ELINKEINOKALATALOUS - vastuullista ruokatuotantoa
Mitä on vastuullisuus kalaelintarvikeketjussa?
Vastuullisen yritystoiminnan edellytyksenä on taloudellinen kannattavuus. Kun yritys on kannattava, se voi panostaa yritysvastuun muihin osa-alueisiin. Elinkeinokalatalouden yritykset luovat hyvinvointia ja niillä on usein huomattava alueellinen työllistävä merkitys. Yritykset parantavat ketjun energia- ja materiaalitehokkuutta energian, raaka-aineiden ja muiden tuotantopanosten käyttöä optimoimalla. Kalatoimialan sivutuotteita voidaan myös hyödyntää merkittävänä osana biotaloutta. Ravitsemukseen ja kansanterveyteen liittyvät näkökohdat ovat tärkeä osa kala-alan toimijoiden yritysvastuuta kuten myös tuotevastuu ja -turvallisuus sekä tuoteinformaatio kuluttajille.
Kalastus ja kalankasvatus tiukassa valvonnassa
Kalaraaka-aineen elintarvikeketjuun ja muuhun käyttöön tuottava ammattikalastus on tarkoin säädeltyä. Useat kalalajit on EU:ssa kiintiöity eli eri kalalajeille on määritelty tieteelliseltä pohjalta suurin sallittu vuotuinen pyyntimäärä. Saaliiden ilmoitusmenettelyllä seurataan kiintiöiden täyttymistä ja kiintiön täyttyessä kyseisen lajin kalastus loppuu. Myös muiden kuin kiintiöityjen lajien kalastuksesta ilmoitetaan. Tuontikalaa valvotaan sekä alkuperämaassa että maahantuonnin yhteydessä.
Kalankasvatus on luvanvaraista, erittäin tarkoin säädeltyä toimintaa, jota valvovat niin ympäristö- kuin terveysviranomaisetkin. Kalan kysynnän jatkuvasti kasvaessa kalankasvatuksen rooli tulevaisuuden raaka-ainetuottajana kasvaa edelleen. Kestävä kasvu toteutuu ekologisesti ja taloudellisesti kestävien toimintatapojen kautta.
Ympäristötehokkaasti toimiva kalanjalostusteollisuus
Kalanjalostusteollisuuden toiminta perustuu tiukkaan lainsäädäntöön. Sen ansiosta esimerkiksi tuotteisiin käytettävän raaka-aineen alkuperä on yritysten tiedossa. Alan yrityksillä on lisäksi käytössään laatu- ja ympäristöjärjestelmiä sekä muita yritysvastuun työkaluja.
Tuotantoprosessien ilmastokuormitusta vähennetään panostamalla energiatehokkuuteen ja tuotannossa käytettävät raaka-aineet hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti. Alan yritykset huolehtivat pakkausten hyötykäytöstä, ja jätteen syntyä ehkäistään myös tuote- ja pakkaussuunnittelun keinoin. Logistisen tehokkuuden parantamiseksi alalla on otettu käyttöön kierrätettävät kuljetuslaatikot. Kuluttajien kasvanut kiinnostus vastuulliseen elintarviketuotantoon huomioidaan myös tuotekehityksessä ja tuotevalikoimien hallinnassa.
Vastuullisuuden ja kestävän kehityksen teemoihin perehdytään maaliskuun lopulla Helsingissä järjestettävässä kala-alan yrittäjien ja asiantuntijoiden Kalaviikko 2012 -tapahtumassa. Lue lisää: www.kalaviikko.com .
Lisätietoja:
Olavi Sahlstén, Suomen Ammattikalastajaliitto ry 040 0227 448
Anu Toivonen, Suomen Kalankasvattajaliitto ry 040 504 3972
Anna Vainikainen, Elintarviketeollisuusliitto/ Kalateollisuusyhdistys 050 583 0478
Leena Jääskeläinen, Suomen Kalakauppiasliitto ry 050 500 4101
Tietoja julkaisijasta
Suomen Kalankasvattajaliitto ryTilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kalankasvattajaliitto ry
EU:n jättibarometri: COVID-19 pandemia lisäsi suomalaisten kalan kulutusta.19.10.2021 06:00:00 EEST | Uutinen
Kalan kulutus on Suomessa suurempaa verrattaessa kulutustottumuksia EU27 maiden keskiarvoon. Suomalaisista 76 % ilmoittaa syövänsä kalaa vähintään kerran kuukaudessa. enemmän kalaa kulutetaan mm Portugalissa, Espanjassa, Kreikassa, Tanskassa ja Ruotsissa. Suomi sijoittuu kymmenenneksi maiden kalankulutustottumuslistalla. Keskimäärin Euroopassa 64 % sanoo syövänsä kalaa vähintään kerran kuussa. Suurin osa kalasta ostetaan kaupoista ja valmistetaan kotona. Suomalaisista 95 % sanoo ostavansa kalan kaupasta. Ravintolassa kalaa kertoo syövänsä vähintään kerran kuussa noin viidennes suomalaisista, saman verran kuin EU27-maissa keskimäärin. Euroopan komission toimesta haastateltiin maalis-huhtikuussa EU- alueella 26699, joista Suomessa 1017 kuluttajaa.
Mitä kalaa suomalaiset syövät tulevaisuudessa? Ja kuka sen tuottaa?7.5.2021 05:30:00 EEST | Tiedote
Kalan käyttö lisääntyy jatkuvasti, mutta EU:n vesiviljelytuotanto ei ole kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana ja Brexitin takia se vähenee nykytasosta. Kalamarkkinoita hallitsee yhteisön ulkopuolelta tuotu kala. Tahtoa kehittää ja lisätä omaa vesiviljelytuotantoa, samoin mahdollisuuksia kalan kestävään tuotantoon EU:n alueelta kyllä löytyy. EU:ssa on aktiivisia vesiviljelyalan yrityksiä sekä osaamista, mutta löytyykö osaavaa työvoimaa? Kehittyvät ja uudistuvat vesiviljely-yritykset tarvitsevat osaavaa ja sitoutunutta henkilökuntaa, mutta vesiviljelyalan koulutukseen hakeutuu hyvin vähän uusia opiskelijoita. Tätä työvoiman saatavuuden vinoumaa pyritään oikaisemaan kansainvälisellä BRIDGES-hankkeella.
Kuluttajatutkimus: kalanviljelyn ympäristöystävällisyys tunnetaan huonosti15.4.2021 06:30:00 EEST | Tiedote
Suomen Kalankasvattajaliitto ry tiedottaa tuoreen kuluttajatutkimuksen havainnoista – suomalaiset eivät tunne kalanviljelyn ympäristövaikutuksia kovin hyvin. Vain kahdeksan prosenttia tiesi, että kalanviljelyn vaikutus Itämeren tilaan on erittäin pieni. Tutkimus osoitti, että väärät käsitykset vaikuttavat suomalaisten mielipiteisiin kalankasvatuksesta.
Suomalainen kuluttaja ei tiedä, onko lautasella villiä vai kasvatettua kalaa - Miltei puolet suomalaisista ei tiedä Norjan merilohen olevan kasvatettua kalaa3.3.2021 06:30:00 EET | Tiedote
Suomalaiset ovat kaupan kalatiskillä eksyksissä. Ruokakaupoissa myydään käytännössä kahta punalihaista lohikalalajia: lohta ja kirjolohta. Kumpikin tarjolla oleva laji on miltei poikkeuksetta kasvatettua kalaa. Lohta kuitenkin markkinoidaan muun muassa termeillä merilohi, Norjan lohi ja Jäämeren lohi. Nämä ovat vääristäneet suomalaisten käsityksen siitä, mitä he syövät. 90 prosenttia kuluttajista luulee, että merilohi on kalalaji. 79 prosenttia luulee samaa Norjan lohesta. Etenkin merilohta ja Jäämeren lohta luullaan vieläpä villeiksi kalalajeiksi. Nämä mielikuvat vaikuttavat osaltaan siihen, että yli 80 prosenttia suomalaisten kaupasta ostamasta kalasta on tuontikalaa.
Vesistöjen hyvän ekologisen tilan saavuttaminen edellyttää ympäristötiedon avoimuutta osoittaa tuore selvitys26.2.2020 10:59:01 EET | Tiedote
Suomen Kalankasvattajaliiton toimeksiannosta Gaia Consulting on selvittänyt vesistöjen ekologista tilaluokitusta. Hankkeessa kartoitettiin eri toimijoiden roolit luokitteluprosessissa, sekä käytetyt tietokannat ja tausta-aineistot. Nykytilanteessa vesistöhanketta suunnittelevan ei ole mahdollista ennakoida toimintansa vaikutusta vesistön tilaluokitukseen ja tavoitteisiin julkisten aineistojen avulla.