EMBARGO 19.9.2022 klo 18.00 / Miljardille ihmiselle vapautuisi ruokaa, jos maatalouden sivuvirtoja kierrätettäisiin tuotantoeläinten rehuksi

Arviolta kymmenesosa maailman väestöstä kärsii aliravitsemuksesta. Samaan aikaan tuotantoeläimille syötetään valtavia määriä ihmisravinnoksi kelpaavia ruokakasveja, ja merkittävä osa rajallisista luonnonresursseista käytetään rehuntuotantoon.
Aalto-yliopiston professori Matti Kummun johtaman tutkimusryhmän tuore artikkeli osoittaa, että nykyisen ruokajärjestelmän puitteissa voitaisiin ruokkia jopa 13 prosenttia enemmän ihmisiä, jos osa ihmisille kelpaavasta rehusta korvattaisiin tuotantoeläinten ruokavaliossa maatalouden sivuvirroilla ja viljelykasvien tähteillä. Tutkimus julkaistiin juuri Nature Food -lehdessä
Tällä hetkellä noin kolmannes maailmassa kasvatetuista viljoista ja neljännes kalansaaliista syötetään tuotantoeläimille. Globaaleihin vesi- ja ruokakysymyksiin erikoistuneen Kummun ryhmä tutki mahdollisuutta hyödyntää niiden sijaan maatalouden ja ruokateollisuuden sivuvirtoja sekä viljelykasvien tähteitä, kuten sitrushedelmien prosessoinnissa syntyviä jätteitä, kalanviljelyn ja karjankasvatuksen sivutuotteita tai vaikkapa sokerijuurikkaan naatteja. Näin ihmisille kelpaavia raaka-aineita vapautuisi suoraan ihmisten ruoaksi.
”Tämä on ensimmäinen kerta, kun näin kattava osa maailman ruoka- ja rehuvirroista on tuotu yhteen analysoitavaksi tällä tarkkuudella. Näin ymmärsimme, miten suuri osuus sivuvirroista ja viljelykasvien tähteistä on jo käytössä eläinten rehuna ja pystyimme edelleen arvioimaan käyttämättömän potentiaalin”, Kummu selittää.
Jopa 10–26 prosenttia viljakasvien tuotannosta ja 17 miljoonan tonnin kalansaalis (11 prosenttia kalan tuotannosta) voitaisiin ohjata eläintuotannosta ihmisten käyttöön, jos ruokajärjestelmä järjestettäisiin uudelleen tutkimuksessa kuvatulla tavalla. Toteutustavasta riippuen muutos lisäisi ihmisille kelpaavan ruoan määrää 6–13 prosenttia kaloreilla mitattuna ja 9–15 prosenttia proteiinisisältönä mitattuna.
”Tämä ei ehkä kuulosta paljolta, mutta se tarkoittaa ruokaa jopa noin miljardille ihmiselle”, tutkimuksen analyysia ja kirjoitustyötä johtanut Aalto-yliopiston tutkijatohtori Vilma Sandström sanoo.
Samansuuntainen parannus voitaisiin saavuttaa myös ruokahävikin puolittamisella ruokaketjun eri osissa, kuten Kummu kollegoineen osoitti kymmenen vuoden takaisessa tutkimuksessaan. Yhdistämällä nämä ratkaisut nykyinen ruoantuotanto riittäisi siis jopa neljänneksen suuremmalle väestölle ilman, että ihmiset muuttaisivat merkittävästi ruokavaliotaan tai että ruoantuotantoon käytettäisiin enemmän luonnonresursseja.
Muutoksia toimitusketjuihin ja kulutustottumuksiin
Osa muutoksista, kuten rehuviljan korvaaminen viljelykasvien tähteillä, heikentäisi karjankasvatuksen tuottavuutta ja vähentäisi näin saatavilla olevien eläinperäisten tuotteiden määrää. Tämän tutkijat huomioivat analyysissään.
Toinen merkittävä haaste liittyy eläimille syötettävien raaka-aineiden ottamiseen osaksi ihmisravintoa. Raaka-aineet eivät aina ole samanlaisia kuin ne, mihin kuluttajat ovat tottuneet. Esimerkiksi rehumaissina käytettävä lajike on erilainen kuin ruokamaissi, viljatuotteiden laatu voi olla rehukäytössä heikompi ja rehuna käytettävät kalalajit ovat pieniä ja ruotoisia – eivätkä ainakaan tällä hetkellä ole kuluttajien suosiossa.
Laajamittaisen muutoksen toteuttaminen vaatisikin toimitusketjujen uudelleenjärjestelyjä sekä myös jonkin verran ihmisten kulutustottumusten muutoksia. Näiden esteiden ylittäminen johtaisi kuitenkin merkittäviin hyötyihin, tutkijat korostavat.
”Meidän pitää muuttaa ruokajärjestelmää esimerkiksi niin, että teollisuudenalat ja viljelijät, joiden tuotannossa syntyy sivutuotteita, löytävät niitä tarvitsevat karjan- ja kalankasvattajat. Osa sivutuotteista vaatisi myös jalostusta ennen kuin ne voidaan antaa tuotantoeläimille”, Sandström sanoo.
Muutos ei myöskään ole välttämättä niin radikaali kuin miltä se aluksi vaikuttaa.
”Tutkimuksessamme analysoituja sivuvirtoja ja tapoja hyödyntää viljakasvien tähteitä käytetään jo monin paikoin eri mittakaavoissa. Näin ollen koko järjestelmää ei tarvitse keksiä uudelleen alusta alkaen. Meidän pitää vain muokata nykyistä ruokajärjestelmää ja kasvattaa hyväksi havaittujen toimintatapojen mittakaavaa,” Kummu toteaa.
Linkki julkaisuun (toimii embargon poistumisen jälkeen) https://www.nature.com/articles/s43016-022-00589-6
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkijatohtori Vilma Sandström
puh. 040 777 8412
vilma.sandström@aalto.fi
Professori Matti Kummu
puh. -050 407 5171
matti.kummu@aalto.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Tutkimus: Uusien rakennusten päästöistä 70 prosenttia tulee rakentamisesta – eikä sitä huomioida tarpeeksi30.6.2025 07:53:14 EEST | Tiedote
Energiatehokkuus ja uusiutuvan energian käyttö ovat vähentäneet uudisrakennusten elinkaaripäästöjä, mutta rakentamisen päästöt eivät ole laskeneet. Viheralueiden vaaliminen ja puurakentamisen suosiminen tekisi rakentamisesta kestävämpää, korostavat tutkijat.
Tutkimus: Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille myönteiset yritykset ovat selvästi innovatiivisempia18.6.2025 09:30:00 EEST | Tiedote
Yhdysvaltalaisia suuryrityksiä koskenut tutkimus kertoo, että patenttien määrä ja laatu kasvavat merkittävästi, jos yritys saa korkeat pisteet LGBTQ+-yhteisöä eli seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä tukevissa arvioinneissa.
Koneoppiminen tuo vallankumouksen tutkimukseen ja tuotekehitykseen – uuden tekoälyinstituutin johtajalle merkittävä EU-rahoitus17.6.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Uusi projekti ratkoo koneoppimisen keskeistä pullonkaulaa ja muodostaa myös yhden uuden ELLIS-instituutin tutkimuksen kulmakivistä.
A revolution for R&D with the missing link of machine learning — project envisions human-AI expert teams to solve grand challenges17.6.2025 13:00:00 EEST | Press release
Robust, deployable and collaborative machine learning (ML) methods are needed for artificial intelligence (AI) to become truly useful. This ERC-funded research aims to solve a major ML bottleneck and will form a cornerstone of the newly established ELLIS Institute Finland.
Väitöstutkimus: Suomen väestönsuojajärjestelmä on kansainvälisesti poikkeuksellisen kattava – kuumenevat kesät voivat kuitenkin haastaa sen toimivuutta12.6.2025 11:30:00 EEST | Tiedote
Vuosikymmenten aikana rakennetun suomalaisen väestönsuojajärjestelmän hinta vastaa vain noin kolmen vuoden puolustusbudjettia – ja se suojaa lähes koko väestön.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme