Eläkebarometri: Kaksi kolmesta suomalaisesta luottaa eläkejärjestelmään
Luottamus kasvoi edellisestä vuodesta. Jos eläkejärjestelmän taloudellista kestävyyttä jouduttaisiin vahvistamaan, hyväksytyin vaihtoehto olisi eläkemaksujen nosto. Tulevia tai maksussa olevia eläkkeitä ei haluta leikata.
Kaksi kolmesta (67 %) suomalaisesta luottaa eläkejärjestelmään, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) Eläkebarometri. Kyselytutkimus mittaa suomalaisten eläketurvaan ja eläkkeisiin liittyviä käsityksiä vuosittain.
Luottamus kasvoi seitsemän prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Eniten eläkejärjestelmään luottavat eläkeikäiset (87 %) ja eläkeikää lähestyvät 50–64-vuotiaat (74 %). Nuorista ja keski-ikäisistä reilu puolet pitää eläkejärjestelmää täysin tai osittain luotettavana. Viidenneksellä suomalaisista luottamusta on vähän tai ei lainkaan.
Eläkemielipiteet ovat nyt kauttaaltaan edellisvuotta positiivisempia. Kaksi kolmesta uskoo, että ansaittu eläke on turvattu ja eläkkeet pystytään maksamaan myös tulevaisuudessa. Kuusi kymmenestä uskoo, että eläke takaa kohtuullisen toimeentulon vanhuudessa.
– Luottamuksen kasvu liittyy ainakin osittain myönteiseen talous- ja työllisyystilanteeseen. Näillä tekijöillä on todettu olevan yhteys luottamukseen, kertoo tutkimusosaston päällikkö Susan Kuivalainen Eläketurvakeskuksesta.
Eläkkeitä ei haluta leikata
Eläkebarometrissa kysyttiin myös kansalaisten mielipidettä toimenpiteistä tilanteessa, jossa eläkejärjestelmän kestävyyttä pitäisi vahvistaa. Toimenpiteet olivat eläkemaksujen nostaminen, eläkeiän korottaminen ja eläkkeiden leikkaaminen.
Yksikään vaihtoehdoista ei ollut suosittu. Sekä nykyisten että tulevien eläkeläisten eläkkeiden leikkausta vastustetaan laajasti kaikissa ikäryhmissä ja sosioekonomisissa luokissa.
Hyväksytyin toimenpiteistä olisi työeläkemaksun nostaminen (42 %). Täysin tai osittain samaa mieltä eläkeiän nostamisesta olisi joka kolmas (32 %) vastaaja. Nykyisten eläkkeiden leikkaamisen hyväksyisi vain harva (7 %) ja tulevien eläkkeiden 11 prosenttia vastaajista.
Puolet kokee nuorten maksutaakan liian suureksi
Tänä vuonna barometrissä kysyttiin ensimmäistä kertaa myös sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta.
Puolet suomalaisista kokee, että nuoret sukupolvet joutuvat ainakin jossain määrin liikaa eläkkeiden maksumiehiksi. Joka neljäs on nuorten taakasta jossain määrin eri mieltä.
– Nuorten maksutaakasta huolestuneita on kaikenikäisissä. Noin viidennes on väitteen kanssa täysin samaa mieltä. Eniten väitteen kanssa eri mieltä ovat eläkeikäiset, joista kolmannes ei pidä taakkaa liian suurena, kertoo ekonomisti Sanna Tenhunen Eläketurvakeskuksesta.
ETK:n eläkebarometrin toteutti Kantar TNS Oy. Kysely tehtiin puhelinhaastatteluin toukokuussa 2019 ja siihen osallistui 1 003 iältään 18–79-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä.
Julkaisu:
Eläkebarometri 2019
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkimusosaston päällikkö Susan Kuivalainen, puh. 029 411 2184, susan.kuivalainen(at)etk.fi
Ekonomisti Sanna Tenhunen, puh. 029 411 2492, sanna.tenhunen(at)etk.fi
Kuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Yli puolet yrittäjistä kokee maksavansa itselleen riittävää eläkettä18.5.2020 08:45:00 EEST | Tiedote
Yrittäjistä 57 prosenttia kokee maksavansa itselleen riittävää eläketurvaa, kun taas 43 prosenttia kokee maksavansa itselleen liian vähän. Enemmistö yrittäjistä kuitenkin maksaa tuloihinsa nähden matalaa eläketurvaa, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tuore tutkimus.
Mer än hälften av företagarna upplever att de betalar in till en tillräckligt stor pension18.5.2020 08:45:00 EEST | Tiedote
Bland företagarna upplever 57 procent att de betalar in till ett tillräckligt pensionsskydd, medan 43 procent upplever att de betalar in för lite. En majoritet av företagarna betalar ändå in för lite i förhållande till sina inkomster, visar Pensionsskyddscentralens färska undersökning.
Psykisk ohälsa allmännaste orsaken till sjukpensionering8.4.2020 08:57:00 EEST | Tiedote
Psykisk ohälsa gick för första gången förbi sjukdomar i rörelseorganen som allmännaste orsak till sjukpensionering. Antalet pensioner som beviljades till följd av psykisk ohälsa vände och började öka tydligt år 2016. Speciellt unga kvinnor och kvinnor nära pensionsåldern har under de senaste åren allt oftare pensionerats på grund av depression.
Mielenterveyden sairaudet yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy8.4.2020 08:57:00 EEST | Tiedote
Mielenterveyden syyt nousivat ensimmäistä kertaa tuki- ja liikuntaelinsairauksien ohi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen yleisimmäksi perusteeksi. Mielenterveyssyistä myönnetyt eläkkeet kääntyivät selvään nousuun vuonna 2016. Erityisesti nuorten ja lähellä eläkeikää olevien naisten masennusperusteiset eläkkeet ovat lisääntyneet viime vuosina.
Osittaisella vanhuuseläkkeellä jo 25 000 suomalaista31.3.2020 08:57:00 EEST | Tiedote
Vuoden 2019 lopussa osittaisella vanhuuseläkkeellä oli 25 000 henkilöä, 5 000 enemmän kuin vuonna 2018. Lähes kaikki ottavat osittaisen vanhuuseläkkeen 50 prosentin suuruisena. Keskimääräinen osittainen vanhuuseläke oli 800 euroa ja mediaani 720 euroa kuukaudessa, käy ilmi Eläketurvakeskuksen tilastoista.
Partiell ålderspension betalas nu till 25 000 finländare31.3.2020 08:57:00 EEST | Tiedote
Vid utgången av år 2019 fick 25 000 personer partiell ålderspension, 5 000 mer än år 2018. Nästan alla väljer att ta den partiella ålderspensionen till 50 procent. Den genomsnittliga partiella ålderspensionen var 800 euro och medianen 720 euro i månaden, framgår det från Pensionsskyddscentralens statistik.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme