Kepa ry

EMBARGO 1.11. klo 9.00. Kehityspolitiikan tulosraportti: Järjestöjen kehitysyhteistyö on tuloksellista, erityiskiitosta saa työ hauraissa maissa

Jaa

Tänään julkaistu Kehityspolitiikan tulosraportti osoittaa, kuinka Suomen kehitysyhteistyöllä on saatu aikaan tuloksia köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Yhä useampi kehittyvissä maissa asuva saa puhdasta vettä, yhä useampi nainen saa mahdollisuuden ehkäisyyn ja yhä useampi lapsi pääsee yläkouluun. Järjestöjen työ tavoittaa erityisesti vaikeimmissa olosuhteissa eläviä ihmisiä.

Ulkoministeriön eduskunnalle laatima Kehityspolitiikan tulosraportti osoittaa, että kehitysyhteistyö parantaa ihmisten elämää ja rakentaa yhteiskuntia ja turvallisuutta. Vuonna 2016 nopeasti toteutetut ja suuret kehitysrahoituksen leikkaukset heikensivät kuitenkin merkittävästi Suomen työn vaikuttavuutta.

Tulosraportin mukaan kansalaisjärjestöjen ohjelmat tuottavat tehokkaasti välittömiä tuloksia, erityisesti palvelun tarjonnassa ja kohdistuvat ruohonjuuritasolle.

Kansalaisjärjestöt toimivat useasti haurailla alueilla ja haasteellisissa toimintaympäristöissä – ja siellä ne saavuttavat kohderyhmiä, joita on vaikea saavuttaa muita avustuskanavia käyttäen. Ohjelmatukea saaneet kansalaisjärjestöt edistävät ihmisoikeuksia moninaisin teemoin ja lähestymistavoin, ja esimerkiksi naisten osallistumista lisäävät hankkeet kohentavat sukupuolten tasa-arvoa.

Raportin mukaan kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen kehitystyöllä on saavutettu kauaskantoisia tuloksia. Esimerkkejä ovat kansallisen lainsäädännön ja poliittisen vuoropuhelun parantuminen, tulo- ja työllisyystason nousu ja se, että haavoittuvassa asemassa olevien kehitysmaiden ihmisten tilanne on kohentunut. 

Raportti nostaa esiin myös, että kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö tukee suoraan etelän kansalaisyhteiskuntia ja edistää ihmisoikeuksien, demokratiakehityksen ja hyvän hallinnon toteutumista. Järjestöille on tärkeää, että kansalaisyhteiskunnan tukeminen on nostettu yhdeksi tulosmittariksi. 

”Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että raportissa kerrotaan kansalaisjärjestöjen uskaltavan tehdä yhteistyötä myös sellaisten kumppaneiden kanssa, joiden kanssa kestävien tulosten saavuttaminen voi olla vaikeampaa, mutta joiden on haastavampaa saada rahoitusta muualta. Esimerkkinä raportissa nostetaan orastavat vammais- tai ympäristöryhmät ja hauraat poliittiset liikkeet. Perustelut tällaisen tuen antamiselle ovat vahvat. On myös äärimmäisen tärkeää tehdä työtä, jonka tulokset ovat vaikeammin mitattavissa. Demokratia ja rauhantyö edistävät yhteiskuntien vakautta ja hyvinvointia, vaikka niistä on vaikeampi saada hienoa numeroa ulos”, sanoo Kepan ja Kehyksen muodostaman uuden kattojärjestön toiminnanjohtaja Juha-Erkki Mäntyniemi

Raportissa on kansalaisjärjestöjen osalta keskitytty ohjelmatukijärjestöihin, mutta kehitysyhteistyötä tekevät myös kymmenet hanketukea saavat pienet ja keskisuuret järjestöt, jotka usein osallistavat paljon vapaaehtoisia ja tekevät tiivistä yhteistyötä ruohonjuuritasolla paikallisten ihmisten kanssa.

”Pienten ja keskisuurten kansalaisjärjestöjen tukeminen muun muassa hanketuella sekä viestintä- ja globaalikasvatustuella on tärkeää. Raportti tuo esiin tuhansien eri puolilla maata tekevien ihmisten vapaaehtoistyön. Näiden järjestöjen työtä arvioidaan jatkuvasti ja todetaan sen olevan tuloksellista, mutta tämä ei kuitenkaan näy rahoituspäätöksissä. Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeiden rahoitus on vähentynyt tällä hallituskaudella merkittävästi”, sanoo asiantuntija Pauliina Savola.  

Suomi on keskittänyt yhteistyötään neljälle kehityspolitiikan painopisteelle: Naiset ja tytöt, talous ja työ, toimiva yhteiskunta ja luonnonvarat. Kuitenkin huomattavien leikkausten takia rahoitus näille painopisteille on laskenut merkittävästi edellisistä hallituskausista.  

”Kiitämme ulkoministeriötä rehellisyydestä. Raportissa tuodaan selvästi esille, kuinka vuonna 2016 toteutetut leikkaukset ovat heikentäneet Suomen työn vaikuttavuutta ja uskottavuutta. Seuraavan hallituksen on korjattava tilanne ja tehtävä selvä linjaus kehitysyhteistyömäärärahojen nostamiseksi 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta”, Mäntyniemi sanoo. 

Jotta Suomen kehityspolitiikka vastaisi entistä paremmin köyhyyden ja eriarvoisuuden vähenemiseen, tulee Suomen kohdistaa rahoitusta entistä enemmän kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tukemiseen.

Mäntyniemen mukaan tämä on sekä inhimillisesti että strategisesti tärkeää. Suomen tulee siksi pitää huoli siitä, että se noudattaa sitoumustaan ohjata 0,2 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön vähiten kehittyneiden maiden kanssa. Tuki kaikkein köyhimmille maille on laskenut vuodesta 2014 noin 0,21 prosentista tänä vuonna 0,13 prosenttiin. 

Suomen kehityspolitiikan tavoitteiden saavuttaminen ei kuitenkaan ole vain kehitysyhteistyön vastuulla. Suomen pitäisi edistää kaikessa politiikassaan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista, ja niin ulko- ja turvallisuus-, ilmasto-, energia- kuin kauppapolitiikan pitäisi johdonmukaisesti tukea köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämistä globaalisti.  

Raportissa esitellään myös parantamisen paikkoja. Esimerkkinä on tunnistettu kansallisen politiikan epäjohdonmukaisuus fossiilisten polttoaineiden tukien osalta.

Kehitysjärjestöt ovat samaa mieltä raportin pitkäjänteisyyttä ja johdonmukaisuutta koskevista johtopäätöksistä.

”Suomen kehityspolitiikasta on yksinkertaisesti pakko saada pitkäjänteisempää. Eri tahot, muun muassa Kehityspoliittinen toimikunta ja erilaiset arviot, ovat pitkään puhuneet tarpeesta päästä pitkäjänteisempään kehityspolitiikkaan, joka olisi vähemmän altis hallitusten vaihtumisesta aiheutuvalle suunnanmuutokselle, niin fokuksessa, rahoituksessa kuin kumppanuuksien tukemisessa. On välttämätöntä harkita eri vaihtoehtoja, joilla pitkäjänteisyyden voisi taata”, Mäntyniemi sanoo.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:

Pauliina Savola
asiantuntija, kansalaisyhteiskunta ja edunvalvonta
pauliina.savola@kepa.fi
+358 50 317 6702

Juha-Erkki Mäntyniemi
kehitysjärjestöjen uuden kattojärjestön toiminnanjohtaja
juha-erkki.mantyniemi@kepa.fi
+358 50 317 6695

Tietoja julkaisijasta

Kepa ry
Kepa ry
Elimäenkatu 25–27 (5. krs)
00510 Helsinki

+358 9 584 233http://www.kepa.fi

Kepa on yli 300 kansalaisjärjestön kattojärjestö ja globaalien kehityskysymysten asiantuntijajärjestö. Kepa innostaa suomalaisia toimimaan oikeudenmukaisemman maailman puolesta.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kepa ry

Kehitysjärjestöt jakoivat 0,7 prosentin ruisleipäsiivuja töihin palaaville kansanedustajille4.9.2018 15:14Tiedote

Syysistuntokauden ensimmäisenä päivänä kehitysjärjestöt muistuttivat kansanedustajia siitä, että Suomella on varaa tukea kehitysmaita. Ohuenohuet leipäviipaleet kuvasivat 0,7 prosentin osuutta, joka Suomen pitäisi kansainvälisen sitoumuksensa mukaisesti ohjata bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön. “Kehitysyhteistyömäärärahoja täytyy ruveta nostamaan, koska juurisyihin pitää ruveta todella puuttumaan”, sanoi ruisleipäsiivun vastaanottanut Sirkka-Liisa Anttila.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme