ELY-keskuksen kautta virtasi rahaa Hämeen maakuntiin vuonna 2022 lähes 71 miljoonaa euroa

Hämeen ELY-keskuksen elinkeinovastuualueen johtajan Vesa Jouppilan mukaan ” ELY-keskuksen monialaisuus näkyy erinomaisesti rahoituspäätösten kohdentamisessa. Uusien yritysten perustamiseen tarkoitettu starttiraha ja yksityisen sektorin palkkatuki ovat osoittautuneet vaikuttaviksi välineiksi työllisyyskasvun lisäämiseksi. Vastaavasti myönnetyt tuet esimerkiksi maaseudun yritysten energiainvestointeihin sekä yksityisten luonnonsuojelualueiden perustamiseen ovat mahdollistaneet hiilipäästöjen vaikutusten vähentämistä.”

Jouppila kertoo, että “Yritysten kehittämispalveluiden ja kehittämisrahoituksen kysyntä on jatkunut vilkkaana. Ohjelmakauden vaihtuminen ja ELY-keskuksesta riippumattomat tekniset ongelmat aiheuttivat viivästyksiä uuden kauden EAKR-yritysrahoituspäätösten tekemiselle. Päätöksenteko on kuitenkin edennyt alkuhaasteiden jälkeen sujuvasti. Hämeen ELY-keskuksen ja TE-toimiston käynnistämä Hämeen yrityspalvelut on vuoden 2022 aikana edistänyt eri palveluiden ja rahoitusvälineiden hyödyntämistä asiakas- ja verkostotapaamisissa. Myös digitaalisten palvelujen kehittämistä on jatkettu.”.

Työllistäminen lisääntyi

Vuonna 2022 uusia avoimia työpaikkoja oli ennätyksellisen paljon, vaikka loppuvuodesta määrät kääntyivät laskuun. Ongelmat ammattitaitoisen työvoiman saatavuudessa jatkuivat näkyen niin työvoimapulana kuin kohtaanto-ongelmina. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus oli edelleen yritysten suurin tuotannon kasvun este. Työttömien määrä jatkoi laskua, mutta työttömiä oli yhä enemmän kuin ennen koronakriisin alkua. Työttömyysjaksoja alkoi edellisvuosia vähemmän. Pitkäaikaistyöttömyys kääntyi laskuun, mutta tämä tapahtui korkeintaan kaksi vuotta työttömänä olleiden määrässä. Yli kaksi vuotta työttömänä olleiden määrä kasvaa edelleen. Palveluissa olevien määrä kasvoi johtuen erityisesti työllistämisen ja ikäryhmittäin yli 60-vuotiaiden määrän kasvusta.

Palkkatukipäätöksiä työllistämisen ja työllistymisen tueksi tehtiin selvästi enemmän kuin vuosi sitten. Päätöksiä tehtiin 23,12 miljoonalla eurolla, josta yksityiselle sektorille maksettiin 15,37 miljoonaa, kuntiin ja kuntayhtymiin työllistämiseen 6,95 miljoonaa ja palkkauksiin valtion hallintoon työllistämiseen 0,79 miljoonaa. Työllistettynä oli kuukaudessa keskimäärin 2 300 TE-toimiston ja Hämeen kuntakokeilujen asiakasta. Lähes kolme neljäsosaa oli työllistettynä yksityisellä sektorilla ja neljäsosa kunnissa.

Starttirahoihin käytettiin 3,28 miljoonaa euroa. Uusia yrityksiä starttirahan avulla syntyi Hämeeseen yli 400; esimerkiksi mainontaan ja markkinointiin, kaupan ja terveydenhuollon aloille, psykologipalveluihin, fysioterapiaan, ICT- ja ravintola-aloille, rakentamiseen, kuljetukseen ja kosmetologipalveluihin.

RekryKoulutuksia työvoiman saatavuusongelman ratkaisemiseksi oli käynnissä 18. Niiden kautta uutta työvoimaa haki yli 70 yritystä ja osallistujia koulutuksissa oli noin 150. Uusia osaajia koulutettiin elintarviketeollisuuteen, puunjalostukseen, rakennusalalle, ohjelmistokehittäjiksi sekä myynnin, markkinoinnin, viennin ja digitaalisen liiketoiminnan osaajiksi. Työpaikkasuomi-koulutus, jossa kehitetään maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden työyhteisössä ja työtehtävissä tarvitsemaa suomen kielen taitoa ja ammattisanastoa, hankittiin kahdelle yritykselle. Kaikkiaan yhteishankintakoulutuksia hankittiin 0,90 miljoonalla eurolla. Työelämän osaajatarpeisiin vastataan myös ammatillisilla lisä- ja täydennyskoulutuksilla. Hämeessä on järjestetty muun muassa työelämään palaaville sairaanhoitajille täydennyskoulutus, kiertotalouden asiantuntija -koulutus, yrittäjäkoulutuksia, lupakorttikoulutuksia, robotiikka- ja 3D-mallintamiskoulutuksia sekä rakennus-, metalli- ja varastoalan täydennyskoulutuksia.

Kaikkiaan työvoimakoulutuksia eli yhteishankintakoulutuksia, ammatillisia lisä- ja täydennyskoulutuksia sekä maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksia hankittiin 4,81 miljoonalla eurolla. Kotoutumiskoulutusten osuus kokonaishankintamäärärahasta oli 3,1 miljoonaa. Kaikkiaan työvoimakoulutuksissa oli kuukaudessa keskimäärin noin 1 100 oppilasta, joista kolmannes maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksissa.

TE-toimiston ja kuntakokeilun asiakkaiden käytössä olevia ostopalveluita suunnattiin erityisesti asiakkaiden yksilölliseen työnhakuun. Ryhmälle toteutettavien valmennuspalveluiden trendi on ollut viime vuodet asiakasmäärissä ja määrärahojen käyttämisessä laskeva.

Kotoutumislain mukaisia korvauksia maksettiin 8,8 miljoonaa euroa

Kanta- ja Päijät-Hämeen kunnat saivat valtiolta 2,49 miljoonaa euroa kotoutumislain mukaisia laskennallisia korvauksia pakolaisten kotoutumisen edistämiseen. Korvaukset on tarkoitettu kunnassa käytettäviksi pakolaisten ohjaukseen ja neuvontaan sekä muuhun kotoutumista tukevaan toimintaan. Laskennallisten korvausten lisäksi kunnille maksettiin kotoutumiseen liittyviä menoja (tulkkauskustannukset, alkukartoituskorvaukset, sosiaali- ja terveyspalvelujen erityiskorvattavat kustannukset) 6,33 miljoonalla eurolla.

Eniten laskennallisia korvauksia maksettiin Lahden kaupungille (1,09 milj.) ja toiseksi eniten Hämeenlinnalle (0,8 milj.). Lahdelle maksettiin eniten myös muita pakolaisista aiheutuvia korvauksia (2,8 milj.). Hämeenlinna sai korvauksia 1,9 miljoonaa.

Uusi ohjelmakausi käyntiin yritystukien osalta

Yritysten kehittämisen rahoitusta myönnettiin 2,50 miljoonaa euroa, josta yrityksen kehittämisavustusta 1,46 miljoonaa ja yrityksen kehittämispalveluiden tuotteita (analyysi, konsultointi ja koulutus) 1,03 miljoonaa.

Uusi ohjelmakausi (Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027) käynnistyi yritystukien osalta, mutta päätöksiä uudessa EURA2021-järjestelmässä oli mahdollista tehdä vasta lokakuun lopussa. Kanta- ja Päijät-Hämeessä oli avoinna vuoden 2022 aikana yhteensä kuusi eri hakua. Alkuvuoden aikana yrityksen kehittämisavustusta myönnettiin hankkeille vielä vanhasta ohjelmakaudesta. Vuoden 2023 ensimmäinen yritysrahoituksen hakujakso on tällä hetkellä avoinna (16.1.2023 – 31.3.2023).

- Vuoden 2022 lukemien valossa yrityksen kehittämisavustus kiinnostaa edelleen Kanta- ja Päijät-Hämeen yrityksiä. Molemmissa maakunnissa haettiin hankkeisiin enemmän avustusta, kuin mitä maakunnassa oli hakujaksolla käytössä, Hämeen ELY-keskuksen rahoitusyksikön päällikkö Sinikka Kauranen kertoo.

Kanta-Hämeessä yrityksen kehittämisavustusta saivat muun muassa Suomen Putkilaser Oy putkilaseriin, Coolcenter Forssa Oy päivittäistavaraostosten automatisoituun noutolokerikkomallistoon ja Onnexi Oy senioreiden työnvälityksen innovatiivisiin palvelutuotteisiin. Päijät-Hämeessä yrityksen kehittämisavustusta myönnettiin muun muassa PlastEco Oy:lle hajautettuun jätemuodin kemiallisen kierrätyksen kehittämiseen, Orima-Tuote Oy:lle liiketoiminnan kehittämiseen ja kansainvälisen kasvun mahdollistamiseen tuotantoteknologian keinoin ja Kailin Oy:lle tuotannon kehittämiseen.

Yrityksen kehittämispalveluiden tuotteissa suurin osa rahoituksesta kohdistui Konsultointi-palveluun. Erityisen suosittu oli Kasvun ja kansainvälistymisen konsultointi, jossa on edistetty muun muassa yritysten omistajanvaihdoksia, toiminnan uudistamista ja laadittu kasvustrategioita.

ESR-rahoituksessa muutosten vuosi

Vuosi 2022 muodostui kahden ohjelmakauden välivaiheeksi. Kanta- ja Päijät-Hämeessä käynnistettiin viimeiset React EU ESR -hankkeet, joiden keskiössä olivat digitaitojen lisäämisen lisäksi yritysten muutoskyvykkyyden tukeminen. Rinnakkain päättyvän kauden viimeisten hakujen kanssa valmisteltiin Uudistuva ja Osaava Suomi -ohjelman käynnistymistä. Vuoden aikana oli avoinna kaksi hankehakua, joista valitut hankkeen tulevat käynnistymään vuoden 2023 aikana.

Rahoitusta myönnettiin 1,51 miljoonaa euroa. Suurin yksittäinen kokonaisuus oli koko Etelä-Suomen alueen maakuntien yhteishanke Yritysten vihreä siirtymä, muutoskyvykkyys ja digitalisaatio, joka kytkeytyy laajempaan valtakunnalliseen hankekokonaisuuteen. Sen tavoitteena on yhdistää korkeakoulujen paras asiantuntijuus yritysten ja yrittäjien käyttöön alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Hanke tukee yritysten muutoskyvykkyyttä vihreässä siirtymässä, digitalisaatiossa ja uuden teknologian hyödyntämisessä mm. uudenlaisten oppimiskokonaisuuksien ja tapahtumien kautta. Hämeen ammattikorkeakoulun Digiosaaminen ja työhyvinvoinnin vahvistaminen kotihoidossa (DIGITEKO) -hankkeessa suunnitellaan kotihoitoon digitaalinen työhyvinvointikartta ja vahvistetaan henkilöstön digitaalista osaamista, työntuottavuutta ja työhyvinvointia. Tavoitteena on myös vahvistaa kotihoidon kykyä olla houkutteleva työpaikka alan osaajille. Razom – Yhdessä - Together -hankkeen päämäärä on tukea tilapäisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneiden ukrainalaisten työllistymistä. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä LAB-ammattikorkeakoulu, Koulutuskeskus Salpaus ja Harjulan setlementti.

Maaseudun kehittämisrahoitus hyödynnettiin täysimääräisesti

Maaseudun kehittämistä rahoitettiin 5,70 miljoonalla eurolla, josta lähes 2,9 miljoonaa oli ELY-keskuksen myöntämiä hanke- ja yritystukia ja loput Leader -ryhmien hanke- ja yritystukia. Viime vuosi oli maaseutuohjelman ns. siirtymäkauden toinen vuosi, ja vuoden lopulla vanha ohjelmakausi saatiin rahoituksen myönnön osalta päätöksen. ELY-keskuksen rahoituksen painopiste oli yritystuissa, joihin kaikki loput rahat loppuvuodesta suunnattiin. Kehittämishankkeita ei voitu rahoituksen niukkuuden vuoksi rahoittaa enää lainkaan vuoden toisella puoliskolla.

- Uusina hankkeina rahoitettiin muun muassa maaseudun yritystoimintaa edistävä neuvonta- ja aktivointihanke, palveluyritysten vähähiilisiä energiaratkaisuja edistävä hanke ja maatalouden vähähiilisyysratkaisuja edistävä yhteistyöhanke. Kehittämishankkeiden hakemuksia tuli alkuvuodesta vireille hyvin vähän ja loppuvuodesta emme saaneet yhtään hakemusta, koska rahoitustilanne oli potentiaalisilla hakijoilla hyvin tiedossa ja muissa rahoitusvälineissä oli hakuja käynnissä, Hämeen ELY-keskuksen kehittämispäällikkö Timo Kukkonen kertoo.

Maaseudun yritysrahoitusta myönnettiin 2,10 miljoonaa 53 hankkeelle. Investointeja ovat tehneet esimerkiksi elintarvikkeita jalostavat ja maaseutumatkailun yritykset. Kanta-Hämeestä tukea saivat muun muassa Herkkumaa Oy kurkkusalaattituotantolinjaston uudistamiseen ja tehostamiseen, Matti Tuomola Oy vihannesten pesuhallin rakentamiseen ja Rehupojat Oy myllyauton hankintaan. Päijät-Hämeessä suurin tuki myönnettiin Pulkkilanharjun matkailu Oy:lle Pulkkilanharjun matkailukeskusinvestointiin. Jokopa Oy sai rahoitusta uusien tilojen hankintoihin ja muutostöihin sekä kone- ja laitehankintoihin ja Hämeenniemen tila tilan kehittämisinvestointeihin.

Suurimmat LEADER-yritystuet myönnettiin Ritaniemen tila Oy:lle monitoimitilan rakennushankkeeseen, Plastiset Oy:lle energiatehokkaiden suulakepuristuslinjojen hankintaan ja Heinolan Heinäsaari Oy:lle toiminnan käynnistämiseen.

Maatiloilla panostetaan uusiutuvaan energiaan

Maatilojen investointiavustuksia myönnettiin 3,85 miljoonaa euroa. Lisäksi investointeihin myönnettiin korkotukea 2,49 miljoonan euron lainapääomalle. Suurimmat tukikohteet olivat energiatuotantoon ja
tuotantorakennusten rakentamiseen sekä salaojitukseen. Kasvua oli erityisesti energiantuotannossa, jossa avustusten kasvu oli noin 350 prosenttia vuodesta 2021. Nuoren viljelijän aloittamisavustuksia myönnettiin 0,63 miljoonaa euroa. Aloitustukiin myönnettiin lisäksi korkotukea 2,83 miljoonan euron lainapääomalle.

- Maatalouden investointiavustusten yhteismäärä aleni hieman vuodesta 2021, mutta tukikohteissa on tapahtunut erittäin merkittäviä muutoksia viimeisen vuoden aikana. Energiainvestoinnit ovat kasvaneet huomattavasti, mutta lypsykarjatalouden investoinnit ovat hiipuneet molemmissa maakunnissa hälyttävästi aikaisempien vuosien määriin verrattuna. Myös sukupolvenvaihdokset ovat vähentyneet merkittävästi koko maassa, kertoo maaseutuyksikön päällikkö Kari Kivikko Hämeen ELY-keskuksesta.

- Keskeisenä syynä navettainvestointien ja sukupolvenvaihdosten vähenemiseen on maatalouden kustannusten nousu. Tämän lisäksi investointien lykkääntymiseen on voinut vaikuttaa uuden CAP27-kauden käynnistyminen vuoden 2023 alusta, jolloin osa maatiloista on jäänyt odottamaan uuden kauden tukiehtojen täsmentymistä. Uudet säädökset ovat parhaillaan valmistelussa ja uusien rahoitushakemusten haku aukeaa keväällä, Kari Kivikko toteaa.

Vesienhoitohankkeilla vaikutettiin järvien ja jokien tilan paranemiseen

Vapaaehtoisen metsiensuojeluohjelman (METSO) rahalla maksettiin maanomistajille korvauksia yksityisen luonnonsuojelualueen perustamisesta sekä kauppahintoja luonnonsuojelutarkoituksiin tehdyistä maakaupoista 3,11 miljoonaa euroa. Ympäristöministeriön rahoittaman HELMI-elinympäristöohjelman rahoitusta soidensuojelun toteutukseen käytettiin 0,55 miljoonaa euroa. Lisäksi HELMI-elinympäristöohjelman luonnonhoitotöitä hankittiin 0,09 miljoonalla. Rahoitusta kohdistui muun muassa Kutajärven Natura-lintuvesikohteen hoitokalastukseen Hollolassa.

Ympäristöhankkeiden toteutumista avustettiin 1,04 miljoonalla eurolla. Avustusten pääpaino oli vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanoa edistävissä pintavesien kunnostushankkeissa. Hankkeilla vaikutetaan yli 25 järven ja joen tilan paranemiseen ja viiden hyvässä ekologisessa tilassa olevan vesistön tilan säilymiseen Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Lisäksi laaditaan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma viidelle pohjavesialueelle ja parannetaan Riihimäen keskusta-alueen tulvariskien hallintaa.

Rakennusperinnön hoitoon myönnetyillä avustuksilla säilytettiin arvokasta kulttuuri- ja rakennusperintöä ja synnytettiin kunnostushankkeilla aluetaloudellista hyötyä. Avustusta myönnettiin moniin tyypillisiin toimiin, kuten esimerkiksi perinteisen ja jo harvinaiseksi käyneen paloista tehdyn peltikaton kunnostamiseen, kolmiorimahuopakaton tekemiseen, hirsirungon kengittämiseen ja ikkunoiden korjaamiseen perinteisin menetelmin. Kunnista Asikkala sai avustusta myllyrakennuksen ja Padasjoki Mainiemen sahan pelastamiseen tähtääviin toimiin. Loppuvuodesta tehtiin avustuspäätös Heinolan entisen seminaarin rakennusten kuntotutkimusten ja suojaustoimenpiteiden tekemiseen. Kaikkiaan avustuksia jaettiin 40 kohteelle 0,15 miljoonaa euroa.

Lisätietoja:

Hämeen ELY-keskus:

Johtaja, Elinkeino, työvoima ja osaaminen, Vesa Jouppila, puh. 0295 025 013
Ylijohtaja Tommi Muilu, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 206
Rahoitus työllisyyden edistämiseen: Yksikön päällikkö Kari Sartamo, puh. 0295 025 098
Työvoimakoulutus, yhteishankinnat ja kotoutumiskoulutus: Johtava koulutusasiantuntija Anni Lautala, puh. 0295 025 069
Kotoutumislain mukaiset korvaukset kunnille: Yksikön päällikkö Kari Sartamo, puh. 0295 025 098
Yritysrahoitus ja hankerahoitus ESR: Yksikön päällikkö Sinikka Kauranen, puh. 0295 025 151
Maatilojen kehittäminen: Yksikön päällikkö Kari Kivikko, puh. 0295 025 060
Maaseudun kehittäminen: Kehittämispäällikkö Timo Kukkonen, puh. 0295 025 065
Maaseudun kehittäminen, yritysrahoitus: Rahoitusasiantuntija Kari Palvaila puh. 0295 025 082
Ympäristö, Metso- ja Helmi-ohjelmat: luonnonsuojeluasiantuntija Riitta Ryömä, puh. 0295 025 134
Ympäristö, vesistökunnostukset ja tulvat: johtava vesitalousasiantuntija Elina Laine, puh. 0295 025 107
Ympäristö, rakennusperintö: alueidenkäytön asiantuntija Hannele Kuitunen, puh. 0295 025 121

Tiedotus: Erikoissuunnittelija Sanna Paakkunainen. puh. 0295 025 159 ja viestintäasiantuntija Minna Huovinen 0295 025 076