Elintarvikevienti ylittää ensimmäistä kertaa 2 miljardia euroa

– Kotimaassa elintarviketeollisuuden kasvun mahdollisuudet ovat rajalliset. Lisääntyvän viennin myötä elintarvikealan kapasiteettia saadaan kasvatettua, jolloin myös kotimaan markkina vahvistuu ja kestää paremmin kriisejä, sanoo Food from Finland –ohjelman johtaja Esa Wrang Business Finlandista. Elintarvikeviennillä on strategista merkitystä Suomen kansalliselle omavaraisuudelle ja ruokaturvallisuudelle.  

Wrangin mukaan viennin kehittyminen kannustaa yrityksiä yhä strategisempaan vientitoimintaan, lisäresurssien kohdistamiseen kansainvälisille markkinoille sekä uusien markkinoinnin keinojen ja jakelukanavien käyttöönottoon. 

Merkittävimmät vientiluvut on saavutettu Ranskassa, jossa kasvua on edelliseen vuoteen verrattuna noin 60 %. Suomen vienti EU-maihin kasvoi keskimäärin 26 %. EU:n ulkopuolisista maista elintarvikevientimme kasvoi Kiinaan, Norjaan, Yhdysvaltoihin, Etelä-Koreaan, Japaniin ja Uuteen Seelantiin. Suomalaisten elintarvikkeiden vienti Saksaan kasvoi noin 10 %. 

Grüne Woche alkaa huomenna – suomalaisyritykset esillä 

Business Finlandin toteuttaman Food from Finland -ohjelman toimintakaudella vuodesta 2014 alkaen Suomen elintarvikevienti Saksaan on kaksinkertaistunut 60 miljoonasta eurosta yli 130 miljoonaan euroon. Saksalaisiin jakelukanaviin on saatu suomalaisia tuotteita koko ajan yhä enenevässä määrin. 

 – Teemme yhteistyötä mm. EDEKA- ja Globus -vähittäiskauppaketjujen kanssa. Suomalaisia tuotteita on edennyt myös muihin merkittäviin jakelukanaviin Saksassa, kuten REWEen ja Amazoniin. Korkealla laadulla pärjää myös Saksan kilpailluilla markkinoilla, kertoo Lili Lehtovuori, joka vastaa Food from Finland -ohjelman Saksan aktiviteeteista.   

Food from Finland -ohjelma vie Internationale Grüne Woche -messuille Berliiniin 12 suomalaisyritystä 20.–29.1.2023. Osallistujien joukossa ovat mm. Kuivalihakundi, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas, Kyrö Distillery, Kalaneuvos, Kouvolan Lakritsi, Lammin Sahti ja Poikain Parhaat.   

– Vientimenestys on erittäin tärkeää alkutuotannollemme, joka luo vahvan pohjan koko elintarvikeketjun menestykselle. Maatilojen taloudellinen tilanne on hälyttävä ja suuri määrä tiloja uhkaa lopettaa toimintansa huonon kannattavuuden johdosta. Ilman vahvaa kotimaista alkutuotantoa menetämme ainutlaatuisen kansallisen ruokaprofiilin ja sen tuomat kilpailuedut sekä koti- että vientimarkkinoilla, sanoo Internationale Grüne Woche -messuilla vieraileva maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen. 

Elintarvikeviennin kasvu parantaa Suomen omavaraisuutta ja ruokaturvallisuutta 

Suomen keskeisimpinä vientikategorioina ovat erilaiset maitojalosteet, tuore kala, alkoholituotteet, sianliha, sokerikemian tuotteet, mylly- ja viljatuotteet (erityisesti kaura- ja kaurajalosteet), suklaa ja makeiset sekä entistä enemmän myös erilaiset terveysvaikutteiset tuotteet.  

Elintarvikesektori on Suomen neljänneksi suurin toimiala, joka työllistää suoraan lähes 40 000 työntekijää ja epäsuorasti joka kahdeksannen suomalaisen, eli yli 340 000 henkilöä. Yksi työpaikka elintarviketeollisuudessa tuottaa Suomeen yli kolme muuta työpaikkaa. Suomessa raaka-aineiden kotimaisuusaste on erittäin korkea (82 %) ja elintarvikeviennin arvonlisästä noin 72 % jää Suomeen.  

– Suomalaisten vientituotteiden lisäarvoa on pyritty koko ajan nostamaan. Pitkäjänteisen työn tuloksena Suomen elintarvikesektori ja -tuotanto on kestävän kehityksen mukainen, elinvoimainen ja innovatiivinen. Tuotteiden kilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla on koko ajan parantunut, Esa Wrang sanoo. 

Viennin luvut: Elintarviketeollisuusliitto, ulkomaankaupan tilastopalvelu / Tulli.