Elinluovutus verenkierron pysähtymisen ja kuoleman toteamisen jälkeen on käynnistynyt Suomessa
Aivokuolleiden elinluovuttajien määrä ei riitä kattamaan tarvittavien elinsiirteiden määrää. Tästä syystä useissa maissa on otettu käyttöön elinluovutus verenkierron pysähtymisen ja kuoleman toteamisen jälkeen eli Donation Afer Circulatory Determination of Death (DCDD) -toiminta. Nyt DCDD-toiminta on käynnistynyt myös Suomessa.
”DCDD-toimintaa on valmisteltu HUSissa vuoden 2019 alusta ja kokemukset ovat olleet hyviä”, elinsiirto- ja maksakirurgian osastonylilääkäri Marko Lempinen ja valtakunnallinen elinluovutuskoordinaattori Anna-Maria Koivusalo kertovat.
Elinluovutus verenkierron pysähtymisen ja kuoleman toteamisen jälkeen voi tulla kyseeseen, jos vaikeasta aivovauriosta kärsivän potilaan tila ei etene aivokuolemaan, mutta potilaalla ei ole paranemisedellytyksiä ja elintoimintoja pidetään yllä ainoastaan keinotekoisesti. Tällöin luovutaan tehohoidosta, siirrytään hyvään loppuvaiheen saattohoitoon ja hänelle taataan arvokas kuolema. Tällainen potilas voi olla elinluovuttaja verenkierron pysähtymisen jälkeen, mikäli hän ei ole elinikänään vastustanut elinluovutusta.
”DCDD-toiminta on aloitettu munuaisensiirroilla. Jatkossa, kun toiminta vakiintuu, voimme mahdollisesti siirtää myös maksoja, keuhkoja, haimoja ja jopa sydämiä”, Lempinen kertoo.
Elinluovutus ei ole hoidosta luopumisen syy
DCDD-toiminta ei nopeuta potilaan kuolemaa eikä aiheuta kärsimystä potilaalle. Halutessaan läheiset saavat olla läsnä hoidosta luopumisesta aina luovutusleikkaukseen asti. Hoidosta luopuminen ja siirtyminen saattohoitoon tapahtuu normaalin tehohoitokäytännön mukaan.
”Elinluovutus ei ole hoidosta luopumisen syy. Päätökset hoidosta luopumisesta ja elinluovutuksen mahdollisuudesta ovat aina erillisiä päätöksiä. Elinsiirtokirurgit eivät osallistu päätöksentekoon hoidosta luopumisessa. Päätös hoidosta luopumisesta tehdään aina lääketieteellisin perustein, hoitavien lääkäreiden toimesta ja moniammatillisesti”, Koivusalo korostaa.
DCDD-toiminta lisää luovuttajien määrää
Siirtolistalla on yhä enemmän ja yhä vanhempia potilaita odottamassa elinsiirtoa. Mitä enemmän luovuttajia on, sitä enemmän siirtoja voidaan tehdä. Esimerkiksi munuaissiirtoa odottaa tällä hetkellä 450 henkilöä ja dialyysihoidoissa on yli 2000 henkilöä.
Vuonna 2019 voimaan tullut lakimuutos elinluovutuksesta eläviltä luovuttajilta, on mahdollistanut luovutukset ystävältä toiselle sekä anonyymit elinluovutukset.
”Elinluovutus aivokuoleman jälkeen on ensisijainen vaihtoehto siirrettävien elinten saamiseksi. DCDD-toiminnalla voidaan kuitenkin lisätä kuolleiden luovuttajien määrää”, Lempinen kertoo.
Lisätietoja:
Ylilääkäri Arno Nordin
Valtakunnallinen elinluovutuskoordinaattori Anna-Maria Koivusalo
Osastonylilääkäri Marko Lempinen
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudenmaan alueella. Meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Alla patienter som ska genomgå stötvågsbehandling av urinstenar behöver inte få antibiotika före behandlingen21.10.2025 07:47:57 EEST | Pressmeddelande
I en internationell prövning ledd av HUS undersöktes fördelarna, nackdelarna och behovet av antibiotika före stötvågsbehandling av urinstenar för att förebygga infektioner.
Kaikki potilaat eivät tarvitse antibioottia ennen virtsatiekivien murskaustoimenpidettä21.10.2025 07:47:57 EEST | Tiedote
HUSista johdetussa kansainvälisessä tutkimuksessa tarkasteltiin antibiootin hyötyjä, haittoja ja tarpeellisuutta ennen virtsakivien murskausta infektioiden ehkäisemiseksi.
Not all patients need antibiotics before shockwave lithotripsy for urolithiasis21.10.2025 07:47:57 EEST | Press release
An international study led by a HUS investigator examined the benefits, adverse effects, and necessity of antibiotics before shockwave lithotripsy in the prevention of infections.
God kognitiv funktionsförmåga kan främja återhämtning från en hjärnskada20.10.2025 08:27:58 EEST | Pressmeddelande
HUS studie inom neurokirurgi visar att en bra kognitiv kapacitet före en hjärnskada kan förbättra möjligheterna för återhämtning. En sämre kognitiv kapacitet kan däremot öka risken för en hjärnskada.
Hyvä kognitiivinen toimintakyky voi edistää aivovammasta toipumista20.10.2025 08:27:58 EEST | Tiedote
HUSin neurokirurgian tutkimus osoittaa, että hyvä kognitiivinen kapasiteetti ennen aivovammaa voi parantaa toipumismahdollisuuksia. Heikompi kognitiivinen kapasiteetti saattaa puolestaan lisätä riskiä saada aivovamma.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme