Pohjois-Savon ELY-keskus

Energiakriisi tuo mukanaan energiaköyhyyttä

Jaa
Pohjoissavolaiset reagoivat energiakustannusten nousuun rajoittamalla sähkönkulutusta, tinkimällä ruoka- ja liikkumiskustannuksista sekä vaihtamalla pienempään asuntoon.
Kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvu suhteessa muiden hintojen nousuun vuosina 2016-2022. (Pellervon Taloustutkimus: Asumismenot 2022)
Kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvu suhteessa muiden hintojen nousuun vuosina 2016-2022. (Pellervon Taloustutkimus: Asumismenot 2022)

Energiakriisi aiheuttaa kotitalouksille, kunnille sekä yrityksille uusia taloudellisia haasteita. Kriisi vauhdittaa inflaatiota sekä nostaa energian hinnan ennätyslukemiin. Energiaköyhyys uhkaa yhä useampia suomalaisia pakottaen myös pohjoissavolaisia järjestelemään raha- ja asumisasioitaan uusiksi.
Kehittämisyhdistys Mansikka ry:n ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen kyselyn mukaan pohjoissavolaiset kokevat energiakustannusten nousun heikentävän mielialaa ja asettavan tiukkoja rajoitteita kulutuskäyttäytymiseen. Energiaköyhyydellä tarkoitetaan vaikeutta ylläpitää tai tyydyttää perustarpeita energian kustannusten takia.
Energiaköyhyys Suomessa on tähän asti ollut Euroopan matalinta tasoa. Energiaköyhyyden riskiryhmää Suomessa kasvattavat kuitenkin ikääntyvä rakennuskanta ja väestö, kiristyvät energiatehokkuusvaatimukset sekä muuttotappioalueilla rahoitusmekanismien puute. Erityisen riskialttiita ovat maaseudulla haja-asutusalueilla suurissa sähkö- tai öljylämmitteisissä taloissa asuvat, joilla myös välttämätön auton käyttö nostaa energiakustannuksia.

Energiaköyhyydessä yli 10% lämmitykseen

Iso-Britannian virallisen määritelmän mukaan kotitalous elää energiaköyhyydessä, mikäli sen tuloista yli 10 prosenttia kuluu asunnon riittävän lämmityksen ylläpitämiseen. Energiaköyhyys on alkavan talven lisääntyvä uhka Suomessa. Jo lokakuussa 2022 Asiakastieto tiedotti lisääntyneistä maksuhäiriömerkinnöistä sähkölaskujen osalta. Huoli energiakustannusten noususta näkyy vastauksissa EKOTEKOja sekä Hiilineutraali Pohjois-Savo –hankkeiden laatimassa asukaskyselyssä.

”Olen joutunut laittamaan sähkön käytön niin minimiin kuin voin. Vaikuttaa mielialaan ja jaksamiseen paljon. Joudun muuttamaan pienempään asuntoon asumis- ja elinkustannusten nousun vuoksi”, kertoo pohjoissavolainen vastaaja anonyymissa kyselyssä marraskuussa 2022.

Tuoreita tilastoja energiaköyhyyden laajuudesta Suomessa ei ole

Ympäristöministeriön selvityksessä vuodelta 2015 arvioitiin että Suomessa on 60 000–100 000 energiaköyhyyden riskiryhmiin kuuluvaa omistusasunnossa asuvaa kotitaloutta. Selvityksessä arvioitiin, että mikäli energian reaalihinnan parin prosentin vuotuinen kasvu toteutuu ja energiaköyhyyden riskiryhmässä olevien reaaliansiot eivät kasva, energiaköyhyydestä voi Suomessa tulla olennaisesti vakavampi ongelma. Vuoden 2015 jälkeen koetun useamman taloudellisen, ympäristö- ja geopoliittisen kriisin jälkeen tilanne lienee nyt varsin toinen.
Energian hinnan kasvu viimeisen vuoden aikana on ylittänyt monen talouden sietorajan, etenkin kun kotitalouksien käytettävissä olevat tulot eivät ole lisääntyneet samassa suhteessa. Tuoreita tilastoja energiaköyhyyden laajuudesta Suomessa ei ole, mutta etenkin omakotitaloissa asuvien eläkeikäisten ja lapsiperheiden energiamenojen osuus nettotuloista uhkaa nousta tänä vuonna yli 10 %, joka on määritelty energiaköyhyyden rajaksi.

”Kova talvi on tulossa. Sähkölaskun loppusumma tulee olemaan kaikkineen siirtomaksun kanssa noin 800 € kuukaudessa. Tämä yhdistettynä kammottaviin polttoainekustannuksiin, jotka meille kasvukeskusten ulkopuolella asuville ovat käytännössä pakollisia, sekä ruokakustannusten kasvuun, tulee ajamaan meidän keskituloisenkin perheen taloudellisiin vaikeuksiin”, kuvailee hankalaa tilannetta pohjoissavolainen vastaaja anonyymissa kyselyssä.

Energiaköyhyydestä kuullaan ja keskustellaan 23.11.2022 Varkaudessa

Energiaköyhyydestä ja sen vaikutuksista ihmisiin ja ympäristöön keskustellaan keskiviikkona 23.11.2022 klo 16.30-19.00 Navitas Taitotalolla Varkaudessa. Tilaisuutta voi seurata myös striimin kautta.
Tilaisuuden alustajina toimivat Mari Martiskainen Sussexin yliopistosta sekä Johanna Kirkinen Energiavirastosta. Alustusten jälkeen aiheesta keskustelevat paneelissa Leppävirran kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anne Aholainen, Savonia-amk:n energiatekniikan tutkimus- ja kehityspäällikkö Jarno Ruusunen, Savon Voiman liiketoimintajohtaja Juha Räsänen sekä Wartalo Kodit Oy:n toimitusjohtaja Jukka Koskinen. Paneelin vetäjänä toimii Saara Karkulahti Hiilineutraali Pohjois-Savo -hankkeen projektipäällikkö.


Koko ohjelma ja ilmoittautumiset Pohjois-Savon ilmastotyön verkkosivuilla.

Tilaisuuden järjestävät Kehittämisyhdistys Mansikka ry:n EKOTEKOja -hanke, Pohjois-Savon ELY-keskuksen Hiilineutraali Pohjois-Savo -hanke sekä Savonia-ammattikorkeakoulun Varkauden energiatekniikan yksikkö.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Saara Karkulahti, Hiilineutraali Pohjois-Savo -hanke
Pohjois-Savon ELY-keskus
saara.karkulahti@ely-keskus.fi
050 390 2765


Jaana Oikarinen, EKOTEKOja -hanke
Kehittämisyhdistys Mansikka ry
jaana.oikarinen@mansikkary.fi
044 491 6086

Kuvat

Kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvu suhteessa muiden hintojen nousuun vuosina 2016-2022. (Pellervon Taloustutkimus: Asumismenot 2022)
Kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvu suhteessa muiden hintojen nousuun vuosina 2016-2022. (Pellervon Taloustutkimus: Asumismenot 2022)
Lataa
Erilaisissa elämäntilanteissa olevien energiamenojen osuus nettotuloista vuosina 2018-2022. (Pellervon Taloustutkimus: Asumismenot 2022)
Erilaisissa elämäntilanteissa olevien energiamenojen osuus nettotuloista vuosina 2018-2022. (Pellervon Taloustutkimus: Asumismenot 2022)
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Pohjois-Savon ELY-keskus
Pohjois-Savon ELY-keskus
PL 2000, Kallanranta 11
70101 Kuopio

0295 026 500http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-pohjois-savo

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Savon ELY-keskus

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 28.3.202428.3.2024 10:49:04 EET | Tiedote

Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,00. Taso on 8 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja vedenpinta on pysynyt muuttumattomana viimeisen kuukauden. Lisäjuoksutus Konnuksen tulvakanavasta on aloitettu 13.3 ja nyt tapahtuu vaiheittainen juoksutuksen aloittaminen Naapuskosken padosta. Tarkoituksena on lisätä juoksutusta vähitellen siinä tahdissa, että Kallaveden pinta pysyy nykyisellä tasolla mahdollisimman pitkään. Iisalmen reitillä juoksutukset ovat pieniä ja vedenpinnat silti kesäkorkeuksissa. Lyhyet lämpimät jaksot eivät ole vielä saaneet vesiä liikkeelle vesistöihin asti. Nyt alkavaksi ennustettu lämpöaalto todennäköisesti saa vedet liikkeelle ja juoksutukset lisääntyvät jo viikonvaihteessa. Nilsiän reitin alaosassa Syvärin vedenpinta on ajankohdan keskimääräistä ylempänä, mutta Vuotjärven vedenpinta ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvossa. Juojärvi on 5 cm ajankohdan keskimääräistä ylemmällä tasolla. Varkauden alapuolella Haukiveden pinta on 38 cm yli ajankohdan

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye