Elinkeinoelämän kilpailukyky jää sivurooliin fossiilittoman liikenteen työryhmän raportissa

Työryhmä esittää käyttöön joko liikenteen kansallista päästökauppajärjestelmää tai dieselin polttoaineveron kiristämistä edelleen.

Suomessa on jo nyt yksi Euroopan kireimmistä dieselverotasoista. Metsäteollisuus ei kannata sen korottamista entisestään. Samoin kansallinen tieliikenteen päästökauppajärjestelmä kasvattaisi Suomen logistista takamatkaa muihin maihin nähden.

- Loppuraportissa keskeisenä toimenpiteenä esitetty polttoaineveron korottaminen ei vähennä kuljetusketjujen päästöjä eikä kuljetustarvetta. Tiekuljetusten rooli on metsäteollisuuden kuljetuksissa keskeinen. Johtuen eri kuljetusmuotojen luontaisesta työnjaosta, laajamittainen siirtyminen raide- tai sisävesikuljetuksiin ei ole mahdollista, toteaa johtaja Jyrki Peisa.  

Hyväkuntoinen tieverkko on ilmastoteko

Väyläviraston vuonna 2019 valmistuneen selvityksen mukaan päällysteiden epätasaisuus voi nostaa polttoaineen kulutusta 10 prosenttia. Teiden kunnon parantaminen vähentää liikenteen päästöjä peräti 5 prosenttia. Raskaan liikenteen osalta luku on vieläkin suurempi. Vuotuisen 300 miljoonan euron lisärahoituksen perusväylänpitoon tulee olla pysyvä ja rahoitusta tulee suunnata myös alempiasteisille väylille ja yksityisteille. Rahoituksen kohdentamisessa oleellista on teollisuuden ja viranomaisten välinen vuoropuhelu.

Hyväkuntoiset väylät mahdollistavat myös ajoneuvokaluston mittojen ja massojen kehittämisen, joka on merkittävä keino liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Metsäteollisuuden yli 76-tonnisen kaluston HCT (high capacity transport) -kokeiluhankkeissa 84-104-tonniset ajoneuvoyhdistelmät ovat vähentäneet raakapuukuljetusten polttoaineenkulutusta ja päästöjä 5-20 prosenttia per kuljetettu tonni. Valmistelua yli 76-tonnisen kaluston yleistymiseksi joustavasti ja mahdollisimman laajalla osalla verkkoa tuleekin jatkaa.

Kilpailukyvystä on huolehdittava

On myös tärkeää, että merenkulun kansainvälinen ympäristösääntely tulee voimaan kaikilla maailman merialueilla samanaikaisesti ja että uuden sääntelyn vaikutukset kustannuksiin ja kilpailukykyyn selvitetään ennen päätöksentekoa.

Logistiikan kustannustehokkuus on metsäteollisuudelle keskeinen kilpailukykytekijä. Pitkät etäisyydet markkinoille ja ohuet kuljetusvirrat Suomessa nostavat metsäteollisuuden logistiikkakustannuksia verrattuna keskeisiin kilpailijamaihin.

Lisätietoja:

Outi Nietola, logistiikkapäällikkö, Metsäteollisuus ry, p. 040 194 4776
Jyrki Peisa, johtaja, Metsäteollisuus ry, p. 050 364 0836

Suomi on maailman suurimpia sellun, paperin ja kartongin tuottajia sekä Euroopan kärkeä sahatavaran tuottajana. Metsäteollisuuden laaja kotimainen arvoketju työllistää noin 140 000 suomalaista ja vastaa noin viidenneksestä maamme tavaraviennistä. Suomalainen metsäteollisuus tunnetaan myös metsävaroja kasvattavasta osaamisestaan sekä uutta luovista innovaatioistaan. Metsäteollisuus ry toimii 72 metsäteollisuusyrityksen elinkeino- ja työmarkkinapoliittisena edunvalvojana.

Internet: www.metsateollisuus.fi
Twitter: http://twitter.com/metsateollisuus

________________________________________________________________________

Internet: www.forestindustries.fi

Finland is one of the world's largest producer of pulp, paper and paperboard in addition to being one of Europe's largest producers of sawn timber. The forest industry directly and indirectly employs approximately 140,000 Finns. The industry's multiplier effects extend broadly into surrounding society. Finland has a unique opportunity to pioneer the bioeconomy thanks to the abundant forest resources, sustainable forestry practices and the first-rate expertise and competence of the forest cluster as a whole.