Helsingin yliopisto

Elinikäinen painonhallinta – kuinka siinä voi onnistua?

Jaa

ETM Anu Joen väitöstutkimus tarjoaa uudenlaisen tavan nähdä ja ymmärtää painonhallintaa. Hänen tutkimuksessaan se näyttäytyy elämäntyylinä, joka on kehittynyt läpi elämänkulun ja joka ei vaadi äärimmäisiä kuntokuureja tai paastoamista, vaan on nautittava tapa elää ja pitää itsestä huolta.

Vanhemmat ja perhe, lapsuuden ruokakasvatus ja aktiivinen elämäntyyli luovat pohjan onnistuneelle painonhallinnalle. Kuva: Mostphotos.
Vanhemmat ja perhe, lapsuuden ruokakasvatus ja aktiivinen elämäntyyli luovat pohjan onnistuneelle painonhallinnalle. Kuva: Mostphotos.

Elinympäristömme on muuttunut ja sen myötä myös elintapamme: arkiliikunta on vähentynyt, annoskoot ovat suurentuneet, tuotevalikoimat kaupoissa ovat laajat ja napostelukulttuuri yleistyy.

Lihavuutta tuottavan ympäristön on ajateltu olevan olennainen tekijä lihavuuden nopeaan yleistymiseen länsimaissa. Lihavuuden terveyshaitoista on puhuttu paljon ja yhteiskunnallisessa keskustelussa ja terveysviestinnässä kannustetaan ehkäisemään painonnousua. Laihduttaminen ja painohuolet ovat yleisiä, myös niillä henkilöillä, joilla ei ole terveydellistä syytä laihduttamiselle.

Moni ihminen kokeekin painonhallinnan vaativana ja miltei mahdottomana. Tiukka kontrolli, riittävä itsekuri ja syömisen rajoittaminen on tyypillisesti yhdistetty painonhallintaan länsimaisessa yhteiskunnassa. Kuitenkin on ihmisiä, jotka onnistuvat painonhallinnassa. Anu Joen väitöstutkimuksessa selvitettiin heidän kokemuksiaan, ajatuksiaan ja asenteitaan liittyen painonhallintaan. Väitöstutkimuksen tulokset kannustavat panostamaan terveysviestinnässä yleistä terveyttä ja hyvinvointia edistävän elämäntavan kehittymiseen jo lapsuudesta ja nuoruudesta alkaen.

Onnistuneen painonhallinnan polku on elämänmittainen

Laadullisen väitöstutkimuksen tulokset perustuvat 59 teemahaastatteluun. Joen tutkimuksessa ”elinikäinen painonhallinta” -termi viittaa siihen, että tutkittavat olivat pysyneet painoindeksin mukaisessa normaalipainossa koko aikuisikänsä.

Onnistunut painonhallinta näyttäytyy matkana läpi elämänkulun. Tämän matkan ja yksilöllisen painonhallintapolun varrella elinikäisille painonhallitsijoille on kehittynyt elämäntyyli, joka tukee painonhallintaa. Henkilökohtaiset ominaisuudet ja monet tekijät mikroympäristössä (perhe, ystävät ja muu lähipiiri, asuinalue, koulu, fyysinen ympäristö) ja makroympäristössä (esimerkiksi länsimaalainen yhteiskunta, jossa hoikkuuden ihanne ja tietyt normit ja arvot ovat vallalla) vaikuttavat onnistujien painonhallintapolkuun.

Vanhemmat ja perhe, lapsuuden ruokakasvatus ja aktiivinen elämäntyyli luovat pohjan onnistuneelle painonhallinnalle. Onnistujat olivat lapsuudessaan omaksuneet mutkattoman suhteen ruokaan. Suhdetta sävyttää lempeys; ruoka nähdään energian lähteenä, mutta myös yhdessäolon välineenä ja nautinnon tuojana ja myös herkut kuuluvat elämään.

Elinikäiset painonhallitsijat suhtautuvat painonhallintaan joustavasti ja sallivasti, mutta ovat tietoisia syömiseen ja liikuntaan liittyvästä käyttäytymisestään. Heidän elämäntyyliinsä kuuluvat esimerkiksi säännöllinen syöminen ja liikunta, terveellinen ja kasvisvoittoinen ruokavalio, sopivat annoskoot, jotka edistävät painonhallintaa.

He ovat painonhallintapolun varrella omaksuneet ja oppineet uusia käytäntöjä, jotka helpottavat painonhallintaa. Toistojen kautta nämä käytännöt ovat muuttuneet sisäistetyiksi tavoiksi ja rutiineiksi. Esimerkkeinä rutiineista mainittiin muun muassa arkiliikunnan lisääminen jäämällä pois bussista pari pysäkkiä aiemmin ja vaikkapa perunan, riisin ja pastan korvaaminen ruoka-annoksissa osittain lämpimillä kasviksilla.

Elinikäisillä painonhallitsijoilla on myös hyvä pystyvyydentunne liittyen painonhallintaan: he ovat oppineet luottamaan kykyihinsä selvitä haastavissa elämäntilanteissa, ja heillä on taito sopeuttaa elämäntyylinsä muuttuneeseen ympäristöön.

Yhteiskunnassa tarvitaan uudenlaista tapaa puhua painosta

Tutkittujen painonhallintahistoria näytti olevan yhteydessä siihen, miten painonhallinta ymmärrettiin.

Onnistuneet laihduttajat (jotka olivat onnistuneet pitämään painonpudotuksen yli kolmen vuoden ajan) toistivat länsimaiselle kulttuurille tyypillistä puhetapaa, jossa painonhallinta nähdään kurista ja itsekontrollista riippuvaisena. Elinikäiset painonhallitsijat sen sijaan korostivat itselle sopivan elämäntavan ja rutiinien merkitystä onnistumisessa. Painonhallinnassa epäonnistumista selitettiin arjen haasteiden ja ulkoisten tekijöiden avulla. Näin voitiin välttää mahdollinen arvostelu ja häpeän kohteeksi joutuminen, joihin painokeskeiset normatiiviset diskurssit asettivat varsinkin laihduttaneet henkilöt.

– Tutkimukseni tulokset painottavat tarvetta muuttaa painonhallintaan liittyvää yleistä narratiivia ja ajattelua. Stigmaa ylläpitävät painokeskeiset, haitalliset puhetavat pitäisi korvata vaihtoehtoisilla tavoilla puhua painonhallinnasta ja ymmärtää sitä. Niissä tulisi keskittyä elämäntapaan ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, toteaa Anu Joki.

ETM Anu Joki väittelee 25.5.2022 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "From rules to lifestyle – understanding weight management during the life course". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa U33, juhlasali 303, Unioninkatu 33. Väitöstä voi seurata myös striiminä

Vastaväittäjänä on professori Pilvikki Absetz, Tampereen yliopisto, ja kustoksena on professori Mikael Fogelholm.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Scholae Doctoralis Ad Sanitatem Investigandam Universitatis Helsinkiensis.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Anu Joki, anu.joki@helsinki.fi

Kuvat

Vanhemmat ja perhe, lapsuuden ruokakasvatus ja aktiivinen elämäntyyli luovat pohjan onnistuneelle painonhallinnalle. Kuva: Mostphotos.
Vanhemmat ja perhe, lapsuuden ruokakasvatus ja aktiivinen elämäntyyli luovat pohjan onnistuneelle painonhallinnalle. Kuva: Mostphotos.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta on kansainvälisesti korkeatasoinen ja kansallisesti ainutlaatuinen tiedekunta. Tuotamme uutta tutkimukseen perustuvaa tietoa ja koulutamme kestävän biotalouden ja siihen liittyvän liiketoiminnan osaajia yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeisiin.

Tutkimuksemme ja koulutuksemme painottuvat uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön, maatalouteen ja ruokaan, metsään ja materiaaleihin, sekä vesistöihin ja veden käyttöön liittyviin kysymyksiin.

Tiedekuntamme sijaitsee Helsingissä Viikin kampuksella, johon kuuluvat myös Viikin tutkimustila, kasvihuoneet sekä arboretum. Ruralia-instituutti toimii Seinäjoella ja Mikkelissä. Hyytiälän metsäasema Juupajoella palvelee erityisesti metsä- ja ilmakehätieteisiin liittyvää tutkimusta ja opetusta.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme