Aalto-yliopisto

EMBARGO 19.9.2022 klo 18.00 / Miljardille ihmiselle vapautuisi ruokaa, jos maatalouden sivuvirtoja kierrätettäisiin tuotantoeläinten rehuksi

Jaa

Aalto-yliopiston tutkijat osoittivat, että ruokaa riittäisi jopa 13 prosenttia suuremmalle väestölle, jos tuotantoeläinten rehuna käytettäisiin enemmän maatalouden sivuvirtoja.

Tällä hetkellä noin kolmannes maailmassa kasvatetuista viljoista syötetään tuotantoeläimille. Kuva: Pixabay
Tällä hetkellä noin kolmannes maailmassa kasvatetuista viljoista syötetään tuotantoeläimille. Kuva: Pixabay

Arviolta kymmenesosa maailman väestöstä kärsii aliravitsemuksesta. Samaan aikaan tuotantoeläimille syötetään valtavia määriä ihmisravinnoksi kelpaavia ruokakasveja, ja merkittävä osa rajallisista luonnonresursseista käytetään rehuntuotantoon.

Aalto-yliopiston professori Matti Kummun johtaman tutkimusryhmän tuore artikkeli osoittaa, että nykyisen ruokajärjestelmän puitteissa voitaisiin ruokkia jopa 13 prosenttia enemmän ihmisiä, jos osa ihmisille kelpaavasta rehusta korvattaisiin tuotantoeläinten ruokavaliossa maatalouden sivuvirroilla ja viljelykasvien tähteillä. Tutkimus julkaistiin juuri Nature Food ­-lehdessä

Tällä hetkellä noin kolmannes maailmassa kasvatetuista viljoista ja neljännes kalansaaliista syötetään tuotantoeläimille. Globaaleihin vesi- ja ruokakysymyksiin erikoistuneen Kummun ryhmä tutki mahdollisuutta hyödyntää niiden sijaan maatalouden ja ruokateollisuuden sivuvirtoja sekä viljelykasvien tähteitä, kuten sitrushedelmien prosessoinnissa syntyviä jätteitä, kalanviljelyn ja karjankasvatuksen sivutuotteita tai vaikkapa sokerijuurikkaan naatteja. Näin ihmisille kelpaavia raaka-aineita vapautuisi suoraan ihmisten ruoaksi.

”Tämä on ensimmäinen kerta, kun näin kattava osa maailman ruoka- ja rehuvirroista on tuotu yhteen analysoitavaksi tällä tarkkuudella. Näin ymmärsimme, miten suuri osuus sivuvirroista ja viljelykasvien tähteistä on jo käytössä eläinten rehuna ja pystyimme edelleen arvioimaan käyttämättömän potentiaalin”, Kummu selittää.

Jopa 10–26 prosenttia viljakasvien tuotannosta ja 17 miljoonan tonnin kalansaalis (11 prosenttia kalan tuotannosta) voitaisiin ohjata eläintuotannosta ihmisten käyttöön, jos ruokajärjestelmä järjestettäisiin uudelleen tutkimuksessa kuvatulla tavalla. Toteutustavasta riippuen muutos lisäisi ihmisille kelpaavan ruoan määrää 6–13 prosenttia kaloreilla mitattuna ja 9–15 prosenttia proteiinisisältönä mitattuna.

”Tämä ei ehkä kuulosta paljolta, mutta se tarkoittaa ruokaa jopa noin miljardille ihmiselle”, tutkimuksen analyysia ja kirjoitustyötä johtanut Aalto-yliopiston tutkijatohtori Vilma Sandström sanoo.

Samansuuntainen parannus voitaisiin saavuttaa myös ruokahävikin puolittamisella ruokaketjun eri osissa, kuten Kummu kollegoineen osoitti kymmenen vuoden takaisessa tutkimuksessaan. Yhdistämällä nämä ratkaisut nykyinen ruoantuotanto riittäisi siis jopa neljänneksen suuremmalle väestölle ilman, että ihmiset muuttaisivat merkittävästi ruokavaliotaan tai että ruoantuotantoon käytettäisiin enemmän luonnonresursseja.

Muutoksia toimitusketjuihin ja kulutustottumuksiin

Osa muutoksista, kuten rehuviljan korvaaminen viljelykasvien tähteillä, heikentäisi karjankasvatuksen tuottavuutta ja vähentäisi näin saatavilla olevien eläinperäisten tuotteiden määrää. Tämän tutkijat huomioivat analyysissään.

Toinen merkittävä haaste liittyy eläimille syötettävien raaka-aineiden ottamiseen osaksi ihmisravintoa. Raaka-aineet eivät aina ole samanlaisia kuin ne, mihin kuluttajat ovat tottuneet. Esimerkiksi rehumaissina käytettävä lajike on erilainen kuin ruokamaissi, viljatuotteiden laatu voi olla rehukäytössä heikompi ja rehuna käytettävät kalalajit ovat pieniä ja ruotoisia – eivätkä ainakaan tällä hetkellä ole kuluttajien suosiossa.

Laajamittaisen muutoksen toteuttaminen vaatisikin toimitusketjujen uudelleenjärjestelyjä sekä myös jonkin verran ihmisten kulutustottumusten muutoksia. Näiden esteiden ylittäminen johtaisi kuitenkin merkittäviin hyötyihin, tutkijat korostavat.

”Meidän pitää muuttaa ruokajärjestelmää esimerkiksi niin, että teollisuudenalat ja viljelijät, joiden tuotannossa syntyy sivutuotteita, löytävät niitä tarvitsevat karjan- ja kalankasvattajat. Osa sivutuotteista vaatisi myös jalostusta ennen kuin ne voidaan antaa tuotantoeläimille”, Sandström sanoo.

Muutos ei myöskään ole välttämättä niin radikaali kuin miltä se aluksi vaikuttaa.

”Tutkimuksessamme analysoituja sivuvirtoja ja tapoja hyödyntää viljakasvien tähteitä käytetään jo monin paikoin eri mittakaavoissa. Näin ollen koko järjestelmää ei tarvitse keksiä uudelleen alusta alkaen. Meidän pitää vain muokata nykyistä ruokajärjestelmää ja kasvattaa hyväksi havaittujen toimintatapojen mittakaavaa,” Kummu toteaa.

Linkki julkaisuun (toimii embargon poistumisen jälkeen) https://www.nature.com/articles/s43016-022-00589-6

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkijatohtori Vilma Sandström
puh. 040 777 8412‬
vilma.sandström@aalto.fi
‭ ‬
Professori Matti Kummu
puh. -050 407 5171
matti.kummu@aalto.fi

Kuvat

Tällä hetkellä noin kolmannes maailmassa kasvatetuista viljoista syötetään tuotantoeläimille. Kuva: Pixabay
Tällä hetkellä noin kolmannes maailmassa kasvatetuista viljoista syötetään tuotantoeläimille. Kuva: Pixabay
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu 12 000 opiskelijaa ja yli 4000 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.  

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme