Elinluovutus verenkierron pysähtymisen jälkeen -toiminta on käynnistynyt Suomessa
8.11.2021 10:35:09 EET | HUS | Tiedote
Toiminta on aloitettu Suomessa kymmenen elinluovuttajan pilotoinnilla. Pilotointivaiheessa tehdään vain munuaisensiirtoja.
“Elinluovutus verenkierron pysähtymisen jälkeen voi tulla kyseeseen, jos vaikeasta aivovauriosta kärsivällä potilaalla ei ole paranemisedellytyksiä, mutta tila ei etene aivokuolemaan. Tällöin luovutaan tehohoidosta, jossa ei ole toivoa paranemisesta ja siirrytään hyvään loppuvaiheen saattohoitoon ja taataan potilaalle arvokas kuolema. Tällainen potilas voi olla elinluovuttaja verenkierron pysähtymisen jälkeen, mikäli hän ei ole elinaikanaan vastustanut elinluovutusta”, valtakunnallinen elinluovutuskoordinaattori Anna-Maria Koivusalo kertoo.
DCDD-toimintaa tukemaan on perustettu kansallinen työryhmä, jonka selvitysten mukaan tämä on eettisesti perusteltua eikä lainsäädännöllisiä esteitä ole. ”Jatkossa kun toiminta vakiintuu, voimme mahdollisesti siirtää munuaisten lisäksi myös muita elimiä”, osastonylilääkäri Marko Lempinen sanoo.
DCDD-toiminta lisää elinluovuttajien määrää
Yhä useampi potilas odottaa elinsiirtoa. Mitä enemmän luovuttajia on, sitä enemmän siirtoja voidaan tehdä. Munuaissiirtoa odottaa tällä hetkellä yli 450 henkilöä ja dialyysihoidoissa on yli 2000 henkilöä. Kaikki potilaat, jotka ovat dialyysissä eivät kuitenkaan sovellu munuaissiirtoon.
”Elinluovutus aivokuoleman jälkeen on ensisijainen vaihtoehto siirrettävien elinten saamiseksi. DCDD-toiminnalla voidaan kuitenkin lisätä kuolleiden luovuttajien määrää”, Lempinen toteaa.
Muissa maissa vuosittainen DCDD-luovuttajien osuus on noin 20-55 prosenttia kaikista kuolleista elinluovuttajista.
“Yhteiskunnan kannalta pienikin elinsiirtojen lisääminen tuo merkittävää säästöä dialyysikustannusten vähenemisenä, puhumattakaan siitä, mitä se merkitsee potilaille, jotka pääsevät eroon kolmesti viikossa tehtävistä 4 tunnin dialyysihoidoista tai kuolemaan johtavasta sairaudesta”, ylilääkäri Arno Nordin sanoo.
Kaikki Suomen elinsiirrot on valtakunnallisesti keskitetty HUSiin.
Lisätiedot:
HUS Vatsakeskus, Elinsiirto- ja maksakirurgian yksikkö
ylilääkäri, dosentti Arno Nordin, p. 050 427 0242, arno.nordin@hus.fi
osastonylilääkäri, dosentti Marko Lempinen, p. 050 427 0437, marko.lempinen@hus.fi
HYKS tulosalueen johto
valtakunnallinen elinluovutuskoordinaattori, dosentti Anna-Maria Koivusalo,
p. 040 587 0050, anna-maria.koivusalo@hus.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Rauhallinen suhtautuminen tukee psyykkistä kestävyyttä - epävarmuus kuormittaa mieltä27.4.2026 09:05:00 EEST | Tiedote
Epävarmuutta aiheuttava ja poikkeuksellinen uutisointi Suomen turvallisuustilanteesta ja lähialueiden geopoliittisesta kehityksestä voivat kuormittaa mieltä, vaikka ne eivät koskettaisikaan suoraan omaa arkea. Lisääntynyt huoliajattelu, valppauden kohoaminen ja keskittymisen vaikeus ovat tavallisia ja inhimillisiä reaktioita tilanteissa, joissa tietoa on rajallisesti tai se muuttuu nopeasti. On myös yksilöllistä vaihtelua siinä, miten yhteiskunnallisessa keskustelussa keskiössä olevaan tietotulvaan reagoi.
Barncancervårdens resultat ligger på en utmärkt nivå i hela Finland24.4.2026 08:48:31 EEST | Pressmeddelande
Behandlingsresultaten för cancer hos barn i Finland ligger på nordisk nivå och är internationell sett mycket goda. Behandlingsresultaten för många cancersjukdomar hör till de bästa i världen. Sex av sju barn under 16 år som drabbats av cancer tillfrisknar.
Lasten syöpähoidon tulokset erinomaisella tasolla koko Suomessa24.4.2026 08:48:31 EEST | Tiedote
Lasten syöpien hoitotulokset ovat Suomessa pohjoismaisella tasolla ja kansainvälisesti vertailtuna erittäin hyviä. Monien syöpäsairauksien hoidon tulokset ovat maailman kärkitasoa. Syöpään sairastuneista alle 16-vuotiasta lapsista kuusi seitsemästä paranee.
Outcomes of childhood cancer treatment at an excellent level everywhere in Finland24.4.2026 08:48:31 EEST | Press release
Finland's treatment outcomes for childhood cancer are on par with other Nordic countries and rank very high in international comparison. For many cancers, the treatment outcomes are among the best in the world. Six in seven children diagnosed with cancer before age 16 recover.
Användningen av kontaktlinser syns som ett ökat antal hornhinneinflammationer vid HUS23.4.2026 12:23:44 EEST | Pressmeddelande
Allvarliga hornhinneinflammationer orsakade av kontaktlinser syns vid HUS jour och mottagningarna för ögonsjukdomar. Hornhinneinflammation, det vill säga keratit, kan i värsta fall förstöra synförmågan. En stor del av fallen skulle helt kunna förebyggas.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme