Elinkeinoelämän järjestöjen yhteinen vaatimus: Kuntayhtiöt pois markkinoita häiritsemästä
Elinkeinoelämän keskusliitto, Perheyritysten liitto, Keskuskauppakamari ja Suomen Yrittäjät vaativat tasapuolisempaa kilpailuasetelmaa yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan välille.
Kuntayhtiöiden rönsyilevä ja epäreilu yritystoiminta haittaa talouskasvua ja vääristää markkinoiden toimintaa. Liian laajalle levinnyt toimintatapa hidastaa ulospääsyä koronapandemian aiheuttamasta kuopasta, elinkeinoelämän neljä suurinta järjestöä sanoo yhteisessä kannanotossaan.
”Pitäisi arvioida tarkasti, minkälaista yritystoimintaa kuntien on tarkoituksenmukaista harjoittaa. Jos kunnat päättävät toimia markkinoilla, tulisi kilpailuneutraliteetista huolehtia”, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo.
Kilpailuneutraliteetti tarkoittaa tasapuolista kilpailuasetelmaa yksityisen ja julkisen liiketoiminnan välillä. Verovaroin rahoitettu toimija voi harjoittaa liiketoimintaa ilman riskiä konkurssista, veroetujen turvin tai ilman systemaattista kilpailutusta.
”Veronmaksajat takaavat viime kädessä kuntayhtiöiden riskit. Se ei ole reilua, koska yksityisten kilpailijoiden riskit kaatuvat yksittäisten yrittäjien harteille”, sanoo Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Auli Hänninen.
Uusi raportti tukee vaatimuksia
Järjestöjen kannanotto pohjautuu tutkija Pekka Lithin tekemään tänään julkaistuun Kuntien liiketoiminta -raporttiin. Raportti kertoo kuntien yhtiöistä, liikelaitoksista ja muun liiketoiminnan luonteisen toiminnan laajuudesta ja organisoinnista.
Raportin mukaan kunnat harjoittavat laajaa elinkeinotoimintaa eri puolilla maata. Suomessa oli vuonna 2018 yli 2 100 kuntayhtiötä. Kunnat omistavat ja operoivat esimerkiksi pitopalveluita, vartiointiliikkeitä, kiinteistönhuoltoa tarjoavia yrityksiä sekä taloushallinnon palveluita.
Erityisesti kilpailua haittaa kuntien mahdollisuus kiertää hankintalakia ja ostaa vain osittainkin omistamiltaan yhtiöiltä tuotteita ja palveluita ilman kilpailutusta.
”Joillakin kunnilla on käytössään ohituskaista, jota kilpailijoilla ei ole. Siksi muut voivat yrittää myydä samalle asiakkaalle vain takamatkalta. Kilpailun puute aiheuttaa tehottomuutta”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.
Kilpailutus tehtävä pakolliseksi
Elinkeinoelämän järjestöt esittävät, että kuntien mahdollisuuksia toimia markkinoilla tulee kaventaa, eikä kunnilla tule olla mahdollisuutta tehdä hankintoja omilta yhtiöiltään ilman kilpailutusta.
Järjestöt esittävät, että kuntien sidosyksiköiden ulosmyyntiraja tulee alentaa nollaan ilman toimialakohtaisia poikkeuksia. Muutos ei estäisi sidosyksiköitä myymästä palveluitaan omistajilleen eli kunnille. Muutos estäisi kuitenkin myymisen ilman kilpailutusta. Näin myös yksityisillä yrityksillä olisi mahdollisuus tarjota ja kilpailun hyödyt saataisiin käyttöön.
”Kilpailu lisää tehokkuutta verorahojen käyttöön ja edistää innovaatioita. Tarvitaan muutoksia, joilla vähennetään kuntien liiketoimintaa ja lisätään yksityisten yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisten palveluiden tuotantoon”, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.
Järjestöt esittävät myös, että kuntien on erotettava palvelutuotannossaan palveluiden järjestäjä- ja tuottajatahot. Samassa yhteydessä julkista palveluntuotantoa on avattava yrityksille ja monituottajuus on otettava laajemmin käyttöön. Monituottajuus tarkoittaa sitä, että palveluita on tarjoamassa myös yrityksiä ja järjestöjä. Monituottajuus ja tasapuolinen kilpailu edellyttävät, että kunnat velvoitetaan käyttämään yhteistä mallia kustannusten laskemisessa.
Lisäksi järjestöt vaativat sääntelyn kiristämistä. Kilpailuoikeudelliset vahingonkorvaukset on järjestöjen mukaan otettava käyttöön myös kilpailuneutraliteetti- ja hankintalain rikkomuksissa. Kilpailuviranomaisen toimivaltaa pitää laajentaa kattamaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteisesti omistamat yritykset.
Elinkeinoelämän järjestöjen teesit reilun kilpailun turvaamiseksi:
- Rajataan kuntien toimialaa ja kavennetaan julkisomisteisten toimijoiden mahdollisuutta toimia markkinoilla.
- Edistetään pk-yritysten parempaa pääsyä julkisiin hankintoihin jakamalla hankinnat pienempiin osiin.
- Lopetetaan kuntien hankinnat ilman kilpailutusta. Alennetaan kuntien sidosyksiköiden ulosmyyntiraja nollaan ilman toimialakohtaisia poikkeuksia.
- Rajoitetaan yksinoikeudella toimivien kuntayhtiöiden omistuspohjan pirstaloitumista. Otetaan käyttöön viiden prosentin vähimmäisomistusraja määrittämään, milloin hankintayksikölle syntyy määräysvalta yhtiöön. Vähimmäisomistusrajalla parannetaan kuntayhtiöiden omistajaohjausta ja estetään rönsyäminen kilpailluille markkinoille.
- Kuntien sidosyksikköyhtiöistä tulisi olla saatavilla samalla tavalla avoimesti tilinpäätöstiedot kuntakonsernien tilinpäätösmateriaaleista kuin liikelaitoksista.
- Avataan julkista palveluntuotantoa yrityksille hyödyntämällä monituottajamallia.
- Velvoitetaan kunnat käyttämään yhteistä kustannuslaskennan mallia. Tämä lisäisi vertailtavuutta ja parantaisi reilua kilpailua.
- Otetaan käyttöön kilpailuoikeudelliset vahingonkorvaukset myös kilpailuneutraliteetti- ja hankintalain rikkomuksissa.
- Laajennetaan kilpailuviranomaisen toimivalta kattamaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteisesti omistamat yritykset.
Lisätietoja:
toimitusjohtaja Jyri Häkämies, EK. Yhteydenotot: satu.toivonen@ek.fi, 040 821 2097
toimitusjohtaja Auli Hänninen, Perheyritysten liitto, auli.hanninen@perheyritys.fi, 040 041 5230
toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi, Keskuskauppakamari, juho.romakkaniemi@chamber.fi, 040 050 5269
toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjät, mikael.pentikainen@yrittajat.fi, 040 504 1944
tutkija Pekka Lith, pekkalith4@gmail.com
Avainsanat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 20 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari ja Suomen Yrittäjät: Oppisopimuskoulutus tehokkaammin käyttöön – uudistuksia koulutuksen tuki- ja korvausjärjestelmiin22.1.2021 07:00:00 EET | Tiedote
Keskuskauppakamari ja Suomen Yrittäjät ehdottavat uutta oppisopimustukea palkkakustannusten porrastamiseksi. Myös koulutuskorvaukset tulee uudistaa niin, että korvauksen maksaminen on velvoittavaa ja sen taso on suhteessa ohjauksen vaatimaan resurssiin. Oppisopimuskoulutusta tulee kehittää siten, että opiskelijan töihin ottaminen on yritysten näkökulmasta kannattavampaa.
Keskuskauppakamari: Suomen saavuttavuus liikennepolitiikan ytimeen21.1.2021 13:49:07 EET | Tiedote
Eurooppalainen liikenneverkkopolitiikka on merkittävä väline investointien, kasvun ja työpaikkojen luomiseksi. On kaikkien etu, että kansallisiin tarpeisiin pohjautuvat liikennehankkeet saavat rahoitusta EU:n budjetista, toteaa Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood.
Kutsu 28.1: Asiat ovat paremmin kuin koskaan – miksi silti elämme yli varojemme? 21.1.2021 08:00:00 EET | Kutsu
Tervetuloa kauppakamarin talouskatsauksen julkaisutilaisuuteen torstaina 28.1. klo 9.15 – 11. Puhujina Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki ja Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
Keskuskauppakamari: Suomen viennin turha odottaa pikavoittoja Bidenin USA:lta20.1.2021 10:49:27 EET | Tiedote
Maailmantalous ja Suomen vienti hyötyvät USA:n vallanvaihdoksesta presidentti Joe Bidenin ennakoitavamman politiikan kautta, mutta suurvaltajännitteet ja kauppakiistat eivät häviä mihinkään, muistuttaa Kansainvälisen kauppakamarin maajohtaja, Keskuskauppakamarin johtaja Timo Vuori.
Muistutuskutsu medialle 21.1: Mikä on eurooppalaisten liikenneverkkojen tulevaisuus?20.1.2021 10:00:00 EET | Kutsu
Tervetuloa kuulemaan eurooppalaisten liikenneverkkojen (TEN-T) tulevaisuudesta 21.1. klo 9-10.30. Puhujina Euroopan komission liikennepääosaston johtaja Herald Ruijters, MEP Henna Virkkunen ja liikenne- ja viestintäministerin valtiosihteeri Pilvi Torsti. Median edustajat ovat lämpimästi tervetulleita seuraamaan päivän ohjelmaa.
Kutsu medialle 21.1: Mikä on eurooppalaisten liikenneverkkojen tulevaisuus?14.1.2021 10:00:00 EET | Tiedote
Tervetuloa kuulemaan eurooppalaisten liikenneverkkojen (TEN-T) tulevaisuudesta 21.1. klo 9-10.30. Puhujina Euroopan komission liikennepääosaston johtaja Herald Ruijters, MEP Henna Virkkunen ja liikenne- ja viestintäministerin valtiosihteeri Pilvi Torsti. Median edustajat ovat lämpimästi tervetulleita seuraamaan päivän ohjelmaa.
Pakkanen voi tehdä hallaa putkille vanhoissa taloissa – vältä putkirikot tavarantarkastajan vinkeillä 14.1.2021 07:00:00 EET | Tiedote
Pakkaskeleillä on hyvä muistaa, että jo kymmenen asteen pakkaset voivat aiheuttaa ongelmia putkistoille vanhoissa taloissa ja pientaloissa. Jäätymiset alkavat kuitenkin useammin silloin, kun pakkasta on parikymmentä astetta. LVI-alaan erikoistunut, Keskuskauppakamarin hyväksymä tavarantarkastaja (HTT) Arto Krootila kertoo vinkit putkirikkojen ehkäisemiseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme