Enemmistö suomalaislapsista edelleen huippulukijoita – osaamiserot kasvussa
Muissa suomalaisoppilaiden lukutaitoa mittaavissa tutkimuksissa havaittu osaamistason lasku näkyy nyt ensimmäisen kerran merkitsevänä myös PIRLS-tutkimuksessa. Erinomainen lukutaidon taso on 14 %:lla oppilaistamme ja heikko tai erittäin heikko 16 %:lla. Vuonna 2016 vastaavat luvut olivat 18 % ja 9 %. Heikkojen lukijoiden määrä on siis lähes kaksinkertaistunut.
– Erinomaisten lukijoiden väheneminen ja heikkojen määrän kasvu pitää kääntää, sillä pahimmillaan se tarkoittaa merkittävää heikkojen lukijoiden määrän kasvua perusopetuksen loppuvaiheessa. Pandemia on toki voinut osaltaan vaikuttaa tulokseen, mutta ei selitä sitä kokonaan, sanoo tutkimuksen kansallinen koordinaattori Kaisa Leino Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta.
Koulujen väliset erot eivät Suomessa ole edelleenkään merkittäviä. Alueista pääkaupunkiseudulla oppilaiden väliset erot olivat muuta maata suurempia: sekä erinomaisten että heikkojen lukijoiden osuus oli siellä maan suurin. Osaamistason heikkeneminen näkyy koko maassa, kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä ja eri sukupuolilla.
Asenteilla suuri vaikutus lukutaitoon
PIRLS-tutkimuksen mukaan kotien lukemista tukeva toiminta ja asenteet lukemista kohtaan ovat erittäin merkityksellisiä. Hieman useampi kuin joka kuudes oppilas kertoi, ettei ollut nähnyt vanhempansa lukevan kirjaa. Kotikyselyyn vastanneista vanhemmista 18 % ei pitänyt lukemisesta, ja tämän ryhmän koko oli jälleen hieman kasvanut aiempaan verrattuna.
– Vaikka perheen sosioekonomisella asemalla näyttää olevan oma merkityksensä, vähintään yhtä tärkeitä ovat lapsen oppimista tukevat tekijät jo ennen kouluikää ja myöhemminkin: tehdään lukemista tukevia yhteisiä aktiviteetteja, arvostetaan opiskelua, kannustetaan lukemaan, tarjotaan lukevan aikuisen malli ja mahdollistetaan lapsen lukeminen joko hankkimalla kirjoja tai hyödyntämällä kirjastoa, toteaa yliopistotutkija Kari Nissinen Koulutuksen tutkimuslaitokselta.
Lukemisesta pitävien ja aktiivisesti huvikseen lukevien lasten määrä on vähentynyt. Vain alle viidennes lapsista piti lukemisesta paljon, kun taas melkein kolmannes laskettiin lukemisesta vain vähän pitäviin. Lukutaidon kehittymisen kannalta kuitenkin jo puolikin tuntia lukemista päivässä vaikuttaa merkittävästi.
– Koulussa lukemisen innostamista voisi edistää opettajien oma kiinnostus lastenkirjallisuutta kohtaan. Nyt useampi kuin joka kolmas lukemisen opettaja ilmoitti, ettei lue lastenkirjallisuutta koskaan, huomauttaa projektitutkija Marjo Sirén.
Kouluympäristö tärkeä lukemisen tukija
Oppilaiden sitoutuminen lukutaidon opetukseen on lisääntynyt; kouluun sitoutuminen ja kiusaamisen kokemukset säilyneet ennallaan. Kiusaamista kokeneita on neljännes oppilaista, ja kaikkein eniten kiusattujen pistemäärät olivat heikentyneet selvästi eniten. Myös opettajien kokemuksilla työympäristön turvallisuudesta ja rauhallisuudesta oli yhteys oppilaiden osaamistasoon.
– Tuloksista näkyy selvästi, miten tärkeää on, että koulussa pystytään tarjoamaan rauhallinen ja turvallinen työ- ja oppimisympäristö. Tähän pitäisi kiinnittää huomiota vielä aiempaa enemmän, Leino kannustaa.
PIRLS 2021 -tutkimuksessa (Progress in International Reading Literacy Study) tarkasteltiin neljännen luokan oppilaiden lukutaitoa. Tutkimus toteutettiin vuonna 2021 tietokoneilla ja mukana oli sekä perinteisiä lineaarisia tekstejä että verkkotekstejä. Lukutaidon arviointiin osallistui 219 koulusta 7 018 oppilasta. Lisäksi tietoa kerättiin oppilas-, opettaja-, koulu- ja kotikyselyllä. Suomessa tutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Tutkimus on toteutettu Suomessa edellisen kerran vuosina 2016 ja 2011.
Lisätietoja
Koulutuksen tutkimuslaitos:
- Yliopistotutkija Kaisa Leino, p. 040 805 4810, kaisa.j.leino@jyu.fi
- Yliopistotutkija Kari Nissinen, p. 040 805 4268, kari.nissinen@jyu.fi
Opetus- ja kulttuuriministeriö:
- Opetusneuvos Tommi Karjalainen, p. 0295 3 30140, tommi.karjalainen@gov.fi
Raportti:
- Kaisa Leino, Marjo Sirén, Kari Nissinen & Eija Puhakka: Puoli tuntia lukemista. Kansainvälinen lasten lukutaitotutkimus PIRLS 2021. Koulutuksen tutkimuslaitos 2023.
Suora lähetys JYU Moniviestimessä 16.5.2023 klo 13 alkaen osoitteessa https://r.jyu.fi/ruututkii160523
Tutkimusraportti on saatavilla 16.05.2023 klo 13 PIRLS-tutkimuksen verkkosivulla https://ktl.jyu.fi/pirls
Aiempien PIRLS-tutkimuksen tulokset: https://ktl.jyu.fi/fi/pirls-timss/pirls/tulokset
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kirsi HäkämiesviestintäsihteeriKoulutuksen tutkimuslaitos
Puh:040 805 4249kirsi.m.hakamies@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tutkimus: Vihreä kulutus painottuu brändeihin ja muotiin – Suomi erottuu vaatimattomilla vihreillä kuluttajilla12.5.2025 07:30:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja LUT-yliopiston tutkimuksen mukaan vihreä kuluttaminen on yleisempää Suomessa kuin Ruotsissa ja Iso-Britanniassa, mutta myös ei-vihreiden kuluttajien määrä on huomattava. Vihreät kuluttajat olivat tyypillisesti paitsi ekologisuutta arvostavia, myös brändi- ja muotitietoisia. Näillä niin sanotuilla premium-vihreillä kuluttajilla oli keskivertoa paremmat tulot ja he olivat nuorempia kuin muut kuluttajat.
Liikunta ja kuidut muokkaavat suolistomikrobiston toimintaa – edistävät maksan ja koko kehon terveyttä12.5.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Yhteiselo ihmisen ja mikrobien välillä näkyy erityisesti suolistossa, jossa bakteerien tuottamat aineenvaihduntatuotteet vaikuttavat koko kehon terveyteen. Väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten suolistomikrobisto reagoi liikuntaan ja ravitsemukseen sekä miten nämä muutokset voivat lievittää metabolista rasvamaksatautia. Tutkimus osoitti, että sekä fyysinen aktiivisuus että prebioottikuitujen lisääminen ruokavalioon muokkaavat mikrobiston aineenvaihduntaa, mikä voi parantaa metabolista terveyttä.
Väitöstutkimuksen mukaan ryhmälauluopetus edistää nuorten hyvinvointia kehollisuuden ja hengitystietoisuuden kautta9.5.2025 09:48:03 EEST | Tiedote
Ryhmälauluopetus voi vahvistaa nuorten itsetuntoa, lievittää stressiä ja vähentää sosiaalista ahdistusta, todetaan FM, MuM Mari Koistisen musiikkikasvatuksen väitöstutkimuksessa.
Viisaus ei ole pelkkää tietämistä8.5.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus haastaa arkikäsitykset viisaudesta. Toisin kuin usein ajatellaan, pelkkä tieto ei tee ihmistä viisaaksi.
Pyöräillen vai vanhempien kyydillä kouluun? Vanhempien liikunnallisuus ja lyhyet matkat edistävät aktiivista kulkemista8.5.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Koulumatkojen kulkeminen aktiivisesti, esimerkiksi pyöräillen tai kävellen, on vähentynyt merkittävästi, osoittaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan pitkittäistutkimus. Tutkimuksessa verrattiin 1980-luvulla koulua käyneiden koulumatkaliikkumista heidän lastensa koulumatkaliikkumiseen 2010-luvun lopulla. Vanhempien rooli on tärkeä, sillä heidän liikunnallisuutensa vaikuttaa myönteisesti lasten aktiiviseen koulumatkaliikkumiseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme