Eläkebarometri: Kaksi kolmesta suomalaisesta luottaa eläkejärjestelmään
Kaksi kolmesta (67 %) suomalaisesta luottaa eläkejärjestelmään, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) Eläkebarometri. Kyselytutkimus mittaa suomalaisten eläketurvaan ja eläkkeisiin liittyviä käsityksiä vuosittain.
Luottamus kasvoi seitsemän prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Eniten eläkejärjestelmään luottavat eläkeikäiset (87 %) ja eläkeikää lähestyvät 50–64-vuotiaat (74 %). Nuorista ja keski-ikäisistä reilu puolet pitää eläkejärjestelmää täysin tai osittain luotettavana. Viidenneksellä suomalaisista luottamusta on vähän tai ei lainkaan.
Eläkemielipiteet ovat nyt kauttaaltaan edellisvuotta positiivisempia. Kaksi kolmesta uskoo, että ansaittu eläke on turvattu ja eläkkeet pystytään maksamaan myös tulevaisuudessa. Kuusi kymmenestä uskoo, että eläke takaa kohtuullisen toimeentulon vanhuudessa.
– Luottamuksen kasvu liittyy ainakin osittain myönteiseen talous- ja työllisyystilanteeseen. Näillä tekijöillä on todettu olevan yhteys luottamukseen, kertoo tutkimusosaston päällikkö Susan Kuivalainen Eläketurvakeskuksesta.
Eläkkeitä ei haluta leikata
Eläkebarometrissa kysyttiin myös kansalaisten mielipidettä toimenpiteistä tilanteessa, jossa eläkejärjestelmän kestävyyttä pitäisi vahvistaa. Toimenpiteet olivat eläkemaksujen nostaminen, eläkeiän korottaminen ja eläkkeiden leikkaaminen.
Yksikään vaihtoehdoista ei ollut suosittu. Sekä nykyisten että tulevien eläkeläisten eläkkeiden leikkausta vastustetaan laajasti kaikissa ikäryhmissä ja sosioekonomisissa luokissa.
Hyväksytyin toimenpiteistä olisi työeläkemaksun nostaminen (42 %). Täysin tai osittain samaa mieltä eläkeiän nostamisesta olisi joka kolmas (32 %) vastaaja. Nykyisten eläkkeiden leikkaamisen hyväksyisi vain harva (7 %) ja tulevien eläkkeiden 11 prosenttia vastaajista.
Puolet kokee nuorten maksutaakan liian suureksi
Tänä vuonna barometrissä kysyttiin ensimmäistä kertaa myös sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta.
Puolet suomalaisista kokee, että nuoret sukupolvet joutuvat ainakin jossain määrin liikaa eläkkeiden maksumiehiksi. Joka neljäs on nuorten taakasta jossain määrin eri mieltä.
– Nuorten maksutaakasta huolestuneita on kaikenikäisissä. Noin viidennes on väitteen kanssa täysin samaa mieltä. Eniten väitteen kanssa eri mieltä ovat eläkeikäiset, joista kolmannes ei pidä taakkaa liian suurena, kertoo ekonomisti Sanna Tenhunen Eläketurvakeskuksesta.
ETK:n eläkebarometrin toteutti Kantar TNS Oy. Kysely tehtiin puhelinhaastatteluin toukokuussa 2019 ja siihen osallistui 1 003 iältään 18–79-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä.
Julkaisu:
Eläkebarometri 2019
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkimusosaston päällikkö Susan Kuivalainen, puh. 029 411 2184, susan.kuivalainen(at)etk.fi
Ekonomisti Sanna Tenhunen, puh. 029 411 2492, sanna.tenhunen(at)etk.fi
Kuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Podcasten Eläkekomitea: Unga vill ha kortare arbetsdagar och en välfärdsstat – realism?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Hur förhåller sig den mytiska ungdomen och de sportiga pensionärerna till arbetslivet? Vem borde arbeta längre? Är den hotande arbetskraftsbristen ett hot eller en möjlighet för ungdomarna? Det diskuteras av direktör Mika Maliranta från forskningsinstitutet Labore, ungdomsforskaren Susanna Ågren från Tammerfors universitet och specialforskare Ilari Ilmakunnas från Pensionsskyddscentralen.
Eläkekomitea: Nuoret haluavat lyhyemmät työpäivät ja hyvinvointivaltion – realismia?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Miten myyttinen nuoriso ja sporttiset eläkeläiset suhtautuvat työelämään? Kenen työuria pitäisi pidentää? Onko Suomea uhkaava työvoimapula uhka vai mahdollisuus nuorille? Aiheesta keskustelemassa tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta, Tampereen yliopiston nuorisotutkija Susanna Ågren ja Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Ilari Ilmakunnas.
Medelpensionen steg till nästan 2 000 euro27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Finländarnas medelpension utvecklades positivt år 2023. Samtidigt ökade de totala pensionsutgifterna – pensioner betalades för nära 38 miljarder euro. I fjol fanns det 1,6 miljoner pensionstagare i Finland.
Keskieläke nousi lähes 2 000 euroon27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Suomalaisten keskieläke kehittyi vuonna 2023 myönteisesti. Samalla kokonaiseläkemenot kasvoivat – eläkkeitä maksettiin lähes 38 miljardia euroa. Maassa oli viime vuonna 1,6 miljoonaa eläkkeensaajaa.
Podcasten Eläkekomitea: Hur ska miljardanpassningen av pensionerna göras?20.3.2024 08:25:00 EET | Tiedote
Förhandlingarna om pensionsreformen är i gång. Vad beslutar man om och vem bär riskerna? Det diskuteras av direktör Mikko Kuusela från Finanssiala ry, forskningsdirektör Tuulia Hakola-Uusitalo från Statens ekonomiska forskningscentral och vd Mikko Kautto från Pensionsskyddscentralen. Konferencier är ekonomijournalisten Alma Onali.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme