Keskuskauppakamari

Elinkeinoelämän järjestöjen yhteinen vaatimus: Kuntayhtiöt pois markkinoita häiritsemästä

Jaa

Elinkeinoelämän keskusliitto, Perheyritysten liitto, Keskuskauppakamari ja Suomen Yrittäjät vaativat tasapuolisempaa kilpailuasetelmaa yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan välille.

Kuntayhtiöiden rönsyilevä ja epäreilu yritystoiminta haittaa talouskasvua ja vääristää markkinoiden toimintaa. Liian laajalle levinnyt toimintatapa hidastaa ulospääsyä koronapandemian aiheuttamasta kuopasta, elinkeinoelämän neljä suurinta järjestöä sanoo yhteisessä kannanotossaan. 
 
”Pitäisi arvioida tarkasti, minkälaista yritystoimintaa kuntien on tarkoituksenmukaista harjoittaa. Jos kunnat päättävät toimia markkinoilla, tulisi kilpailuneutraliteetista huolehtia”, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo. 
 
Kilpailuneutraliteetti tarkoittaa tasapuolista kilpailuasetelmaa yksityisen ja julkisen liiketoiminnan välillä. Verovaroin rahoitettu toimija voi harjoittaa liiketoimintaa ilman riskiä konkurssista, veroetujen turvin tai ilman systemaattista kilpailutusta. 

”Veronmaksajat takaavat viime kädessä kuntayhtiöiden riskit. Se ei ole reilua, koska yksityisten kilpailijoiden riskit kaatuvat yksittäisten yrittäjien harteille”, sanoo Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Auli Hänninen

Uusi raportti tukee vaatimuksia 

Järjestöjen kannanotto pohjautuu tutkija Pekka Lithin tekemään tänään julkaistuun Kuntien liiketoiminta -raporttiin. Raportti kertoo kuntien yhtiöistä, liikelaitoksista ja muun liiketoiminnan luonteisen toiminnan laajuudesta ja organisoinnista. 

Raportin mukaan kunnat harjoittavat laajaa elinkeinotoimintaa eri puolilla maata. Suomessa oli vuonna 2018 yli 2 100 kuntayhtiötä. Kunnat omistavat ja operoivat esimerkiksi pitopalveluita, vartiointiliikkeitä, kiinteistönhuoltoa tarjoavia yrityksiä sekä taloushallinnon palveluita. 
 
Erityisesti kilpailua haittaa kuntien mahdollisuus kiertää hankintalakia ja ostaa vain osittainkin omistamiltaan yhtiöiltä tuotteita ja palveluita ilman kilpailutusta. 
 
”Joillakin kunnilla on käytössään ohituskaista, jota kilpailijoilla ei ole. Siksi muut voivat yrittää myydä samalle asiakkaalle vain takamatkalta. Kilpailun puute aiheuttaa tehottomuutta”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

Kilpailutus tehtävä pakolliseksi 
 
Elinkeinoelämän järjestöt esittävät, että kuntien mahdollisuuksia toimia markkinoilla tulee kaventaa, eikä kunnilla tule olla mahdollisuutta tehdä hankintoja omilta yhtiöiltään ilman kilpailutusta.

Järjestöt esittävät, että kuntien sidosyksiköiden ulosmyyntiraja tulee alentaa nollaan ilman toimialakohtaisia poikkeuksia. Muutos ei estäisi sidosyksiköitä myymästä palveluitaan omistajilleen eli kunnille. Muutos estäisi kuitenkin myymisen ilman kilpailutusta. Näin myös yksityisillä yrityksillä olisi mahdollisuus tarjota ja kilpailun hyödyt saataisiin käyttöön.

”Kilpailu lisää tehokkuutta verorahojen käyttöön ja edistää innovaatioita. Tarvitaan muutoksia, joilla vähennetään kuntien liiketoimintaa ja lisätään yksityisten yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisten palveluiden tuotantoon”, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Järjestöt esittävät myös, että kuntien on erotettava palvelutuotannossaan palveluiden järjestäjä- ja tuottajatahot. Samassa yhteydessä julkista palveluntuotantoa on avattava yrityksille ja monituottajuus on otettava laajemmin käyttöön. Monituottajuus tarkoittaa sitä, että palveluita on tarjoamassa myös yrityksiä ja järjestöjä. Monituottajuus ja tasapuolinen kilpailu edellyttävät, että kunnat velvoitetaan käyttämään yhteistä mallia kustannusten laskemisessa.  

Lisäksi järjestöt vaativat sääntelyn kiristämistä. Kilpailuoikeudelliset vahingonkorvaukset on järjestöjen mukaan otettava käyttöön myös kilpailuneutraliteetti- ja hankintalain rikkomuksissa. Kilpailuviranomaisen toimivaltaa pitää laajentaa kattamaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteisesti omistamat yritykset.

Elinkeinoelämän järjestöjen teesit reilun kilpailun turvaamiseksi: 

  1. Rajataan kuntien toimialaa ja kavennetaan julkisomisteisten toimijoiden mahdollisuutta toimia markkinoilla.
  2. Edistetään pk-yritysten parempaa pääsyä julkisiin hankintoihin jakamalla hankinnat pienempiin osiin. 
  3. Lopetetaan kuntien hankinnat ilman kilpailutusta. Alennetaan kuntien sidosyksiköiden ulosmyyntiraja nollaan ilman toimialakohtaisia poikkeuksia. 
  4. Rajoitetaan yksinoikeudella toimivien kuntayhtiöiden omistuspohjan pirstaloitumista. Otetaan käyttöön viiden prosentin vähimmäisomistusraja määrittämään, milloin hankintayksikölle syntyy määräysvalta yhtiöön. Vähimmäisomistusrajalla parannetaan kuntayhtiöiden omistajaohjausta ja estetään rönsyäminen kilpailluille markkinoille.  
  5. Kuntien sidosyksikköyhtiöistä tulisi olla saatavilla samalla tavalla avoimesti tilinpäätöstiedot kuntakonsernien tilinpäätösmateriaaleista kuin liikelaitoksista.
  6. Avataan julkista palveluntuotantoa yrityksille hyödyntämällä monituottajamallia. 
  7. Velvoitetaan kunnat käyttämään yhteistä kustannuslaskennan mallia. Tämä lisäisi vertailtavuutta ja parantaisi reilua kilpailua. 
  8. Otetaan käyttöön kilpailuoikeudelliset vahingonkorvaukset myös kilpailuneutraliteetti- ja hankintalain rikkomuksissa. 
  9. Laajennetaan kilpailuviranomaisen toimivalta kattamaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteisesti omistamat yritykset. 

Lisätietoja: 

toimitusjohtaja Jyri Häkämies, EK. Yhteydenotot: satu.toivonen@ek.fi, 040 821 2097

toimitusjohtaja Auli Hänninen, Perheyritysten liitto, auli.hanninen@perheyritys.fi, 040 041 5230

toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi, Keskuskauppakamari, juho.romakkaniemi@chamber.fi, 040 050 5269

toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjät, mikael.pentikainen@yrittajat.fi, 040 504 1944

tutkija Pekka Lith, pekkalith4@gmail.com

Avainsanat

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari edustaa yli 20 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamari ja Suomen Yrittäjät: Oppisopimuskoulutus tehokkaammin käyttöön – uudistuksia koulutuksen tuki- ja korvausjärjestelmiin22.1.2021 07:00:00 EETTiedote

Keskuskauppakamari ja Suomen Yrittäjät ehdottavat uutta oppisopimustukea palkkakustannusten porrastamiseksi. Myös koulutuskorvaukset tulee uudistaa niin, että korvauksen maksaminen on velvoittavaa ja sen taso on suhteessa ohjauksen vaatimaan resurssiin. Oppisopimuskoulutusta tulee kehittää siten, että opiskelijan töihin ottaminen on yritysten näkökulmasta kannattavampaa.

Pakkanen voi tehdä hallaa putkille vanhoissa taloissa – vältä putkirikot tavarantarkastajan vinkeillä  14.1.2021 07:00:00 EETTiedote

Pakkaskeleillä on hyvä muistaa, että jo kymmenen asteen pakkaset voivat aiheuttaa ongelmia putkistoille vanhoissa taloissa ja pientaloissa. Jäätymiset alkavat kuitenkin useammin silloin, kun pakkasta on parikymmentä astetta. LVI-alaan erikoistunut, Keskuskauppakamarin hyväksymä tavarantarkastaja (HTT) Arto Krootila kertoo vinkit putkirikkojen ehkäisemiseen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme