Elokuvatutkimus osoitti: Multitasking kuormittaa aivoja
Aikaisempien tutkimusten mukaan multitasking eli useiden tehtävien suorittaminen rinnakkain laskee tuottavuutta jopa 40 prosenttia. Nyt ryhmä aivokuvantamiseen erikoistuneita tutkijoita on selvittänyt ilmiön syitä ja havainnut, että tehtävien liian tiheä vaihtaminen häiritsee aivojen toimintaa. Tämä voi selittää, miksi lopputulos on heikompi kuin yhteen tehtävään kerrallaan keskittyessä.
”Mittasimme tutkimuksessa toiminnallisella magneettikuvauksella koehenkilöiden aivojen eri alueita samalla, kun he katsoivat pilkottuja, lyhyitä pätkiä Star Wars-, Indiana Jones- ja James Bond -elokuvista”, kuvailee Aalto-yliopiston professori Iiro Jääskeläinen.
Taaempi ohimolohko, selänpuoleinen sisempi etuotsalohko, pikkuaivot sekä ylempi etukiila ovat merkittävimmät aivojen alueet, joissa yksittäiset tapahtumat yhdistetään tapahtumasarjoiksi. Näiden aivoalueiden ansiosta pilkotuista palasista voidaan muodostaa kokonaisuuksia. Tutkimuksessa koehenkilöiden aivoalueet toimivat jouhevammin, kun elokuvia katsottiin 6,5 minuutin pätkissä. Noin 50 sekunnin pätkiin pilkottaessa elokuvien jatkuvuus pirstoutui. Tutkimuksen mukaan aivot toimivatkin tehokkaimmin, kun ne saavat tehdä yhden tehtävän kerrallaan.
Riittämättömyyttä ja kuormitusta
Jääskeläinen suosittelee, että joka päivässä olisi joku tehtävä, jonka saisi valmiiksi sen sijaan, että vie kymmeniä tehtäviä samanaikaisesti vähän eteenpäin.
”Multitaskingin kuoppaan on helppo pudota. Tällöin tuntuu, että mikään tehtävistä ei varsinaisesti etene, mikä taas aiheuttaa riittämättömyyden tunteen. Keskittyminen kapenee ja aiheutuu stressiä. Pitkittynyt stressi puolestaan heikentää ajattelukykyä ja muistia”, kuvailee Jääskeläinen.
Myös sosiaalinen media aiheuttaa neurotutkijan näkökulmasta oman haasteensa.
”Oikeastaan koko sosiaalinen media on yhtä monisuorittamista, jossa kulkee monta rinnakkaista juonta ja asiaa rinnakkain. Siellä saattaa päätyä lukemaan uutisia tai pelaamaan kaverin suosittamaa peliä. Aivojen näkökulmasta sosiaalinen media vain lisää kuormitusta.”
Tutkimukseen osallistuivat Jääskeläisen lisäksi Juha Lahnakoski Max Planck –instituutista, Mikko Sams Aalto-yliopistolta ja Lauri Nummenmaa Turun yliopistolta.
Artikkeli: Neural mechanisms for integrating consecutive and interleaved natural events (onlinelibrary.wiley.com)
Video (tarkoitettu vain tutkimusryhmän sivuille): https://drive.google.com/file/d/0B5pFkSAzmKTTOTlwN0VJXzFHSU0/view
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Iiro Jääskeläinen
Aalto-yliopisto
puh. 050 560 9503
iiro.jaaskelainen@aalto.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Kuinka helpottaa tekstin näpyttelyä puhelimella? Tutkijat loivat ensi kertaa ihmisen tekstinsyöttöä simuloivan tekoälymallin18.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Malli auttaa ymmärtämään, mitkä tekijät sujuvoittavat ja mitkä puolestaan vaikeuttavat puhelimen näpyttelyä erilaisilla käyttäjäryhmillä.
EMBARGO: Tutkimus selvitti ilmastonmuutoksen vaikutusta tundralla: lämpeneminen voi lisätä hiilen vapautumista hälyttävästi17.4.2024 18:00:00 EEST | Tiedote
Tutkimuksessa havaittiin, että ilman ja maaperän lämpeneminen sekä maaperän kuivuminen lisäsi hiilen vapautumista tundran ekosysteemistä.
Kuivuus on uhka runsaiden vesivarojen Suomessakin16.4.2024 13:15:00 EEST | Tiedote
Suomessa on yhä alhainen riski kuivuudelle, mutta viime vuosikymmenien kuivista kausista on kuitenkin aiheutunut vakavia vaikutuksia etenkin maataloudelle ja vesihuollolle.
Fyysikot onnistuivat selittämään tuntemattoman voiman, joka kiskoo vesipisaroita huippuliukkailla pinnoilla16.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Tulokset auttavat kehittämään aiempaa liukkaampia pintoja, jollaisia hyödynnetään esimerkiksi lääketeollisuudessa ja liikenteessä.
EMBARGO 11.4.2024 KLO 13.00: Bioinspiroituja värejä ja olosuhteisiin sopeutuvia materiaaleja – Professori Olli Ikkalan kolmas EU-hanke pohjaa eläviin systeemeihin11.4.2024 13:00:00 EEST | Tiedote
Teknillisen fysiikan professori Olli Ikkala saa inspiraation tutkimukseensa luonnon materiaaleista ja toisinaan myös barokkimusiikista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme