Emilia Suomalainen ja Jani Lukkarinen: Liikennepolitiikkaan tarvitaan kokonaiskuva
Liikenteen päästöjä tulee leikata rajusti jo tällä vuosikymmenellä. Käynnissä on kuitenkin monia kestävyys- ja ilmastotavoitteiden vastaisia trendejä, kuten citymaastureiden yleistyminen, lentoliikenteen kasvu ja autokeskeinen yhdyskuntarakenne. Tarvitsemme keinoja, joilla puuttua näihin kehityskulkuihin. Keinoja on kuitenkin vaikea etsiä ilman liikennepolitiikan kokonaiskuvaa, kirjoittavat Emilia Suomalainen ja Jani Lukkarinen Ratkaisuja-blogissaan.

Liikenne on suurimpia kasvihuonekaasupäästöjen lähteitä. Liikennesektori oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 vastuussa noin 21 prosentista Suomen päästöistä, kun maankäyttösektoria ei oteta laskuihin mukaan. Tätä prosenttilukua käytetään niin fossiilittoman liikenteen tiekartan, keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman kuin kansallisen ilmasto- ja energiastrategiankin lähtökohtana.
Kuva on harmillisen puutteellinen: laskelmat eivät huomioi kansainvälisen lento- ja laivaliikenteen päästöjä. Tilastokeskuksen mukaan kansainvälisen liikenteen huomiointi lisää liikennesektorin päästöjä lähes kolmanneksella. Jos lentoliikenteen koko ilmastoa lämmittävä vaikutus huomioidaan, voivat liikenteen kokonaispäästöt olla vähintään 50 prosenttia suuremmat kuin on arvioitu.
Liikenteen ja liikkumisen tulevaisuudesta puuttuu kokonaiskuva, jota tarvittaisiin kipeästi liikennepolitiikan pohjaksi. Eri kulkumuotoja käsitellään omissa lokeroissaan, ja suuria päästölähteitä lakaistaan maton alle.
Liikennesektorin kasvihuonekaasupäästöt kuuluvat toisaalta päästökaupan, toisaalta taakanjakosektorin piiriin. Ensimmäiseen sisältyy Euroopan talousalueen sisäinen lentoliikenne ja jälkimmäiseen kotimaan liikenne. Sektoreita käsitellään erikseen, mikä hämärtää kokonaiskuvaa. Lisäksi kansanvälisen lento- ja vesiliikenteen kasvihuonekaasupäästöt sivuutetaan kokonaan.
Liikennepolitiikkaan liittyy ilmastonmuutoksen kannalta myös toinen merkittävä ongelma. Kasvihuonekaasupäästölaskelmat huomioivat nykyisin vain kulkuvälineiden käyttövaiheen päästöt. Tuotantovaiheen päästöjen merkitys tulee kuitenkin tulevaisuuden vähäpäästöisessä liikkumisessa korostumaan entistä enemmän. Esimerkiksi sähköautot siirtävät päästöjen muodostumisen painopistettä ajoneuvojen valmistusmaihin ja raaka-aineiden tuotantoalueille. Tarvitaan ohjauskeinoja, joilla myös tuotannon päästöt voidaan huomioida täysimääräisesti. Vaarana on, että navigoimme sokkoina kohti tulevaisuutta.
Kenellä on vastuu kielteisten kehityskulkujen katkaisemisesta?
Liikennesektorin päästöjä on leikattava rajusti jo tällä vuosikymmenellä. Autoriippuvuuden vähentäminen sysätään kuitenkin kaupunkiseuduille. Niinpä kestävän liikenteen ratkaisuista käydään riitaisia asemasotia valtuustokausi toisensa jälkeen, vaikka niiden kansanterveydellisistä, taloudellisista ja ekologisista hyödyistä on laaja konsensus.
Käynnissä on myös monia kestävyys- ja ilmastotavoitteiden vastaisia trendejä. Näitä ovat esimerkiksi katumaastureiden yleistyminen, henkilöautojen määrän ja lentoliikenteen jatkuva kasvu, yhdyskuntarakenteen hajautuminen ja autokaupunkikudoksen kasvu.
Tarvitsemme keinoja, joilla puuttua näihin kehityskulkuihin. Kipupisteiden löytämiseksi tarvitsemme ensin kuitenkin liikennepolitiikan kokonaiskuvan ja tulevaisuuden vision. Ilman niitä jatkamme osittaisratkaisujen, kuten päästökaupan, sähköistymisen ja energiatehokkuusparannusten, varassa, jotka parhaassa tapauksessakin tuovat vain marginaalisia parannuksia. Pahimmillaan ne pönkittävät negatiivisia kehityskulkuja ja estävät kokonaispäästöjen leikkaamisen.
Emilia Suomalainen on lentoliikenteestä sähköautojen kautta pyöräilyyn hypännyt liikennetutkija, joka on kiinnostunut kestävän liikkumisen tulevaisuudesta. ”Olen kävelykaupungin ja kahvilakulttuurin ystävä.”
Jani Lukkarinen on kestävyysmurroksen politiikan tutkija, joka on keskittynyt erityisesti ilmastonmuutokseen eri muodoissa ja mittakaavoissa. ”Vapaa-ajalla pyöräilen poliittisesti ja epäpoliittisesti.”
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Viikkokatsaus 6.–10.2.20237.2.2023 12:40:01 EET | Tiedote
Hyvä vastaanottaja, tässä tiedoksesi tällä viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Jakelemme viikkokatsauksen maanantaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät jatkossa myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Syken tiedotteet.
Konsumtionsbaserade utsläpp i alla kommuner och landskap i Finland har räknats för första gången31.1.2023 09:00:00 EET | Tiedote
Finlands miljöcentral (SYKE) har för första gången publicerat uppgifter om konsumtionsbaserade växthusutsläpp för alla kommuner och landskap i Finland. Utsläppen per capita varierar kraftigt både mellan kommuner och landskap. Till följd av konsumtionen av importerade varor riktas också en betydande andel av utsläppen till utlandet.
Consumption-based emissions for all Finnish municipalities and regions calculated for the first time31.1.2023 09:00:00 EET | Press release
For the first time, the Finnish Environment Institute (Syke) has published consumption-based greenhouse gas emissions data for all Finnish municipalities and regions. The emissions per capita vary considerably between different municipalities and regions. As a result of the consumption of imported goods, a significant portion of emissions is also directed abroad.
Kaikkien Suomen kuntien ja maakuntien kulutusperäiset päästöt laskettu ensimmäistä kertaa31.1.2023 09:00:00 EET | Tiedote
Suomen ympäristökeskus (Syke) on julkaissut kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästötiedot ensimmäistä kertaa kaikille Suomen kunnille ja maakunnille. Sekä kuntien että maakuntien asukaskohtaisissa päästöissä on suuria eroja. Tuontihyödykkeiden kulutuksen myötä merkittävä osa päästöistä kohdentuu myös ulkomaille.
Viikkokatsaus 30.1.–3.2.202330.1.2023 15:43:27 EET | Tiedote
Hyvä vastaanottaja, tässä tiedoksesi tällä viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Jakelemme viikkokatsauksen maanantaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät jatkossa myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Syken tiedotteet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme