Eksoplaneetta etsii nimeä! Suomen nimiehdokkaissa tulta ja kuumuutta
22.10.2019 14:24:17 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote

Kilpailun ensimmäisessä vaiheessa yleisö sai ehdottaa nimipareja. Ehdotuksia kertyi 2080. Suomen NameExoWorlds -kansalliskomitea on nyt valinnut toiselle kierrokselle kahdeksan nimiparia. Näistä ehdokkaista äänestetään nimet Suomen eksoplaneetalle ja sen emotähdelle:
Löyly & Sauna
Sumu & Helle
Tulikko & Päivätär
Norppa & Kuutti
Lievla & Áhcagastin (”Höyry” & ”Hehku”)
Naava & Kääpä
Pätsi & Ahjo
Hiisi & Horna
Äänestyksen voittanut nimipari lähetetään IAU:lle tarkastettavaksi ja hyväksyttäväksi. IAU julkaisee hyväksytyt virallistetut nimet yhdessä perustelujen ja ehdotuksen tekijän nimen tai tekijöiden nimien kanssa joulukuun loppupuolella 2019.
Nimiparien suosikkiasi voit äänestää 22.10. – 14.11.2019 Observatorion sivuilla.
NameExoWorlds -kansalliskomiteassa mukana ovat Thomas Hackman (Helsingin yliopisto), Anne Liljeström (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry), Minna Saarelma-Paukkala (Helsingin yliopiston almanakkatoimisto), Riku Järvinen (Aalto-yliopisto, Ilmatieteen laitos), Pasi Nurmi (Turun yliopisto) ja Päivi Harjunpää (Helsingin observatorio/Helsingin yliopisto).
Suomi saa nimetä Kolmion tähdistön suunnassa sijaitsevan Auringon kaltaisen tähden HAT-P-38 ja sitä kiertävän kaasuplaneetan HAT-P-38b. Kyseessä on ns. “kuuma jupiter” eli hyvin lähellä tähteään kiertävä kaasuplaneetta, jonka yksi vuosi eli kierros tähtensä ympäri kestää vain viisi Maan päivää.
Eksoplaneetta tarkoittaa planeettaa, joka kiertää jotakin muuta tähteä kuin omaa Aurinkoamme. Ensimmäinen tällainen Aurinkokunnan ulkopuolinen planeetta löydettiin vuonna 1995, ja nykyään kaukaisia eksomaailmoja tunnetaan yli 4000 kappaletta. Nykykäsityksen mukaan suurimmalla osalla tähdistä on ympärillään planeettoja, joista osalla saattaa olla Maan kaltaisia ominaisuuksia. Tähtien suuri määrä avaruudessa ja eksoplaneettojen yleisyys viittaavat myös siihen, että Maan ulkopuolellakin voi olla elämää.
IAU on ammattitähtitieteilijöiden yhteistyöjärjestö, joka mm. antaa taivaankappaleille viralliset nimet. Kilpailu juhlistaa samalla IAU:n 100-vuotisjuhlavuotta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Observatorion päällikkö Päivi Harjunpää, paivi.harjunpaa@helsinki.fi, p. 050 318 2422
Kansainvälinen NameExoWorlds -sivusto
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Geenitieto auttaa ennustamaan vakavan silmäsairauden alkamista ja etenemistä1.7.2026 07:55:00 EEST | Tiedote
Useiden geenien yhteisvaikutusta mittaava riskisumma auttaa tunnistamaan henkilöt, joilla on huomattavasti kohonnut riski sairastua glaukoomaan tai joiden tauti etenee nopeammin. Uuden seulontamallin tehokkuutta aletaan testata Etelä-Suomessa.
Tropiikissa talvehtivien lintujen pesintä on heikentynyt30.6.2026 11:34:06 EEST | Tiedote
Afrikkaan talvehtimaan matkustavien lintulajien lisääntyminen on heikentynyt Euroopassa 2000-luvulla, osoittaa laaja kansainvälinen tutkimus. Elinympäristöjen parantaminen pesimäseuduilla olisi siten yhä merkittävissä määrin tarpeen.
Helsingin ilmanlaadun parantuminen näkyy selvästi uudessa tutkimuksessa29.6.2026 09:03:23 EEST | Tiedote
Helsingin ilmassa leijuivien magneettisten pienhiukkasten määrä on pudonnut neljäkseen vuosien 1960-luvun tasosta osoittavat arkistoidut ilmansuodattimet .
Planktonin tuottamat kaasut auttavat muodostamaan pilviä merillä25.6.2026 11:15:14 EEST | Tiedote
Meriplankton vapauttaa kaasua, joka auttaa muodostamaan pilviä kylmillä merialueilla – ja tekee sen paljon tehokkaammin kuin tiedemaailmassa on aiemmin oletettu. Helsingin yliopiston johtama kansainvälinen tutkimus parantaa ymmärrystä ilmakehästä ja auttaa tarkentamaan ilmastomalleja.
Kylmä talvi verotti Pohjois-Euroopassa talvehtivien lintulajien kantoja24.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Kesän 2026 pesimälintulaskentojen ensimmäisten tulosten perusteella useiden Pohjois-Euroopassa talvehtivien lintulajien kannat ovat laskeneet viime vuodesta. Osa lajeista on vähentynyt jo pitkään ympäristönmuutosten takia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme