Eksoplaneetta etsii nimeä! Suomen nimiehdokkaissa tulta ja kuumuutta

Kilpailun ensimmäisessä vaiheessa yleisö sai ehdottaa nimipareja. Ehdotuksia kertyi 2080. Suomen NameExoWorlds -kansalliskomitea on nyt valinnut toiselle kierrokselle kahdeksan nimiparia. Näistä ehdokkaista äänestetään nimet Suomen eksoplaneetalle ja sen emotähdelle:
Löyly & Sauna
Sumu & Helle
Tulikko & Päivätär
Norppa & Kuutti
Lievla & Áhcagastin (”Höyry” & ”Hehku”)
Naava & Kääpä
Pätsi & Ahjo
Hiisi & Horna
Äänestyksen voittanut nimipari lähetetään IAU:lle tarkastettavaksi ja hyväksyttäväksi. IAU julkaisee hyväksytyt virallistetut nimet yhdessä perustelujen ja ehdotuksen tekijän nimen tai tekijöiden nimien kanssa joulukuun loppupuolella 2019.
Nimiparien suosikkiasi voit äänestää 22.10. – 14.11.2019 Observatorion sivuilla.
NameExoWorlds -kansalliskomiteassa mukana ovat Thomas Hackman (Helsingin yliopisto), Anne Liljeström (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry), Minna Saarelma-Paukkala (Helsingin yliopiston almanakkatoimisto), Riku Järvinen (Aalto-yliopisto, Ilmatieteen laitos), Pasi Nurmi (Turun yliopisto) ja Päivi Harjunpää (Helsingin observatorio/Helsingin yliopisto).
Suomi saa nimetä Kolmion tähdistön suunnassa sijaitsevan Auringon kaltaisen tähden HAT-P-38 ja sitä kiertävän kaasuplaneetan HAT-P-38b. Kyseessä on ns. “kuuma jupiter” eli hyvin lähellä tähteään kiertävä kaasuplaneetta, jonka yksi vuosi eli kierros tähtensä ympäri kestää vain viisi Maan päivää.
Eksoplaneetta tarkoittaa planeettaa, joka kiertää jotakin muuta tähteä kuin omaa Aurinkoamme. Ensimmäinen tällainen Aurinkokunnan ulkopuolinen planeetta löydettiin vuonna 1995, ja nykyään kaukaisia eksomaailmoja tunnetaan yli 4000 kappaletta. Nykykäsityksen mukaan suurimmalla osalla tähdistä on ympärillään planeettoja, joista osalla saattaa olla Maan kaltaisia ominaisuuksia. Tähtien suuri määrä avaruudessa ja eksoplaneettojen yleisyys viittaavat myös siihen, että Maan ulkopuolellakin voi olla elämää.
IAU on ammattitähtitieteilijöiden yhteistyöjärjestö, joka mm. antaa taivaankappaleille viralliset nimet. Kilpailu juhlistaa samalla IAU:n 100-vuotisjuhlavuotta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Observatorion päällikkö Päivi Harjunpää, paivi.harjunpaa@helsinki.fi, p. 050 318 2422
Kansainvälinen NameExoWorlds -sivusto
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopistolla kehitettiin tehokas tapa sitoa hiilidioksidia ilmakehästä29.12.2025 15:22:38 EET | Tiedote
Uudelleen käytettävä liuos perustuu superemäksen ja alkoholin yhdisteeseen. Yksi gramma uutta yhdistettä pystyy imemään 156 milligrammaa hiilidioksidia.
Ikääntyminen voi heikentää elintapoja erityisesti eläkkeellä29.12.2025 10:32:52 EET | Tiedote
Kun väestö ikääntyy ja terveydenhuollon kantokyky on koetuksella, tarvitaan uusia keinoja ikääntyvien elintapojen tukemiseksi. Tutkija painottaa ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, jotka tukevat varsinkin matalammassa sosioekonomisessa asemassa olevien elintapoja.
Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtajaksi tekniikan tohtori Antti Vasara18.12.2025 13:59:14 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan 18.12.2025 puheenjohtajakseen TkT Antti Vasaran. Hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin FT, dosentti Mari Pantsar.
Väitös: Julkisesti rahoitettu terveydenhuolto edistää yhdenvertaista hoitoon pääsyä18.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Kehittyneiden maiden terveydenhuoltojärjestelmien suorituskyky muodostuu terveydenhuollon rakenteiden ja laajempien yhteiskunnallisten olosuhteiden vuorovaikutuksesta, osoittaa tuore väitöstutkimus.
Kadotus vai toivo? Kolminaisuus pelastaa kaikki15.12.2025 11:25:44 EET | Tiedote
Eri uskonnoissa ja kristinuskon sisällä on hyvin monenlaisia käsityksiä ihmiskunnan lopullisesta kohtalosta. Tutkija, pastori Petri Tikan väitöstutkimus hakee vastausta kysymykseen kolminaisuusopista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme