Enemmistö perintöosuuksista alle 20 000 euroa

”Tilastoitavat euromääräiset arvot ovat verotettavia arvoja eli arvoja, joihin perintöveron määrä perustuu. Perintöveron lopulliseen määrään voivat kuitenkin vielä vaikuttaa esimerkiksi mahdolliset veroon tehtävät vähennykset”, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Samuel Ikonen.

Lähes puolet perinnönsaajista oli iältään 45–64-vuotiaita. He myös saivat keskimäärin muita ikäluokkia suurempia perintöjä. Puolet kaikista perinnönsaajista sai alle 13 700 euroa. Sen sijaan puolet 45–54-vuotiaista sai perintöosuuksia alle 16 500 euroa ja puolet 55–64-vuotiaista alle 15 900 euroa.

”Perimysjärjestyksen mukaan lapset ovat ensisijaisia perijöitä ja perinnönjättäjät ovat usein vajaa 30 vuotta perinnönsaajia vanhempia, mikä vaikuttaa 45–64-vuotiaiden perinnönsaajien lukumäärään. Koska perinnönjättäjien nettovarallisuus, eli varat miinus velat, kertyy usein ajan myötä, 45–64-vuotiaiden perinnönsaajien perintöosuus muodostuu keskimäärin muita ikäryhmiä suuremmaksi”, Ikonen selittää.

Vuonna 2019 perinnönsaajista 80 prosenttia sai perintöosuuksia lähisukulaiselta, johon kuuluvat esimerkiksi perinnönjättäjän lapset, lapsenlapset ja puoliso.

”On hyvä huomata, että verotettaviin arvoihin on jo tehty kaikki perityn osuuden arvoon tehtävät vähennykset. Esimerkiksi alaikäisyysvähennyksen enimmäismäärä on 60 000 euroa ja puolisovähennyksen 90 000 euroa. Nämä vähennykset selittävät osittain, miksi alle 18-vuotiaiden ja vähintään 75-vuotiaiden tilastoitavat perintöosuudet ovat muita ikäryhmiä alhaisempia. Alaikäisten osuus perinnönsaajista on ollut vuosittain noin 3 prosenttia ja vähintään 75-vuotiaiden noin 5 prosenttia”, Ikonen kertoo.

Perintöosuuden arvo harvoin yli 200 000 euroa

Vuonna 2019 perintöosuuden verotettava arvo oli vähintään 200 000 euroa noin 3 prosentilla ja vähintään miljoona euroa 0,2 prosentilla perinnönsaajista.

Omaisuuden arvoon tehtävien vähennysten vuoksi verotettavat arvot eivät vastaa perintönä saadun omaisuuden todennäköistä luovutushintaa.

”Esimerkiksi jos 70-vuotias leski jäisi asumaan 100 000 euron arvoiseen asuntoon, mahdollisen hallintaoikeusvähennyksen suuruus olisi perintöverotuksessa 35 000 euroa. Jos perintöosuus koostuisi pelkästään asunnosta, perillisiä olisi vain yksi eikä muita vähennyksiä myönnettäisi, perintöosuuden verotettava arvo olisi 65 000 euroa”, Ikonen kuvailee.

”Verotettavista arvoista ei myöskään voi suoraan päätellä perinnöksi saadun varallisuuden rahaksi muutettavuutta esimerkiksi lesken asumisoikeuden vuoksi. Toisaalta kuolinpesän varallisuus voidaan jättää osin tai kokonaan jakamatta. Rekisteripohjainen tilastotieto kuitenkin parantaa julkisesti saatavilla olevaa tietoa perintönä saadun varallisuuden jakautumisesta”, Ikonen taustoittaa.

Esimerkkinä tästä Ikonen kertoo, että vuonna 2019 neljään ylimpään tulokymmenykseen kuului 47 prosenttia ja neljään alimpaan 34 prosenttia perinnönsaajista.

”Tilastointi tulokymmenyksittäin perustuu käytettävissä oleviin rahatuloihin, jotka ovat keskimäärin korkeimmillaan 50–60-vuotiailla. Koska enemmistö perinnönsaajista on vuosittain iältään 45–64-vuotiaita, suurituloisten osuus perinnönsaajista korostuu”, Ikonen toteaa.

Joka kolmas lahjansaaja sai lahjaksi rahaa

Puolet verotettavia lahjoja saaneista sai lahjoja enintään 30 000 euroa vuonna 2019. Vajaa neljäsosa sai lahjoja alle 15 000 euroa ja neljäsosa yli 69 700 euroa.

Verotettava lahja tarkoittaa, että lahjansaaja on saanut samalta lahjanantajalta kolmen vuoden aikana lahjoja, joiden yhteenlaskettu arvo on vähintään 5000 euroa. Lahjojen tilastoinnissa ovat mukana vain verotettavat lahjat, sillä verottomista lahjoista ei tarvitse antaa lahjaveroilmoitusta.

”Henkilöt saavat hyvin usein vain yhden perintöosuuden vuosittain. Sen sijaan lahjoja voidaan saada vuoden aikana useampia, mikä osaltaan nostaa tilastoitavia keskimääräisiä arvoja, sillä tilastoinnissa henkilön vuoden aikana saamien kaikkien perintöosuuksien tai verotettavien lahjojen verotettavat arvot on laskettu yhteen”, Ikonen taustoittaa.

Vuonna 2019 verotettavia lahjoja sai 18 500 henkilöä. Lahjansaajista 92 prosenttia sai lahjoja lähisukulaiselta ja puolet oli iältään 35–54-vuotiaita. Suurimpia lahjoja saivat 35–44-vuotiaat, joista puolet sai 36 000 euroa.

”Verotettavia lahjoja saaneista noin joka kolmas sai lahjaksi rahaa vuonna 2019. Seuraavaksi yleisimpiä verotettavia lahjoja olivat vapaa-ajan kiinteistö ja kiinteistö – molempien osuus oli noin 17 prosenttia”, Ikonen kertoo.

Suurimmat lahjat olivat vuonna 2019 maatilakokonaisuuksia (mediaani 193 800 euroa) ja noteeraamattomia osakkeita (mediaani 75 800 euroa).

Noin puolet perinnön- ja lahjansaajista asui Uudellamaalla, Pirkanmaalla tai Varsinais-Suomessa

Verotettavia lahjoja saaneista 52 prosenttia ja perinnönsaajista 47 prosenttia asui Uudellamaalla, Pirkanmaalla tai Varsinais-Suomessa vuonna 2019. Lähes 70 prosenttia perinnönsaajista ja 52 prosenttia lahjansaajista asui 1–2 hengen asuntokunnassa.

”Perinnön- ja lahjansaajien jakautuminen asuinmaakunnittain noudattelee pitkälti koko Suomen asuntoväestön jakautumista eri maakuntiin – tosin enemmistö lahjansaajista, noin 36 prosenttia, asui Uudellamaalla”, Ikonen toteaa.

Tilastokeskus julkaisee ensimmäistä kertaa rekisteripohjaista tilastotietoa perinnöistä ja lahjoista kokeellisena tilastona.