Elämänmuutokset vaikuttavat fyysiseen aktiivisuuteen

Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että ensimmäisen lapsen syntymä vähentää naisten arkiaskeleiden määrää merkittävästi. Lasten kasvaessa naisten aerobiset askeleet puolestaan lisääntyvät. Vaikka lasten syntymä ei vaikuttanut tilastollisesti merkittävästi miesten askelmääriin, havaittiin myös miehillä muutoksia.

- Sekä ensimmäisen että toisen lapsen syntymän myötä aerobisten askelten trendi oli miehillä laskeva. Toisen lapsen syntymän myötä arkiaskeleiden määrä kuitenkin lähti nousuun. Tämä voi kertoa esimerkiksi liikuntaharrastusten vähenemisestä, tutkijatohtori Kasper Salin kertoo.

Aerobisilla askeleilla tarkoitetaan pidempikestoista, vähintään 10 minuutin ajan tapahtuvaa liikettä, jossa askeltiheys on vähintään 60 askelta minuutissa. Aerobiset askeleet ovat tärkeitä mm. sydänterveyden kannalta. Sydämen sykettä kohottavaa, eli reipasta liikuntaa tulisi aikuisväestölle kertyä 150 minuuttia viikossa. Arkiaskeleet kuvaavat päivittäistä muuta aktiivista liikkumista.

- Askeleet kertyvät päivän mittaan moneen otteeseen, mikäli siihen antaa mahdollisuuden. Askelten lisäämiseksi ei välttämättä tarvitse joka päivä lähteä erikseen liikkumaan. Sen sijaan arjen valintoihin tulisi kiinnittää huomiota ja esimerkiksi valita hissin sijaan portaat tai kävellä kauppaan autoilun sijaan, Salin muistuttaa.

Asuinpaikka vaikuttaa fyysisen aktiivisuuden määrään

Tutkimuksessa selvitettiin myös asuinpaikan ja sen muutosten vaikutusta. Kaupungista maaseudulle muuttaminen vähensi naisten kokonaisakselia ja arkiaskeleita, mutta miehillä vastaavaa ei havaittu. Pysyvästi maaseudulla asuvilla miehillä sekä aerobiset askeleet että kokonaisaskeleet ovat vähäisempiä kuin pysyvästi kaupungissa asuvilla.

Tutkijat selvittivät myös, että naisilla työllistyminen vähensi aerobisia askeleita.

- Työllistyminen rytmittää päivää ja tämä voi vaikuttaa siihen, miten esimerkiksi erilaisiin aikataulutettuihin harrastuksiin on mahdollista osallistua. On kuitenkin huomattava, että työllistyneillä kokonaisaskelmäärän muutos ei ollut tilastollisesti merkittävä, sillä vastaavasti arkiaskeleiden muutos oli positiivinen työllistyneillä, Salin kertoo.

Fyysisen aktiivisuuden merkitys terveydelle on hyvin tiedossa, mutta pidemmän aikavälin seurannat siitä, miten elämässä tapahtuvat muutokset ovat yhteydessä fyysiseen aktiivisuuteen ovat toistaiseksi luottaneet ainoastaan itseraportoituun liikuntaan.

Tutkimukseen osallistui 396 miestä ja 655 naista. Askeleita mitattiin askelmittarilla viikonpäivinä ja viikonlopun päivinä. Tutkimus tehtiin osana professori Olli Raitakarin johtamaa Lasten ja nuorten sepelvaltimotaudin riskitekijät -tutkimusta. Tutkimusta ovat rahoittaneet opetus- ja kulttuuriministeriö ja Suomen kulttuurirahasto.

Alkuperäistutkimus: 

Kasper Salin, Anna Kankaanpää, Xiaolin Yang, Tuija H. Tammelin, Costan G. Magnussen, Risto Telama, Nina Hutri-Kähönen, Jorma S.A. Viikari, Olli T. Raitakari and Mirja Hirvensalo. Associations Between Major Life Changes and Pedometer-Determined Physical Activity Over 4 Years in Middle-Aged Adults in the Cardiovascular Risk in Young Finns Study. Journal of Physical Activity and Health. https://doi.org/10.1123/jpah.2019-0124