, EKP:n neuvostolla on käytössään välineet välittymismekanismin suojaamiseksi niin, että hintavakautta pystytään ylläpitämään EKP:n tehtävän mukaisesti.
EKP:n pääjohtaja kertoo päätösten taustoista tänään kello 14.45 (Keski-Euroopan aikaa) alkavassa lehdistötilaisuudessa.
EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Tillväxttakten för utestående bostadslån är exceptionellt långsam30.3.2023 10:00:00 EEST | Tiedote
I februari 2023 mattades årstillväxten i hushållens utestående bostadslån[1] (107,9 miljarder euro) av till 0,6 %, när den ännu vid motsvarande tid för ett år sedan var 3,8 %. Årstillväxttakten har mattats av på grund av mindre utbetalningar av bostadslån. I februari 2023 minskade det utestående beloppet av investeringsbostadslån (8,7 miljarder euro) med 0,1 % jämfört med ett år tidigare, när det ännu i mars 2022 ökade med nästan 8 %. Också tillväxten (0,7 %) i det utestående beloppet av ägarbostadslån (99,1 miljarder euro) har mattats av betydligt. Intresset för nya bostadslån var fortsatt lågt i februari. I februari 2023 utbetalades nya bostadslån för 980 miljoner euro. Utbetalningarna av bostadslån har senast varit mindre 2003. Genomsnittsräntan på nya utbetalda bostadslån var 3,80 % i februari 2023. Genomsnittsräntan på nya investeringsbostadslån (4,05 %) var högre än genomsnittsräntan på ägarbostadslån (3,78 %). I februari 2023 var 95 % av de nya bostadslånen bundna till Euribor.
Housing loan stock growing at an exceptionally slow rate30.3.2023 10:00:00 EEST | Press release
In February 2023, the year-on-year rate of growth of the stock of households’ housing loans[1] (EUR 107.9 billion) slowed down to 0.6%, having stood at 3.8% just a year earlier. Annual growth has slowed down due to decreasing drawdowns of housing loans. In February 2023, the stock of buy-to-let housing loans (EUR 8.7 billion) contracted 0.1% year-on-year, in stark contrast with a growth rate of almost 8% in March 2022. The rate of growth of the owner-occupied housing loan stock (EUR 99.1 billion) has also slowed down significantly, to 0.7%. The drawdowns of new housing loans remained sluggish in February. In February 2023, new drawdowns of housing loans amounted to EUR 980 million. The last time housing loan drawdowns were this low in February was in 2003. In February 2023, the average interest rate on new housing loan drawdowns was 3.80%. The average interest rate on buy-to-let housing loans (4.05%) was higher than that of owner-occupied housing loans (3.78%). In February 2023, 95% of
Asuntolainakannan kasvuvauhti poikkeuksellisen hidasta30.3.2023 10:00:00 EEST | Tiedote
Helmikuussa 2023 kotitalouksien asuntolainakannan[1] (107,9 mrd. euroa) vuosikasvuvauhti hidastui 0,6 prosenttiin, kun se vielä vuosi sitten vastaavana aikana oli 3,8 %. Vuosikasvuvauhti on hidastunut vähentyneiden asuntolainanostojen vuoksi. Helmikuussa 2023 sijoitusasuntolainakanta (8,7 mrd. euroa) supistui vuoden takaiseen verrattuna 0,1 %, kun se vielä vuoden 2022 maaliskuussa kasvoi lähes 8 prosentin vauhdilla. Myös omistusasuntolainakannan (99,1 mrd. euroa) kasvuvauhti (0,7 %) on hidastunut merkittävästi. Uusien asuntolainojen nostot jatkuivat vähäisinä helmikuussa. Helmikuussa 2023 uusia asuntolainoja nostettiin 980 milj. euron edestä. Viimeksi helmikuussa on tehty vähemmän asuntolainanostoja vuonna 2003. Helmikuussa 2023 uusien nostettujen asuntolainojen keskikorko oli 3,80 %. Uusien sijoitusasuntolainojen keskikorko (4,05 %) oli korkeampi kuin omistusasuntolainojen (3,78 %). Helmikuussa 2023 uusista asuntolainoista 95 % sidottiin euriborkorkoihin. Muita viitekorkoja käytetään
Svagare resultat för Finlands Bank på grund av stigande räntor24.3.2023 11:00:00 EET | Tiedote
Bankfullmäktige har i dag fastställt Finlands Banks bokslut på framställning av Finlands Banks direktion. Finlands Banks reviderade resultat för räkenskapsåret 2022 är noll euro efter upplösning av avsättningar. Avsättningen för valutakurs- och prisrisker upplöstes med 165 miljoner euro för att täcka värderingsförluster på de finansiella tillgångarna, som huvudsakligen hänförde sig till nedgången i marknadsvärdet på värdepapper i dollar. Därtill upplöstes den generella avsättningen med 47 miljoner euro för att täcka det negativa verksamhetsresultatet. ”De stigande räntorna har lett till ett svagare resultat för Finlands Bank. Finlands Bank har förberett sig för uppgången i räntorna genom att stärka sina riskavsättningar redan under perioden av låga räntor. Resultatutsikterna är svaga också de närmaste åren och banken kommer att vara tvungen att upplösa riskavsättningar”, säger vice ordföranden i Finlands Banks direktion Marja Nykänen. Under coronakrisen utökade Eurosystemet de penningp
Rising interest rates reduced Bank of Finland’s profit24.3.2023 11:00:00 EET | Press release
The Parliamentary Supervisory Council has today, upon proposal by the Bank of Finland Board, confirmed the Bank of Finland’s financial statements. The Bank of Finland’s audited profit for the financial year 2022 totals EUR 0.00 after adjustments to provisions. The foreign exchange rate and price difference provision was adjusted downwards by EUR 165 million to cover the valuation losses on financial assets arising mainly from the fall in the market value of dollar-denominated securities. A reduction of EUR 47 million in the general provision was also made, to cover the negative operating profit. “The rise in interest rates has reduced the Bank of Finland’s profit. The Bank had already prepared for higher interest rates by strengthening its risk provisions when interest rates were low.In the immediate years ahead, there will be a further need to use risk provisions, as the profit outlook is weak,” says Bank of Finland Deputy Governor Marja Nykänen. During the COVID-19 crisis, the Eurosy
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme