Hallitus on tänään päässyt sopinut reilun 300 miljoonan euron tukipaketista suomalaisten ruoantuottajien akuuttiin kustannuskriisiin vastaamiseksi sekä tukemiseksi fossiiliriippuvuudesta irtautumisessa. Maatalouden kriisi on syventynyt Venäjän Ukrainaan aloittaman hyökkäyssodan seurauksena, mikä näkyy myös fossiilisten polttoaineiden ja lannoitteiden nopeana hinnan nousuna.

– Meille oli tärkeää, että löydämme nopeasti keinoja viljelijöiden ja kotimaisen ruoantuotannon tukemiseen. Tämä kokonaisuus sisältää nopeavaikutteisia tukia tilojen kannattavuuden  tukemiseksi sekä toimia, joilla vauhditetaan energiaomavaraisuuden kasvattamista ja siirtymää pois fossiilisista tuotantopanoksista, kuvaa Kari neuvotteluja.

Noin kaksi kolmasosaa tuista suunnataan suoriin tukiin viljelijöiden toimeentulon turvaamiseksi. Näitä keinoja ovat esimerkiksi esimerkiksi energiaverojen palautuksen sekä luonnonhaittakorvauksen kertaluontoiset lisäykset. Nopeita toimia tarvitaan, jotta voidaan vastata maataloustoimijoiden juuri tässä hetkessä käsillä olevaan vaikeaan tilanteeseen.

Yli 100 miljoonaa euroa paketista käytetään kestävän siirtymän tukemiseen. Keinoina on muun muassa kosteikkoviljelyn edistäminen, joka tuo uusia elinkeinomahdollisuuksia. Kosteikkoviljelyssä voidaan oikealla veden pinnan korkeudella vähentää turvepeltojen päästöjä ja tuottaa samalla energiaksi sopivia kasveja kuten pajua.

Tukea on varattu myös vaihtoehtoisiin energialähteisiin kuten biokaasun käytön edistämiseen tiloilla. Biokaasulla ja esimerkiksi pelleteillä voidaan korvata öljyn käyttöä viljan kuivauksessa. 

– Uusiutuvilla kotimaisilla energianlähteillä voidaan turvata huoltovarmuutta ja vähentää riippuvuuttamme fossiilisista polttoaineista, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kari.

Hallitus panostaa myös lannoitemarkkinoiden kehittämiseen ja omavaraisuuden kasvattamiseen tukemalla ravinteiden talteenoton teknologioita. Tukikokonaisuudella edistetään kannattavan kierrätyslannoitemarkkinan syntymistä, parannetaan ravinne- ja energiahuoltovarmuutta ja edistetään vihreää siirtymää. Tavoitteena on käynnistää investointeja laitostoimintaan.