Elinluovutus verenkierron pysähtymisen jälkeen -toiminta on käynnistynyt Suomessa
8.11.2021 10:35:09 EET | HUS | Tiedote
Toiminta on aloitettu Suomessa kymmenen elinluovuttajan pilotoinnilla. Pilotointivaiheessa tehdään vain munuaisensiirtoja.
“Elinluovutus verenkierron pysähtymisen jälkeen voi tulla kyseeseen, jos vaikeasta aivovauriosta kärsivällä potilaalla ei ole paranemisedellytyksiä, mutta tila ei etene aivokuolemaan. Tällöin luovutaan tehohoidosta, jossa ei ole toivoa paranemisesta ja siirrytään hyvään loppuvaiheen saattohoitoon ja taataan potilaalle arvokas kuolema. Tällainen potilas voi olla elinluovuttaja verenkierron pysähtymisen jälkeen, mikäli hän ei ole elinaikanaan vastustanut elinluovutusta”, valtakunnallinen elinluovutuskoordinaattori Anna-Maria Koivusalo kertoo.
DCDD-toimintaa tukemaan on perustettu kansallinen työryhmä, jonka selvitysten mukaan tämä on eettisesti perusteltua eikä lainsäädännöllisiä esteitä ole. ”Jatkossa kun toiminta vakiintuu, voimme mahdollisesti siirtää munuaisten lisäksi myös muita elimiä”, osastonylilääkäri Marko Lempinen sanoo.
DCDD-toiminta lisää elinluovuttajien määrää
Yhä useampi potilas odottaa elinsiirtoa. Mitä enemmän luovuttajia on, sitä enemmän siirtoja voidaan tehdä. Munuaissiirtoa odottaa tällä hetkellä yli 450 henkilöä ja dialyysihoidoissa on yli 2000 henkilöä. Kaikki potilaat, jotka ovat dialyysissä eivät kuitenkaan sovellu munuaissiirtoon.
”Elinluovutus aivokuoleman jälkeen on ensisijainen vaihtoehto siirrettävien elinten saamiseksi. DCDD-toiminnalla voidaan kuitenkin lisätä kuolleiden luovuttajien määrää”, Lempinen toteaa.
Muissa maissa vuosittainen DCDD-luovuttajien osuus on noin 20-55 prosenttia kaikista kuolleista elinluovuttajista.
“Yhteiskunnan kannalta pienikin elinsiirtojen lisääminen tuo merkittävää säästöä dialyysikustannusten vähenemisenä, puhumattakaan siitä, mitä se merkitsee potilaille, jotka pääsevät eroon kolmesti viikossa tehtävistä 4 tunnin dialyysihoidoista tai kuolemaan johtavasta sairaudesta”, ylilääkäri Arno Nordin sanoo.
Kaikki Suomen elinsiirrot on valtakunnallisesti keskitetty HUSiin.
Lisätiedot:
HUS Vatsakeskus, Elinsiirto- ja maksakirurgian yksikkö
ylilääkäri, dosentti Arno Nordin, p. 050 427 0242, arno.nordin@hus.fi
osastonylilääkäri, dosentti Marko Lempinen, p. 050 427 0437, marko.lempinen@hus.fi
HYKS tulosalueen johto
valtakunnallinen elinluovutuskoordinaattori, dosentti Anna-Maria Koivusalo,
p. 040 587 0050, anna-maria.koivusalo@hus.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
HUS lägger ut sina fastighetstjänster12.6.2026 15:39:00 EEST | Pressmeddelande
HUS-sammanslutningens styrelse beslutade på sitt möte den 12 juni 2026 att lägga ut fastighetstjänsterna på entreprenad.
HUS ulkoistaa kiinteistöpalvelunsa12.6.2026 15:39:00 EEST | Tiedote
HUSin yhtymähallitus päätti 12.6.2026 kokouksessaan kiinteistöpalveluiden ulkoistuksesta.
HUS-sammanslutningens stämma sammanträder den 17 juni 202612.6.2026 11:50:51 EEST | Pressmeddelande
Sammanslutningens stämma ordnas online den 17 juni kl. 10.
HUSin yhtymäkokous kokoontuu 17.6.202612.6.2026 11:50:51 EEST | Tiedote
Yhtymäkokous järjestetään verkkokokouksena 17.6.2026 klo 10.
Extrem motion och fysisk inaktivitet ökar risken för hjärninfarkt hos unga10.6.2026 08:21:59 EEST | Pressmeddelande
Båda ytterligheterna av fysisk aktivitet, både låg fysisk aktivitet och mycket intensiv träning, är förknippade med en ökad risk för hjärninfarkt hos unga vuxna. I en internationell studie ledd av HUS observerades fenomenet hos patienter vars hjärninfarkt inte kunde förklaras av någon bakomliggande orsak.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
