Suomalainen elinkeinoelämä peräänkuuluttaa EU:lta määrätietoista etenemistä yhteisessä rintamassa.

Kuten von der Leyen puheessaan korosti, energiakriisin keskeinen juurisyy on Venäjä, joka käyttää energiaa aseena Eurooppaa vastaan. Nyt tarvitaan toimia, joilla EU estää tehokkaimmin painostuksen onnistumisen. Avainasemassa ovat yhteiset koordinoidut toimet, joiden avulla Eurooppa selviää ennennäkemättömän vaativasta lämmityskaudesta. Olennaista on pitää EU:n rivit koossa ja kaikki jäsenmaat mukana Venäjän pakoterintamassa.

Energiakriisin akuutein vaihe on toivottavasti ohi kevääseen mennessä. Siksi EK:n toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen mukaan on olennaista, että myös EU:n toimet ovat väliaikaisia ja sähkömarkkinoiden toimintaa häiritään mahdollisimman vähän:

”Ongelmaan on tartuttava toimenpidepaketilla, jolla samanaikaisesti huolehditaan sähkön saatavuudesta ja vähennetään kulutusta. Kulutukseen vaikutetaan niin energiansäästöä tehostamalla kuin siirtämällä sähkön käyttöä markkinaehtoisesti toiseen ajankohtaan. Energian saatavuuden osalta on tärkeintä, että kaikki tuotantokapasiteetti on käytössä ja uutta puhdasta energiantuotantoa rakennetaan mahdollisimman nopeasti. Avainasemassa on investointien vauhdittaminen siten, että viranomaiskäsittely sujuvoitetaan ennätysripeäksi.”

EK:n arviot komission esityksiin koskien energiakriisin ratkaisua Ursula von der Leyenin puheessa 14.9.

Nopeimmin sähkön hintapiikit alenevat vähentämällä energiankäyttöä tai siirtämällä sitä edullisempaan ajankohtaan. Siksi kannatamme komission ehdotusta energiansäästöohjelmista ja markkinaperusteisista kysyntäjoustoista. Säästöjen ja joustojen ei tule kuitenkaan olla pakollisia ja ne tulee voida toteuttaa jäsenmaiden itse valitsemin vapaaehtoisin keinoin. Suomessa on esimerkiksi käynnistymässä kansallinen energiansäästökampanja kotitalouksille ja yrityksille, ja energiatehokkuussopimuksilla on jo pitkä perinne yrityksissä ja kunnissa.

Kannatamme myös esitystä siitä, että energiayhtiöiden likviditeettiä voitaisiin tukea mahdollistaen niiden toiminta johdannaismarkkinoilla. On tärkeää, että EU-sääntely sallisi käteisen ohella muunkinlaiset vakuudet. Suomi kokosi eturintamassa Ruotsin kanssa 10 miljardin euron laina- ja takauspaketin viime viikolla.

Sähkömarkkinoiden toimintaan on puututtava niin vähän ja lyhytaikaisesti kuin mahdollista. Olennaista on suitsia maakaasun vaikutusta sähkön hintaan tavalla, joka ei kuitenkaan heikennä sähköntuottajien kykyä investoida uuteen kapasiteettiin. Siksi EK kritisoi sähköyhtiöille esitettyä windfall-tyyppistä tuottojen verotusta, joka on yksiselitteisen haitallinen. Se ei auta laskemaan sähkön hintaa mutta sen sijaan vaikeuttaa sähköntuottajien tulevia investointeja.

Sen sijaan maakaasulle asetettu tilapäinen hintakatto voisi alentaa sähkön hintaa ainakin jonkin verran. Espanjassa ja Portugalissa maakaasusähkölle asetettu hintakatto alensi kuluttajahintoja noin 18 prosenttia. Samalla maakaasusähkön tuottajille korvattiin menetetty tuotto. Von der Leyen ei kuitenkaan ehdottanut maakaasulle hintakattoa vaan hintakeskustelua EU:n kauppakumppaneiden kanssa.

Myös uusi solidaarisuusvero energiayhtiöille heikentäisi niiden mahdollisuuksia investoida puhtaaseen energiaan. Investointien tarve nimenomaan fossiilisen energian tuotantoyhtiöissä on valtava, jotta vihreä siirtymä etenisi.

Energiayhtiöiden verottamisen sijaan EU:n pitäisi keskittyä kriisitoimissaan nimenomaan sähkön hintaan vaikuttaviin keinoihin.

Kiinnostava oli von der Leyenin näkemys siitä, että sähkömarkkinoille tarvittaisiin syvällisempää reformia, jonka pohdinta EU:ssa nyt käynnistyy.

Lisätiedot:

Johtava asiantuntija Kati Ruohomäki, puh. 040 767 5684, valokuvat

Johtava asiantuntija Janne Peljo, puh. 040 528 5754, valokuvat