Elinluovutus verenkierron pysähtymisen jälkeen -toiminta on käynnistynyt Suomessa
Toiminta on aloitettu Suomessa kymmenen elinluovuttajan pilotoinnilla. Pilotointivaiheessa tehdään vain munuaisensiirtoja.
“Elinluovutus verenkierron pysähtymisen jälkeen voi tulla kyseeseen, jos vaikeasta aivovauriosta kärsivällä potilaalla ei ole paranemisedellytyksiä, mutta tila ei etene aivokuolemaan. Tällöin luovutaan tehohoidosta, jossa ei ole toivoa paranemisesta ja siirrytään hyvään loppuvaiheen saattohoitoon ja taataan potilaalle arvokas kuolema. Tällainen potilas voi olla elinluovuttaja verenkierron pysähtymisen jälkeen, mikäli hän ei ole elinaikanaan vastustanut elinluovutusta”, valtakunnallinen elinluovutuskoordinaattori Anna-Maria Koivusalo kertoo.
DCDD-toimintaa tukemaan on perustettu kansallinen työryhmä, jonka selvitysten mukaan tämä on eettisesti perusteltua eikä lainsäädännöllisiä esteitä ole. ”Jatkossa kun toiminta vakiintuu, voimme mahdollisesti siirtää munuaisten lisäksi myös muita elimiä”, osastonylilääkäri Marko Lempinen sanoo.
DCDD-toiminta lisää elinluovuttajien määrää
Yhä useampi potilas odottaa elinsiirtoa. Mitä enemmän luovuttajia on, sitä enemmän siirtoja voidaan tehdä. Munuaissiirtoa odottaa tällä hetkellä yli 450 henkilöä ja dialyysihoidoissa on yli 2000 henkilöä. Kaikki potilaat, jotka ovat dialyysissä eivät kuitenkaan sovellu munuaissiirtoon.
”Elinluovutus aivokuoleman jälkeen on ensisijainen vaihtoehto siirrettävien elinten saamiseksi. DCDD-toiminnalla voidaan kuitenkin lisätä kuolleiden luovuttajien määrää”, Lempinen toteaa.
Muissa maissa vuosittainen DCDD-luovuttajien osuus on noin 20-55 prosenttia kaikista kuolleista elinluovuttajista.
“Yhteiskunnan kannalta pienikin elinsiirtojen lisääminen tuo merkittävää säästöä dialyysikustannusten vähenemisenä, puhumattakaan siitä, mitä se merkitsee potilaille, jotka pääsevät eroon kolmesti viikossa tehtävistä 4 tunnin dialyysihoidoista tai kuolemaan johtavasta sairaudesta”, ylilääkäri Arno Nordin sanoo.
Kaikki Suomen elinsiirrot on valtakunnallisesti keskitetty HUSiin.
Lisätiedot:
HUS Vatsakeskus, Elinsiirto- ja maksakirurgian yksikkö
ylilääkäri, dosentti Arno Nordin, p. 050 427 0242, arno.nordin@hus.fi
osastonylilääkäri, dosentti Marko Lempinen, p. 050 427 0437, marko.lempinen@hus.fi
HYKS tulosalueen johto
valtakunnallinen elinluovutuskoordinaattori, dosentti Anna-Maria Koivusalo,
p. 040 587 0050, anna-maria.koivusalo@hus.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Valviras beslut om tillgången till icke brådskande specialiserad sjukvård är mycket hårt9.10.2025 12:10:08 EEST | Pressmeddelande
Den budgetram som HUS-sammanslutningen har fått gör det inte möjligt att avhjälpa vårdköerna. Målet under 2024–2025 har varit att i bästa fall stoppa en ökning av vårdköerna. Tillgången till vård har ändå förbättrats betydligt.
Valviran päätös kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsystä erittäin ankara9.10.2025 12:10:08 EEST | Tiedote
HUS-yhtymälle annettu talousarvioraami ei mahdollista hoitojonojen purkamista. Vuosina 2024−2025 tavoitteena on ollut parhaimmillaan hoitojonojen kasvun pysäyttäminen. Hoitoonpääsyä on silti onnistuttu parantamaan merkittävästi.
Unga vuxna som genomgått en transplantation i barndomen behöver flera läkemedel mot kroniska sjukdomar9.10.2025 08:13:26 EEST | Pressmeddelande
I en nyligen färdigställd studie framgick det att personer som genomgått en transplantation som barn har högre benägenhet för långvariga sjukdomar än den övriga befolkningen och behöver flera läkemedel mot kroniska sjukdomar än andra personer i samma ålder.
Lapsuudessa elinsiirron saaneet nuoret aikuiset tarvitsevat enemmän lääkkeitä kroonisiin sairauksiin9.10.2025 08:13:26 EEST | Tiedote
Vasta valmistuneessa tutkimuksessa selvisi, että lapsena elinsiirron saaneet ovat muuta väestöä alttiimpia pitkäaikaisille sairauksille, ja tarvitsevat enemmän lääkkeitä kroonisiin sairauksiin kuin muut samanikäiset.
Den palliativa vården för barn utvecklas aktivt8.10.2025 08:39:53 EEST | Pressmeddelande
Palliativ vård för barn och unga är övergripande vård, där hela familjen beaktas. Vi HUS utvecklas den palliativa vården för barn aktivt bland annat inom det europeiska projektet PALLIAKID. Projektets syfte är att ännu bättre än tidigare identifiera patienter som har nytta av palliativ vård.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme